Vuodesta 2000 lähtien korkeakouluopiskelijoiden terveyttä on tutkittu valtakunnallisesti. Tutkimuksissa on havaittu stressin olevan opiskelijoiden yleinen haaste, ja stressikokemukset ovat vuosien saatossa vain lisääntyneet. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2021).
Tilastokeskus teetti yhdessä Opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa kyselyn (Saarenmaa ym. 2010) ja kyselyn mukaan opinnot viivästyivät jopa kolmanneksella korkeakouluopiskelijoista, ja yleisin syy on stressi. Jyväskylän yliopiston tutkimus vuodelta 2020 antoi samankaltaisen tuloksen: korkeakouluopiskelijat ovat stressaantuneita. (Jyväskylän yliopisto 2020)
Tulokset eivät tule yllätyksenä. Opiskelu on kuormittavaa. Opinnot vaativat aikaa ja voimavaroja. Pitää osata aikatauluttaa ja hallita kiirettä. Voimavaroja täytyy varjella ja osata käyttää oikein. Taloudellisesti pärjätäkseen on usein tehtävä töitä opintojen rinnalla. Sosiaalisen elämän, työssäkäynnin ja opintojen kanssa tasapainottelu voi johtaa uupumiseen. Kuormitus aiheuttaa stressiä, ja liiallinen stressi saattaa pysäyttää opinnot jopa kokonaan. (Saarenmaa ym. 2010)
Hyvää ja huonoa stressiä
Stressiä on kahdenlaista, kuormittavaa ja energisoivaa. Stressin tehtävä on saada voimavarat käyttöön. Stressissä ihmiseen kohdistuu vaatimuksia, ja käytettävissä olevat voimavarat ylittyvät tai ovat tiukoilla. Stressi vaikuttaa keskittymiskykyyn, se voi nostaa verenpainetta ja lisätä lihasjännitystä. Stressi myös nostaa vireystilaa ja aktivoi toimintaan. Mikä tahansa myönteinen tai kielteinen muutos voi vaikuttaa stressaavasti. (www.mieli.fi)
Eustressi on energiaa, tehokkuutta ja tarmoa. Myönteinen stressi parantaa keskittymistä ja tarkkaavuutta. Tämänkaltainen stressitila jää usein huomaamatta, sillä sitä verrataan usein työn imuun tai vahvoihin onnistumisen kokemuksiin.
Pahempi stressi heikentää tiedon käsittelyä ja madaltaa vastustuskykyä. Ja aiheuttaa varmasti kaikenlaista muutakin harmia.
Stressi voi tarttua
Tunteilla on taipumus tarttua yhteisöissä, ja stressi ei tee siinä poikkeusta. Opiskeluryhmässä yksi stressaantunut voi saada oman tunnetilansa tarttumaan moneen muuhun. Stressi tarttuu keskustelun ja asenteiden kautta toiseen joko tietoisesti tai tiedostamatta.
Medical News Today julkaisi artikkelin, jossa pohdittiin stressin tarttumista. Kanadalaiset tutkijat testasivat hiiripariskunnilla, miten stressi vaikuttaa. Toinen hiiristä saatettiin stressaantuneeseen tilaan, ja sen jälkeen hiiret laitettiin samaan laatikkoon. Pian havaittiin, että kumpikin hiiri oli stressaantunut. Stressaantunut naarashiiri palautui sitä paremmin, mitä enemmän vietti aikaa ei-stressatun kumppanin kanssa. Uroshiirille kumppanin läheisyydellä ei ollut suurta vaikutusta.
Samaan tapaan stressi siirtyy ihmisestä toiseen. Stressaantunut saa hermostuneen olonsa tarttumaan, ja nopeasti yhden sijasta on useampi ahdistunut ja murehtiva opiskelija. Stressin aihekin siirtyy: tehtävänanto ei ole yhdelle tarpeeksi selkeä, ja kun asiaa riittävästi vatvotaan, tehtävä ei ole enää kenellekään selkeä.
Huomiota ennaltaehkäisyyn
Liikunta, uni ja ravinto ovat kaikille tuttuja. Näistä muodostuu kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin pohja, ja ne ovat tärkeässä roolissa, kun puhutaan jaksamisesta. Sosiaaliset suhteet ja arjen rutiinit tuovat tukea ja tasapainoa arkeen.
Valitettavan usein uni on se, josta ensimmäisenä nipistetään, kun tarvitaan lisää tunteja päivään. Riittävä uni on kuitenkin tärkeää. Jos nukut huonosti, et jaksa. Kun et jaksa, keskittymiskyky herpaantuu. Asiat kasaantuvat. Kierre on valmis.
Kunnollinen ajanhallinta on yksi hyväksi koettu tapa ehkäistä stressiä. Itsensä johtamisen taidot ja ajan hahmottaminen ovat taitoja, joita kannattaa opetella. Itsenäinen opiskelu ei tarkoita vapaapäivää, vaan opintojen edistämistä omassa aikataulussa.
Stressin ennaltaehkäisyyn ja jo syntyneen stressin käsittelyyn tulisi kiinnittää huomiota myös opetuksen suunnittelussa.
Stressin ennaltaehkäisyyn ja jo syntyneen stressin käsittelyyn tulisi kiinnittää huomiota myös opetuksen suunnittelussa. Opintojen alussa kannattaisi avoimesti puhua voimavarojen merkityksestä opinnoissa jaksamisessa, käydä läpi oppilaitoksen omat ja opiskelukaupungin tarjoamat hyvinvointipalvelut ja kannustaa tuen hakemiseen. Yksi tärkeimmistä asioista on muistuttaa, ettei itseään kannata vertailla muihin. (Kunttu ym. 2017, Lantto 2019)
Mutta miksi opiskelijat kokevat stressiä erityisesti heti syksyllä, opintojen jatkuessa? Loman jälkeen paluu opintoarkeen paljastaa usein sen, mitä on jäänyt tekemättä.
Kuormitus opintojen etenemisestä kasvaa välittömästi, kun tekemättömät tehtävät iskeytyvät uusien kurssien kanssa samaan pakettiin. Opintojen ja aikataulun suunnittelu yhdessä oman opiskelijavastaavan kanssa saattaa helpottaa tilannetta. Hops-aika kannattaa varata heti syksylle, hankkia kalenteri ja suunnitella ajankäyttöä omiin voimavaroihin suhteutettuna.