Elämme poikkeuksellista epävarmuuden aikaa. Abstrakteja tekijöitä epävarmuuden taustalla ovat ilmastonmuutos, työelämän muutokset, digitalisaatio ja globalisaatio.
Työterveyspäivillä yrittäjän, luovan johtajan Saku Tuomisen mukaan tulevaisuuden työelämässä pärjää se, joka kykenee ajattelemaan kirkkaasti, olemaan läsnä, keskittymään ja kuuntelemaan. Nämä itsestäänselvyyksiltä kuulostavat taidot ovat ainakin Tuomisen mielestä tulevaisuuden työelämän menestystekijöitä. Näkemykseen on helppo yhtyä, sillä tulevaisuuden työntekijän on selvittävä mittavasta kognitiivisesta kuormasta ja oltava sosiaalisesti älykäs. Näiden toimintojen taustaedellytyksenä on, että kykenee nukkumaan – siis lepäämään ja rentoutumaan; kykenee keskittymään olennaiseen – siis osaa karsia turhat rönsyt pois ja kieltäytymään joistakin eteen tulevista asioista ja lisäksi kykenee johtamaan itseään – siis olemaan kurinalainen tai näkökulmasta riippuen armollinen itselleen.
Nukkuminen on kuin laittaisi rahaa pankkiin
Tietotulvaa ja infoähkyä Saku Tuominen vertasi oivallisesti seisovaan pöytään. On yksilöstä itsestään kiinni, miten paljon seisovasta pöydästä ottaa omalle lautaselleen. Vaikeaahan se välillä on pitäytyä suositellussa annoskoossa ja terveellisissä, hyvää elämää tukevissa positiivisissa rutiineissa. Keskittymiskyvyn, kyvyn sanoa ei ja taidon nukkua taustaedellytys on monesti maltti vetäytyä lepoon, rauhaan ja hiljaisuuteen. Ne edellyttävät kykyä johtaa itseään. Tulevaisuuden itsensä johtaminen on oman ajattelun hallitsemista ja kykyä sanoa ei. Tuominen pitää tärkeänä kykyä nukkua: enemmän, paremmin ja laadukkaammin. Eikö olekin upea näkökulma?
”Ihmisiä ei vaivaa asiat sinänsä, vaan heidän käsityksensä asioista” – Epiktetos
Nykyisessä ja tulevaisuuden työelämässä ihmisen on kyettävä hyväksymään muutos. Pärjätäkseen tulevaisuudessa jokaisen pitää opetella koko ajan uusia asioita. Elinikäinen oppiminen on totta työelämässä. ”Kun muutoksen tuulet puhaltavat, voimme rakentaa muureja tai tuulimyllyjä” – en tiedä kenen alkuperäinen lainaus on kyseessä, mutta olen monesti havainnut sen olevan totta. Lainaus kuvaa hyvin vaihtoehtoja, joista työntekijä voi itse valita kumman lähestymistavan omaksuu. Oman mielen hallitsemisessa auttaa positiivisen asenteen aktiivinen valitseminen: muutos on mahdollisuus oppia uusia asioita, mahdollisuus kehittää itseään, mahdollisuus verkostoitua ja haastaa omia ajatuksia.
Vähemmän on enemmän
Tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa, ellei mahdotonta. Kukaan meistä ei ole vielä käynyt siellä. Emme pääse edes huomiseen, vaikka se on kovin lähellä. Sitran johtava asiantuntija Elina Kiiski totesi puheenvuorossaan, että tiedämme tulevaisuudesta yhtä vähän kuin 1800-luvun ihminen. Psykologian tohtori Satu Pakarinen korosti puheenvuorossaan aivoterveellisiä elintapoja menestystekijöinä tulevaisuuden työhön: siihen kuuluu fyysinen rasitus, aerobinen liikunta, sopiva terveellinen ravinto ja suoliston terveys.
Useammassa puheenvuorossa tuotiin esiin myös, että on osattava sanoa ei joillekin asioille, jopa joillekin mahdollisuuksille – kaikessa ei voi olla mukana. Tuominen jopa kehotti tekemään niin vähän kuin mahdollista, mutta kymmenen kertaa paremmin. Eikö ole huojentavaa, että edelleen laatu korvaa määrän, vaikka aina arkisessa pakertamisessa ei siltä tuntuisikaan?
Lääkäri, dosentti Arja Uusitalo toi esiin, että monella ihmisellä on elämänhallinnan ongelma. Osa ihmisistä ei ymmärrä, että he ovat kuormittumassa. Stressi voi näkyä esimerkiksi levottomuutena eli kyvyttömyytenä keskittyä.
Asiantuntijoiden mukaan tulisi unohtaa ’multitaskaus’ ja sen sijaan tehdä vain yksi asia kerrallaan.
Yhden asian tekeminen kerrallaan on lopulta tehokkaampaa ja se kuormittaa ihmistä vähemmän. Lyhyisiinkin taukoihin panostaminen maksaa itsensä pian takaisin – sillä jo lyhyt tauko nostaa vireystilaa. Kyky nukkua, levätä ja palautua rasituksesta korostuvat tulevaisuudessa. Mitä sinä teit viimeksi kahvitauolla? Tai milloin viimeksi heräsit virkeänä?