Villitse välittäjäaineita luovin menetelmin!

Kun haluat kehittyä ja inspiroitua, heittäydy uuden taidon kokeiluun ja pinnistele itselle uuden taidon parissa. Kun taas haluat laskea kierroksia, rauhoittua ja rentoutua, valitse jokin kiva ja sopivan helppo, jopa monotonien puuha avuksi.

Ennen tärkeää työtapaamista tai puheenvuoroa kannattaa hetkeksi uppoutua vaikka hyvää mieltä tuovien valokuvien tunnelmiin. Ne vaikuttavat suoritukseen paremmin kuin viime minuuttien stressaaminen ja vuorosanojen kuumeinen kertaaminen.

Vaikka Etänä ja livenä – luovat menetelmät työhyvinvointia edistämässä -hanke on jo päättynyt, sen keinojen soveltamiselle löytyy yhä uusia perusteluita. Asiaa voi tuumia vaikka aivojen välittäjäaineiden vaikutuksen valossa. David JP Phillipsin (2023) kirja “Kuusi ainetta, jotka voivat muuttaa elämäsi” ohjaa parantamaan kehon kemiaa ja kohentamaan sen avulla elämänlaatua. Vuorovaikutukseen ja itsensä johtamiseen erikoistunut ruotsalainen Phillips on luennoitsija, jonka TED Talks -luentoja on kuunnellut yli 10 miljoonaa ihmistä.

Villitse välittäjäaineita!

Pandemian aikana innostuttiin tekemään karanteenitaidetta, joka yhdisti ja ilahdutti ihmisiä ympäri maailman. Voisi kuvitella serotoniinin, dopamiinin, endorfiinin ja oksitosiinin tuotannon lisääntyneen sekä taiteen tekemisessä, että sen jakamisessa.

Aivojen välittäjäaineet ovat henkisen ja fyysiseen hyvinvointiin vaikuttavia kemiallisia molekyylejä, jotka kuljettavat signaaleja aivojen hermosolujen välillä. Meistä jokainen voi hyvinkin yksinkertaisin keinoin ja luonnonmukaisesti aktivoida niitä ja samalla lisätä omaa hyvinvointia. Tapoina toimivat vaikkapa taide- ja kulttuurielämykset ja kaikenlainen luova tekeminen.

Lopputulosta eli taiteen ja kulttuurin varsinaisia hyvinvointivaikutuksia kuvaa muun muassa Maailman terveysjärjestön WHO:n Euroopan aluetoimiston julkaisema What is the role of the arts in improving health and well-being? A scoping review –raportti (Fancourt & Finn, 2019), joka on koonnut tietoa yli 3000:sta yksittäisestä tutkimuksesta ja yli 900:stä tutkimusjulkaisusta.

Tämä laajin tähän mennessä tehty kartoitus taiteen ja kulttuurin terveysvaikutuksista kuvaa sitä, kuinka taidetoimintaan osallistuminen niin tekijänä kuin kokijana voi auttaa jopa sellaisissa terveyshaasteissa, joihin lääketiede yksinään ei ulotu.

Vauhtia serotoniiniin ja oksitosiiniin

Aivoja piristävän serotoniinin määrää voivat vauhdittaa vaikka maalaaminen, kirjoittaminen tai mikä tahansa luova ilmaisu. Samalla lisääntyy tyytyväisyyttä ja iloa tuottavan sekä motivaatiota ja merkitystä vahvistavan dopamiinin tuotanto. Sekä serotoniini että dopamiini vaikuttavat myönteisesti myös muistin toimintaan.

Oksitosiini puolestaan edistää sosiaalista kanssakäymistä. Esimerkiksi yhteiset porukkaharrastukset tai taideprojektit voivat vahvistaa sosiaalisia kontakteja ja vapauttaa oksitosiinia.

Ei ole tuulesta temmattu idea järjestää tiimille hyvinvointipäivä vaikka luovan kukkasidonnan parissa tai keramiikan tekemistä harjoitellen. Kuorolauluakin voisi kokeilla. Kuoroon kannattaa liittyä jo ihan sosiaalisen läsnäolon tunteen vuoksi, vaikkei olisi edes lauluääntä.

Oksitosiini toimii siis toiseen suuntaan kuin moniin kehon toimintoihin vaikuttava stressihormoni kortisoli. Siinä missä liikunta, uni ja stressikuorman välttäminen auttavat pitämään kortisolia kurissa, vahvoista sosiaalisista suhteista on iloa.

Kun haluaa suitsia stressihormonin vaikutusta, luovaa toimintaa kannattaa harrastaa mukavalla porukalla.

Keskittymiskyky kateissa?

Tsemppihormoniksikin kutsuttu dopamiini auttaa keskittymään uuden taidon oppimiseen. Se myös tukee tekijää oppimisen vaatimassa ponnistelussa. Kun käsillä oleva työ valmistuu, palkkiojärjestelmä aktivoituu ja tekijän aivot saavat annokset sekä endorfiinia ja serotoniinia.

Kun keskittymiskyky on kateissa, tujaus dopamiinia tekee terää. Eikä mitä tahansa dopamiinia, vaan hidasta dopamiinia. Epävirallinen termi hidas dopamiini viittaa tässä dopamiinin vaikutukseen, joka voi olla lyhyt- tai pitkäaikaista.

Hidasta dopamiinia erittyy aktiviteeteissa, jotka kestävät kauemmin kuin hetken ja jotka hyödyttävät tulevaisuudessa. Tästä esimerkiksi sopii kaunokirjallisuuden lukeminen, josta muistiin jää mielikuvia tarinan henkilöistä ja tapahtumista ja joka ruokkii mielikuvitusta ja laittaa aivot töihin.

Myös uusien asioiden oppiminen tuottaa hidasta dopamiinia. Koska muun muassa fyysinen aktiivisuus ja mieleisen musiikin kuuntelu vapauttavat dopamiinia, annos luontoliikuntaa ja omassa seurassa pidetyt taukotanssit voivat toimia lääkkeenä työpäivän keskittymiskyvyttömyyteen.

Riittävä dopamiinin määrä auttaa ylläpitämään tarkkaavaisuutta ja keskittymistä.

Entäs sitten endorfiini?

Endorfiinin jäljille pääsee kysymällä itseltään, että mikä minua nyt naurattaisi. Nauru vapauttaa endorfiinia, samoin musiikin kuuntelu ja soittaminen. Myös maalaaminen, kirjoittaminen ja muu luova toiminta laittavat endorfiinia liikkeelle. Myös positiivisena koetut sosiaaliset tilanteet voivat lisätä endorfiinien tuotantoa.

Moniin kehon toimintoihin, kuten lihasmassaan, seksuaaliseen toimintaan ja yleiseen hyvinvointiin vaikuttavan testoteronin sekä luovien menetelmien yhteyttä voi tarkastella vaikka stressin näkökulmasta. Koska stressi syö testosteronitasoja, vastapainoksi voi valita omaa stressiä helpottavaa luovaa tekemistä. Ehkä se on valokuvausta, runojen kirjoittamista tai vaikka pilvimuodostelmien bongausta ja nimeämistä.

Evoluution näkökulmasta kulttuuri – tai voisiko laajemmin sanoa luova tekeminen ja toiminta – on elintärkeä, elämänvoimaa ja selviytymistä tukeva voimavara. Yhteisöllisyys on avainasemassa ihmisen ja hänen lajinsa eloonjäämisessä.

Tarinankerronnan, kirjallisuuden, teatteriesitysten, museovisiittien, konserttien, näyttelyiden ja kuorolaulun kaltaiset asiat ovat välineitä toisten ihmisten toiminnan, ajatuksien ja tunnetilojen ymmärtämiseen.  Mitä paremmin toista ymmärtää, sen selkeämmin liittyy toisiin sosiaalisesti ja tuntee kuuluvansa ryhmään.

Luettavaa aiheesta

Fancourt, D. & Finn, S. 2019. What is the evidence on the role of the arts in improving health and well-being? A scoping review. Copenhagen: WHO Regional Office for Europe (Health Evidence Network (HEN) synthesis report 67). Saatavissa: https://www.who.int/europe/publications/i/item/9789289054553. [viitattu 17.6.2024].

Hyyppä, M. T. 2023. Kulttuuri ja terveys. Terveyskirjasto Duodecim dlk01283. Verkkojulkaisu. Saatavissa: https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01283. [viitattu 17.6.2024].

Phillips, D. J. P. & Luomi, A. M. 2023. Kuusi ainetta, jotka muuttavat elämäsi. Helsinki: Minerva Kustannus.

Pin It on Pinterest