Opetushallituksen (2020) mukaan vuonna 2019 Suomen ammattikorkeakouluissa opiskeli 9336 ulkomaalaista tutkinto-opiskelijaa, mikä on 6,6 % kaikista tutkinto-opiskelijoista. Ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijoilla ovat tärkeä merkitys Suomen hyvinvoinnille ja kilpailukyvylle. Arenen (2020) mukaan ammattikorkeakouluista valmistuneista ulkomaalaisista opiskelijoista noin 44-56 % työllistyi Suomeen vuosien 2013-2018 välillä. Juusola ym. (2021) mukaan Suomen koulutusjärjestelmän, korkeakoulun ja koulutuksen hyvä maine, sekä halu työskennellä Suomessa olivat suurimpia syitä hakeutua Suomeen opiskelemaan.
Miten Suomeen työllistyneiden ulkomaalaisten opiskelijoiden määrää saataisiin nostettua? Mitä se vaatisi ulkomaalaiselta opiskelijalta itseltään, eri sidosryhmien edustajilta, ja ammattikorkeakoululta? Xamkin tutkinto-opiskelija Abdessamad Boukhari selvitti asiaa haastattelemalla neljää Xamkissa opiskelevaa ulkomaalaista tutkinto-opiskelijaa. Haastattelun aiheina olivat opiskelijan kokemukset suomalaisesta kulttuurista ja kielestä, harjoittelujaksoista sekä yrittäjyydestä ja opiskelijayrittäjyydestä.
Heti opintojen alussa mukaan suomalaiseen yhteiskuntaan ja sosiaalisiin menoihin
Ulkomaalaisen tutkinto-opiskelijan on tärkeää päästä mukaan suomalaiseen yhteiskuntaan heti Suomeen saavuttuaan. Tämä on tunnetusti haastava tilanne sosiaalisten verkostojen puuttuessa. Haastatteluissa tuli selkeästi esille, että suomalaiset koetaan hyvin lämpimiksi, ystävällisiksi ja avuliaiksi ihmisiksi, kun he tutustuvat ulkomaalaiseen opiskelijaan. Ennen tutustumista suomalaiset näyttäytyvät pidättyvinä ja hiljaisina ihmisinä, jotka pitävät kiinni suuresta henkilökohtaisesta tilasta, eivätkä välttämättä aloita keskustelua spontaanisti ulkomaalaisen kanssa. Tämä hiljaisuus ja pidättyvyys olivat ulkomaalaisille opiskelijoille yllätys. Haastatteluissa tuli myös esille suomalaisessa yhteiskunnassa piilevä rasismi, mihin aina aika ajoin opiskelijat törmäsivät.
Suomen kieli on yksi maailman vaikeimmista kielistä oppia, ja suomalaisilla puolestaan on pääosin hyvä englannin kielitaito. Ulkomaalaisten kanssa keskustellessa suomalaiset usein – esimerkiksi kohteliaisuussyistä – keskustelevat automaattisesti englanniksi. Ulkomaalaiset opiskelijat toivoivat haastattelujen perusteella, että suomalaiset keskustelisivat heidän kanssaan suomeksi, jolloin he pystyisivät harjoittelemaan suomen kieltä virheistä huolimatta. Suomen kielen opetusta opiskelijat toivoivat myös lisää.
Haastatteluista kävi myös ilmi, että yksityiskohtaisemmalle tiedolle Suomesta, suomalaisesta kulttuurista, yhteiskunnasta ja suomalaisista olisi tilaus ennen Suomeen muuttoa. Saatavilla oleva tieto, jota usein haetaan hakukoneen avulla, on varsin yleistasoista. Haastateltavat kokivat, että suomalaiseen kulttuuriin ja suomalaisten tyypilliseen käyttäytymiseen liittyvien asioiden (esim. hiljaisuus, henkilökohtaisen tilan tarve ja jopa varautuneisuus) kertominen avoimemmin olisi auttanut kotoutumisessa.
Henkilökohtaiset ystävyys- ja tuttavuussuhteet sekä ammatillisen verkoston rakentaminen ovat tärkeitä asioita menestyksekkäässä kotoutumisessa. Ulkomaalaiselle opiskelijalle tämä voi olla haastavaa, joskin oma aktiivinen asenne, sekä erilaisiin tapahtumiin ja harrastuksiin mukaan lähteminen on olennaista. Sosiaalisten kontaktien luomisessa esimerkiksi opiskelijakunta Kaakko voisi ottaa suurempaa roolia, ja järjestää vapaamuotoisia tapahtumia (kokkaus-, peli- ja harrasteiltoja) ulkomaalaisten ja suomalaisten opiskelijoiden yhteen saattamiseksi.
Käytännön apua yritysten kanssa toimimiseen
Ammattikorkeakoulun henkilöstö tarjoaa jo nyt paljon asiantuntijatukea ja -apua ulkomaalaisille tutkinto-opiskelijoille. Opiskelijavastaavat auttavat harjoittelupaikkojen löytämisessä ja ohjaavat yhteistyön kehittymistä yritysten kanssa. Opintojaksoilla opiskelijat tutustuvat yritysten toimeksiantoihin erilaisissa tehtävänannoissa, yritysten asiantuntijat käyvät puhumassa opintojaksoilla, ja yritysvierailuja järjestetään.
Ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat kertoivat haastatteluissa toiveistaan saada lisää tukea yritysten kanssa solmittavaan yhteistyöhön. Tämä tarkoittaa lähinnä henkilökohtaista ohjausta, kuinka toimia yritysten kanssa, yhteistyömahdollisuuksien kartoittamista, ja yritysten ja ulkomaalaisten opiskelijoiden saattamista yhteen esimerkiksi ensimmäisen yhteisen keskustelun merkeissä, jolloin kynnys jatkaa siitä eteenpäin on huomattavasti matalampi kuin ottaa itse yhteyttä yritykseen. Ulkomaisia opiskelijoita voisi auttaa työelämäaktivaattori. Usein ulkomaalaiset opiskelijat eivät edes tiedä minkä nimiset yritykset toimivat milläkin alalla, millaisia oikeuksia ja velvollisuuksia työntekijällä on, tai miten CV Suomessa laaditaan.
Tämä työelämäaktivaattori voi toimia myös siltojen rakentajana opettajien ja yritysten välisessä yhteistyössä ihan uusilla aloilla. Käytännönläheistä apua saattamaan yhteen yritykset ja opiskelijat sekä opettajat, jotta yritysten tarpeisiin pystytään vastaamaan mahdollisimman oikea-aikaisesti ja oikealla ratkaisulla.
Yrittäjyys kiinnostaa
Kaikkia haastateltavia kiinnosti yrittäjyys. Yksi oli kiinnostunut yrittäjyydestä kotimaassaan, yksi erityisesti yrittäjyydestä Suomessa, ja kaksi mainitsi kiinnostuksensa toimia yrittäjänä sekä kotimaassaan että Suomessa. Opiskelijayrittäjyys opintojen aikana sen sijaan kiinnosti kahta haastateltavista. Yrittäjyyden aloittamisen haasteet ja käytännön tietous olivat suurimpia haasteita.
Yrittäjyysneuvonnan tuominen osaksi koulutusta nousi esille haastatteluissa. Nykyisellään yrittäjyys on paljolti esillä erilaisissa hankkeissa, ja hankkeiden järjestämissä tapahtumissa ja tilaisuuksissa, joskin tarve käytännönläheiselle yrittäjyyden ohjaukselle ja neuvonnalle oli koulutuksessa. Tämä ei tarkoita sitä, että koulutus neuvonnan toteuttaisi, vaan että koulutuksen yhteistyökumppanina on jokin pysyvä taho, johon yrittäjyydestä kiinnostuneet opiskelijat voidaan ohjata määräaikaisten hankkeiden sijaan.