Ampumataitoja hankkimaan
Metsästysurheilun ohessa liikutaan luonnossa, mikä houkuttaakin monia lajin pariin. Saattaa myös olla, että yleisellä maanpuolustusinnokkuuden kasvulla on oma sijansa lajin suosion kasvuun myös sellaisten henkilöiden parissa, jotka eivät ole suorittaneet asepalvelusta tai harrastaneet aiemmin ammuntaa metsästystä.
Oma ampumakokemukseni rajoittuu vuosia sitten tapahtuneisiin muutamiin ilmakivääriharjoituksiin ja yhteen haulikon laukaisuun, jonka jälkeen olkapää oli pitkään yhtä suurta mustelmaa. Oikea ampuma-asento onkin kaiken a ja o, sen opimme heti kättelyssä asemestari Rauli Longalta, joka opasti ryhmää lajin saloihin. Tärkein oppi varmasti on se, että ase on käteen otettaessa aina lähtökohtaisesti ladattu, eikä sillä vahingossakaan saa osoittaa ketään kohti.
Idea Xamkin opettajien ampumakoulutukseen lähti avoimen ammattikorkeakoulun pajakurssilta, jollaisia on järjestetty Xamkin Kouvolan kampuksella iltaopintoina jo muutaman vuoden ajan. Puu- ja metallipajojen kurssit ovat olleet hyvin suosittuja. Ampumiskurssi-idean isä, avoimen amk:n pajakurssien vastuuopettaja Ari Hynynen on harrastanut ampumista jo pidempään ja hän toimi ryhmän koolle kutsujana.
Voikkaan luonto- ja eräkeskus
Noin kymmenen henkilön ryhmä Xamkin Kouvolan kampukselta aloitti tutustumisen lajiin Voikkaan luonto- ja eräkeskuksessa 3.4.2022, jossa ammuttiin ensin piippulinja-analysaattoria hyödyntäen, sillä siinä nähdään tähtäyslinjan liike ennen laukausta sekä sen jälkeen. Tämä antoi hyvää tuntumaa ampumiseen tottumattomalle, ja pitää yllä myös kokeneemman ampujan tähtäystaitoa.
Voikkaan luonto- ja eräkeskuksen tiloissa ammuttiin myös laser-simulaattoreilla, joissa aseistuksena on kivääri, haulikko ja pistooli.
Kiväärillä ammuttiin erilaisia kokeita ja ratoja, kuten hirvi- ja karhukoe, villisian metsästys ja practial-rata, jossa on tarkoitus kaataa mahdollisimman nopeasti puuta- ja metallia simuloivia maalitauluja tai metsästää liikkuvia kohteita, kuten villisikoja, jotka liikkuvat laumassa. Yhden laukauksen jälkeen lauma hajoaa joka suuntaa, jolloin pitää nopeasti valita kohde.
Pracalia ammuttiin myös laser-pistoolilla. Halikolla ammuttiin sorsan- ja riekonmetsästyskokeet. Myös laser-trappia eli simuloitua savikiekkoammuntaa pääsi kokeilemaan. Harrastuksen jatkuessa simulaattorilla onkin hyvä käydä ampumassa säännöllisin väliajoin, sillä simulaattoriammunta on rentoa ja edullista, kun oikeita luoteja ei käytetä ja toistoja voi olla rajattomasti tilojen aukiolon tai varauksen puitteissa.
Tyrrin ampumakeskus
Laser-aseilla harjoittelun jälkeen siirryttiin Tyrrin ampumakeskukseen Uttiin ampumaan ”kovilla” eli oikeilla luodeilla. Tyrrissä käytiin neljänä sunnuntaina ampumassa erilaisia ratoja kiväärillä, kuten hirvirata paikallaan olevaan hirveen, mikä vastaa hirvikoetta.
Pistooliradalla, jonka pituus on 25 m, ammuttiin metsoa esittävään tauluun 9 mm pistoolilla, 38 mm revolverilla, 22 mm revolverilla, vapaapistoolilla, joka oli erittäin herkästi laukeava kilpa-ase, sekä pienoiskiväärillä. Practical-radalla (150 m) ammuttiin liikkuvaan hirvitauluun puoliautomaattikiväärillä, jossa on viiden luodin lipas.
Allekirjoittaneen osumatarkkuus oli kohtalainen; hirvi olisi kuulemma juossut osumieni jälkeen vielä noin 100 m ja sitten heittänyt henkensä. Pieni metsästäjä minussa alkoi janota tarkempia osumia.
Tyrrissä kokeiltiin myös jousiammuntaa, mikä on miellyttävän hiljaista ja ekologista – ja myös alkuperäisintä metsästys- ja ampumaurheilua. Jousella tähtäämisen harjoitteluun meni hetki, mutta kun idean oppi, oli osumatarkkuuskin tyydyttävä.
Kokeiltavaakin vielä jäi. Oikealla haulikolla emme ehtineet ampua, ja sen tähtäysasennon kanssa onkin oltava tarkkana, sillä haulikko potkaisee kunnolla olkapäähän, jos ase on yhtään irti solisluukuopasta. Myöskin rynnäkkökivääri jäi kokeilematta, mikä kyllä suuresti houkuttaa jatkamaan harrastusta.
Tyrrin ampumarataa hallinnoi Utin jääkärirykmentti (Johtosääntö 2017). Ampumaradalla harjoittelevat Utin jääkärirykmentin lisäksi muut puolustusvoimien joukko-osastot, reserviläisjärjestöt, rajavartiolaitos, poliisi ja ampuma- ja metsästysseurat (Tahkokorpi 2018).
Näkökulma asemuotoiluun
Lajin parissa aseita käsitellessään huomaa välittömästi, kuinka suuri merkitys on aseen muotoilulla niin käsituntuman, lataamisen kuin tähtäämisen suhteen. Ase ei ole pelkästään tekniikkaa ja mekaniikkaa, vaan erittäin suuri merkitys ampumiskokemuksessa on aseen käteen sopivuudella, painolla, tähtäysominaisuuksilla ja liipasimen muodolla ja herkkyydellä. Myös materiaaleilla on merkitystä; esimerkiksi kiväärin tukissa puumateriaali tuntuu tähdätessä lämpimältä poskea vasten.
Omat asiansa ovat sitten vielä aseen lataamiseen liittyvät seikat, joissa tekniikan toimivuus on kytköksissä muotoiluun, tai sellaisten lisäosien merkityksellisyys ja aseeseen sopivuus kuin kiikaritähtäin tai äänenvaimennin.
Aseiden koristelu juontaa usein juurensa niin renessanssiaikaan kuin villin lännen romantiikkaankin. Ultramoderni asemuotoilu saa taas usein inspiraatiota tieteiselokuvista. Muotoilulliset seikat ovat ratkaisevassa asemassa myös aseen valinnassa sitä ostettaessa, sillä aseiden kirjo on suuri jo kunkin aselajin sisällä. Lajiin liittyy toki myös paljon pukeutumisen ja muun varustelun hienouksia, joita näin aloittelijana voi vain arvailla.
Asemuotoilua on tehty Xamkin ja sen edeltäjän Kymenlaakson ammattikorkeakoulun Kyamkin muotoiluopinnoissa hyvin vähän, mikä johtunee kaikista aseisiin liittyvistä negatiivisista konnotaatioista sekä aseiden eittämättömästä vaarallisuudesta väärin käytettyinä. Ainostaan yhden kiväärin muotoiluun liittyvän työn muistan yli kahdenkymmen vuoden takaa, silloisen Kyamkin ajalta.
Myös asesepän ammattitutkinto on mahdollista Suomessa suorittaa muutamassa taideteollisuusalan oppilaitoksessa. Mielenkiintoisesta ja suurta tarkkuutta sekä muotoilullista silmää vaativasta erikoistaidosta on kyse!
Kuriositeetteina mainittakoon, että Kouvolan Kasarminmäellä, jossa nykyisin toimii Xamkin Kouvolan kampus, on sotilashenkilökuntaan kuluvana palvellut myös kuuluisa aseteknikko Aimo Lahti, joka Kouvolan kasarmilla asemestarina toimiessaan kehitteli Suomi-konepistoolin.
Kasarminmäellä, aivan Paja-rakennuksen takana sijaitsee myös noin 250 m pitkä sisäampumarata, joka tällä hetkellä toimii varastotiloina. Ehkä tämä ainutlaatuinen rakennus voidaan jonakin päivänä saada luovien alojen innovatiiviseksi tähtäyspaikaksi.
Ampumakoulutukseen osallistuivat Ari Hynynen, Jomi Fagerström, Ari Haapanen, Sanna Haapanen (jousiammunta), Diego Carlozzo, Hugh Clack, Joel Eronen, Lasse Ahola, Jari-Pekka Muotio ja allekirjoittanut. Kiitos seurasta, mukavaa oli!