Tarvitsemme palautumista työn tuomasta kuormituksesta ja stressistä. Vaikka työn tuoma stressi olisi positiivista, työn imua ja innostusta, toimiaksemme optimaalisesti tarvitsemme palautumista. Jaksaminen voidaan ajatella selviytymiskeinojen ja voimavarojen sekä vaatimusten tasapainotilaksi. Kun vaatimukset kasvavat, tarvitsemme tasapainoksi voimavaroja, mistä ammentaa.
Stressi voidaan kokea joko positiivisena tai negatiivisena, jolloin se aiheuttaa meissä erilaisia tunteita. Kuitenkin fysiologinen vaste elimistössä on samanlainen ja keho tarvitsee myös aikaa palautua siitä.
Stressiä ja palautumista säätelee ihmisen autonomisen hermosto osa, jonka toimintaa emme pysty täysin säätelemään. Esimerkiksi sydän- ja verenkiertoelimistön toiminta on autonomisen hermoston säätelemää, ja sen reaktiot ovat nopeita ja tahattomia.
Autonominen hermosto jaetaan sympaattiseen ja parasympaattiseen hermostoon. Parasympaattisen hermoston toiminta on vallitseva, kun ihminen on rauhallinen. Tällöin keho pystyy palautumaan. Sympaattisen hermoston tehtävä on päinvastainen ja se valmistelee kehoa uhkaaviin tilanteisiin kasvattaen vireystilaa. Sympaattisen hermoston aktiivisuus on yhteydessä stressiin, jolloin keho pyrkii vastaamaan ympäristön asettamiin haasteisiin. Stressireaktion ja sympaattisen hermoston aktivoitumisen seurauksena elimistö erittää stressihormoneja, jotka muun muassa nostattavat sydämen sykettä.
Keho kertoo
Sykevälivaihtelu (HRV) tarkoittaa yksittäisten sydämenlyöntien välisen ajan vaihtelua, ja se heijastaa autonomisen hermoston toiminnan vaikutusta sydämeen. Kun sydämen syke nousee, lyhenee yksittäisten sydämen lyöntien välinen aika ja sykevälivaihtelu lyhenee. Kun syke laskee, on vaikutus lyöntien väliseen aikaan päinvastainen ja sykevälivaihtelu nousee.
Sykevälivaihtelun mittaamista hyödynnetään monissa hyvinvointiteknologian laitteissa arvioimaan palautumista. Yksi esimerkki siitä on Firstbeat Hyvinvointianalyysi, joka soveltuu sekä yksilöille että yrityksille kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin mittaamisen välineeksi.
”Teetin Firstbeat-mittauksen itselleni, tarkastellakseni stressin ja palautumisen suhdetta ja suunnitellakseni sopivia korjausliikkeitä itseni johtamisen, liikunnan, unen ja alkoholin käytön suhteen. Analyysi auttoi ymmärtämään palautumisen merkityksen stressin säätelyssä.”
”Suurin yllätys minulle oli, mitä tapahtui, kun työpäivän aikana sain kiitosta työpanoksestani. Mittausanalyysi kertoi tunnin palautumisjaksosta palkitsemisen jälkeen.”
Firstbeat-koehenkilöillä palautumisjaksot työpäivän aikana on koettu haasteellisiksi ja mittausten perusteella riittämättömiksi. Tiedetään, että lyhyetkin palautumisen hetket työpäivän aikana tukevat jaksamista ja optimaalista suoritusta.
Miten työpaikalla voidaan huomioida riittävä palautuminen?
Ensiksi on tärkeää kiinnittää huomiota työn kuormitustekijöihin, kuten työn luonteeseen ja sen määrään työntekijään tai työyhteisön kokoon verrattuna. Toiseksi vahvistetaan voimavaratekijöitä, eli työntekijän tai työyhteisön vahvuuksia. Kolmanneksi tunnistetaan ja toteutetaan palautumisen keinoja työssä ja vapaalla.
Palautumisen keinoja työpaikoilla ovat esimerkiksi erilaiset taukoliikuntasovellukset, joiden tavoitteena on aktivoida lyhyisiin taukoihin, parantaa palautumista sekä kohentaa työ- ja aivoergonomiaa. Taukoliikuntaan yhdistetyt hengitys- ja mindfullnes-harjoitukset tuovat kokonaisvaltaisen hyödyn jaksamisen ja työhyvinvoinnin näkökulmasta.
Taukoliikunnan lisäksi työpäivää on tärkeää tauottaa myös riittävillä tauoilla poissa näyttöpäätteen luota. Kahvitauko työkavereiden kanssa keskustellen vie ajatuksia pois työasioista ja tuo hyvälle mielelle. Lyhyt kävelylenkki ulkona kirkastaa ajatuksia. Sen lisäksi jo lyhyt hetki luonnossa kohentaa mielialaa, laskee verenpainetta ja stressihormonin eritys vähenee. Lisäksi terveelliset elämäntavat, kuten monipuolinen ravitsemus ja liikunta edistävät kokonaisvaltaista hyvinvointia.
Työn suorittamisen ja toimintaympäristön erityispiirteiden tunnistaminen on tärkeää suunnitellessa erilaisiin organisaatioihin voimavaroja vahvistavaa ja palautumista tukevia tapoja ja keinoja työvuoron aikana. Esimerkiksi MentalFireFit -hankkeessa tuotetaan koulutuskokonaisuuksia, joissa perehdytään, miten pelastusalalla voidaan lisätä työvuoron aikaista palautumista sekä säädellä stressiä kuormittavista työtehtävistä.
Työn palkitsevuus on yksi työn sisäisiä voimavaroja. Mitä tapahtuu, kun palkitseminen tulee ulkopuolelta?
Yksi dialogisen johtamisen haasteena on soveltaa monimuotoisesti palkitsemisen ja kannustamisen eri tapoja yksilölliset erot huomioiden. Kannustaminen, kiittäminen ja palautteen anto ovat esimiehen keino vaikuttaa työympäristöön tukien työntekijän työssä kehittymistä. Kiitoksen antaminen hyvin tehdystä työstä ja sen näkyväksi saattamisesta tukee työhyvinvointia ja varmistaa hyvän työn tuloksen tulevaisuudessakin.
Kiitos toimii myös voimavaratekijänä, mikä auttaa vastaamaan työn kuormitukseen. Kun voimavarat ja kuormitustekijät ovat tasapainossa keskenään, työntekijä kokee työn vaatimukset ja kompleksisuuden sopivana. Kiittäminen voi tapahtua joko esimiehen taholta tai asiakkailta tai työntekijöiden kesken. Työtyytyväisyyteen vaikuttavat myös työntekijöiden keskinäinen tuki ja kannustus.
Suunniteltaessa palkitsemisjärjestelmiä, on hyvä miettiä myös muotoja, miten työntekijän sisäistä motivaatiota voidaan vahvistaa. Ulkoisen palkitsemisen vaarana on, että se koetaan tehdyn työn korvauksena ja tätä ruvetaan odottamaan jatkossakin. Perusperiaate sisäisen motivoinnin vahvistamisessa on palkitsemisen yllätyksellisyys. Palkitsemisen olisi vahvistettava työntekijän tunnetta omaehtoisuudesta, ei ulkoapäin tulevasta ohjailusta. Organisaation arvojen yhdenmukaisuus työntekijän arvojen kanssa on perusta, minkä varaan läpinäkyvä ja oikeudenmukainen palkitsemisjärjestelmä rakentuu. Sisäistä motivaatiota vahvistetaan omaehtoisuutta ja itseohjautuvuutta tukien sekä työntekijän kyvykkyyttä ja työn merkityksellisyyttä vahvistaen.