Tukea ja verkostoja kansainvälisen opiskelijan työllistymiseen

Helsingin sanomien artikkelin (2018) mukaan moni ulkomaalainen opiskelija kokee suomalaisten sisäänpäinkääntyneisyyden ongelmaksi. Suomalaiset pitävät tietyn etäisyyden, eivätkä päästä toista kovin lähelle. Useiden tutkimusten mukaan ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat haaveilevat työurasta Suomessa, mutta harjoittelupaikkojen ja töiden löytyminen koetaan kuitenkin hyvin vaikeaksi. Syiksi on nostettu mm. suomalaisten sisäänpäinkääntyneisyys ja kansainvälisten opiskelijoiden sosiaalisten verkostojen puute.

International student Barometrin (2018) mukaan kansainväliset opiskelijat ovat tyytyväisiä opiskeluun Suomessa, sillä 83 % heistä suosittelisi Suomea opiskelumaana. Suomessa opiskelee tällä hetkellä noin 20 000 kansainvälistä korkeakouluopiskelijaa vieraskielisissä tutkinto-ohjelmissa (Opetushallitus, 2018). Opiskelijat ehtivät opintojen aikana sopeutua Suomeen, tutustua kulttuuriin ja opiskella suomen kielen alkeita. Osa opiskelijoista jopa puhuu opintojen päättyessä sujuvaa suomea. Juuri tämän vuoksi he olisivat potentiaalista työvoimaa suomalaisiin yrityksiin. Elinkeinoministeriön vuonna 2015 julkistetun Innovaatiotalouden maahanmuuttopolitiikka -raportin mukaan yksi Suomen tulevaisuuden kannalta keskeisistä maahanmuuttajaryhmistä ovat ulkomaalaiset opiskelijat. Heidän Suomessa hankkimansa koulutus pitäisi saada valjastetuksi yhteiskunnan käyttöön.

KILKAS-verkostohankkeessa pureuduttiin kansainvälisten opiskelijoiden työllistymisen edistämiseen. Hankkeessa luotiin opiskelijoiden työllistymisen tueksi toimintamalli (kuvio 1), joka avaa työllistymisen näkökulmia koko opintoprosessin ajan. Mallissa korostetaan suomen kielen opintojen tärkeyttä, verkostoitumista, urasuunnittelua ja työnhakemista. Lisäksi malliin on kerätty kattavasti linkkejä verkkosivuille, joita opiskelija voi hyödyntää. Opiskelijoita kannustaan olemaan aktiivisia, niin opinnoissa kuin myös vapaa-ajalla. Vanhoja harrastuksia ei kannata unohtaa Suomeen tullessaan ja uusia voi löytää esimerkiksi kansalaisopiston, seurojen ja yhdistysten kautta.

Toimintamalli on kirjoitettu sekä suomeksi että englannin kielellä. Suomenkielinen malli on suunnattu ohjaus- ja opetustyötä tekeville tukemaan koulutusohjelmasuunnittelua, opiskelijan opinto- ja uraohjausta sekä työelämäyhteistyön kytkemistä opintoihin koko opiskeluprosessin ajaksi. Englanninkielinen malli on kirjoitettu kansainväliselle opiskelijalle. Tämä malli toimii ohjaustyökaluna uusille aloittaville opiskelijoille, jotka saapuvat opiskelemaan Suomeen.

LÄHTEET

Helsingin Sanomat (2018) Ulkomaiset opiskelijat jäisivät mielellään Suomeen, mutta täkäläisten eristäytyneisyys saa monen hylkäämään aikeet – ”Täällä joutuu olemaan paljon yksin” https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005690343.html. Luettu 23.5.2018.

Ollanketo, Anna & Roininen Milla (2018). Kuinka kansainväliset opiskelijat saadaan työllistymään. https://uasjournal.fi/2-2018/kuinka-kansainvaliset-opiskelijat-saadaan-tyollistymaan/

Raunio, Mika (2015). Innovaatiotalouden maahanmuuttopolitiikka. Kansainvälinen muuttoliike, maahanmuuttajat ja innovaatiopolitiikka. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-227-994-1

International student barometer (2018). Opetushallitus. https://www.oph.fi/ajankohtaista/tiedotteet/101/0/international_student_barometer_suomi_on_ulkomaalaiselle_korkeakouluopiskelijalle_erittain_hyva_opiskelumaa

KILKAS-hanke (2018). Kilpailukykyä ja kasvua ulkomaalaisten ammattikorkeakouluopiskelijoiden työllistymisen edistämisestä. www.xamk.fi/kilkas

Pin It on Pinterest