Luontoarvoja ja lohennousua
Hiitolanjoki sijaitsee Etelä-Karjalan maakunnassa, Rautjärven Simpeleellä. Joki lähtee virtaamaan kohti Laatokkaa Simpleen pohjoispuolella sijaitsevasta Simpelejärvestä ja eteläpuolella sijaitsevasta Torsa-nimisestä järvestä. Koskien yhteenlaskettu pudotuskorkeus on 18 metriä. Kosket rakennuksineen omistaa Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö.
Hiitolanjoessa sijaitsee kolme sähköntuotannon ja tehdastoiminnan vuoksi vuosina 1911–1925 padottua koskea, joista nyt ensimmäisenä on purettu syksyllä 2021 Kangaskosken patolaitteet. Lahnasenkosken patolaitteet puretaan vuoden 2022 aikana ja Ritakosken vuonna 2023. (Hiitolanjoki 2020.)
Patolaitteiden purkaminen on tärkeää, sillä joessa elää Suomen ainoa alkuperäinen ja täysin luonnonvarainen järvilohikanta, joka pääsee purkutöiden ja koskien ennallistamisen jälkeen vapaasti nousemaan jokea pitkin. Hiitolanjoen alueen ja Rautjärven kunnan matkailunedistämisen suunnitelmat liittyvätkin voimakkaasti juuri luontoarvoihin ja harvinaisen kalakannan suojeluun, mutta myös alueen arvokkaaseen kulttuurihistoriaan.
Julkisuudessa joen patojen purkamista on näkyvästi puoltanut ja myös rahallisesti tukenut näyttelijä Jasper Pääkkönen, joka tunnetaan myös kalastajana ja luontoarvojen puolesta puhujana.
Xamk yhteistyössä alueen museotoiminnan suunnittelussa
Alueen uutta käyttötarkoitusta on alettu suunnittelemaan syksyllä 2021 Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön toiminnanjohtaja Hanna Ollikaisen johdolla. Xamkin Luovien alojen TKI-yksikkö ja restauroinnin koulutus ovat mukana alueelle suunniteltavan museo- ja kulttuuritoiminnan suunnittelussa.
Kesäisissä tunnelmissa kosken partaalla 7.6.2022 pidetyn suunnittelukokouksen jälkeen suunnitelmat saivat lisävauhtia, kun Kangaskosken voimalaitokselle suunnitteilla olevalle voimalaitosmuseolle päätettiin palkata Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön toimesta pääsuunnittelija, jonka johdolla sitten muu suunnittelutyö tapahtuu.
Kangaskosken museoalueen suunnitteluhankkeen rahoituksen avulla saadaan aloitettua voimalaitosrakennuksen kunnostustyöt ja jatkohakkeiden turvin viedään museon toteutusprosessi loppuun. Kokouksessa mukana olivat Hanna Ollikaisen kokoon kutsumina Rautjärven kunnanjohtaja Harri Anttila, Rautjärven kunnan hankekehittäjä Sini Javanainen sekä rakennuttajakonsulttina hankkeessa toimiva Harri Keskinen Silta-TSV:ltä. Xamkin edustajina tilaisuudessa olivat Luovien alojen tki-yksikön johtaja Ari Utriainen, restauroinnin koulutusvastaava Jari-Pekka Muotio ja allekirjoittanut.
Xamkin osuus Kangaskosken voimalaitosmuseon suunnittelussa ja toteutuksessa tulee Luovien alojen TKI-yksikön osalta liittymään Älykkäät museot maakunnissa -hankkeeseen, johon ollaan hakemassa rahoitusta. Hankeen maakunnat ovat Kymenlaakso ja Etelä-Karjala. Xamkin Luovien alojen yksikkö tarjoaa myös tukeaan laajemminkin Hiitolankoskeen liittyvissä ideoinneissa ja hakehaussa.
Esimerkiksi Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Karjalan rahasto voisi olla innokas tukemaan tämän tyyppistä, laajasti seutukuntaa hyödyttävää hanketta. Luonteva näkökulma olisi myös osallistaa simpeleläiset Hiitolankosken alueiden suunnitteluun palvelumuotoilun hengessä. Tällöin keskiöön pääsisi Simpeleen oman kyläekosysteemin kehittäminen.
Xamkin restauroinnin koulutus on konkreettisesti mukana jo tekemisen alkumetreillä, kun elokuussa 2022 haetaan voimalaitosrakennuksen suuret ruudulliset ikkunat Kouvolan Pajalle kunnostusta varten. Ensi syksynä on tarkoitus tehdä myös voimalaitoksen seinien rappauksien tutkimusta, jotta rappauksen koostumus saadaan selville ja irti lohkeava laasti stabiloitua.
Mielenkiintoinen restaurointityön kohde on myöskin voimalaitoksen Kaplan-turbiinin puhdistus ja suojaus. Turbiini sekä siihen liittyvä marmorinen valvontakaappi edustavat 1920-luvun autenttista voimalaitoskoneistusta, joka on myös estetiikaltaan erittäin kaunista. Kaplan-turbiini on ensimmäinen Suomessa valmistettu lajiaan (Hiitolanjoki, Kangaskoski 2020).
Museon monet mahdollisuudet
Museon suunnitteluun liittyy paljon haasteita, kuten se, että liikenneliittymä kuutostieltä on varsin haasteellinen, sillä risteys on ahdas ja sen vieressä virtaa joki sekä kulkee junarata. Myös paikoitusalueiden vähyyden ja varastotilojen puutteen ongelmat pitää ratkaista.
Kunnallistekniikan puute voimalaitoksessa on suuri este kohteen muuttamisessa julkiseksi tilaksi. Tilaan tulee vain vesi, mutta viemäröintiä rakennuksessa ei ole. Näin ollen esimerkiksi kahvilatoimintaa on hankalaa saada rakennukseen. Paikalla onkin tapahtumien yhteydessä ollut liikuteltava vaunukahvila, jollainen voisi jatkossakin olla kesäaikana toimiva ratkaisu.
Useita museotoimintaa mahdollistavia tekijöitä kuitenkin jo löytyy. Kohteen läheisyydessä toimii jo nyt Bed & Breakfast -majoitus, jonka yhteydessä järjestetään muutakin ajanvietetoimintaa. Alueella on jo luontopolut ja alue luonnollisestikin kiinnostaa kovasti kalastuksen harrastajia. Maatilamatkailulle saattaa olla tulevaisuudessa enemmänkin mahdollisuuksia. Myös Venäjän rajan läheisyys kiinnostaa niin koti- kuin ulkomaisia turisteja. Läheinen rajavartioasema voisikin toimia alueen palvelupisteenä. Alueelle on myös rakennettu viihtyisä terassi, josta on upea jokinäkymä. Museon ympäristö onkin jo varsin valmis.
Varsinaisen museotoiminnan kiinnostavimpia suunnitelmia on virtuaalitodellisuuden hyödyntäminen museon näyttelyissä. Hyvän esimerkin tästä tarjoaa olemassa olevan voimalaitoksen vieressä olevan, aiemmin paikalla toimineen paperitehtaan lähes maan tasalla oleva raunio.
Tämä ruskean käärepaperin tuottamiseen erikoistunut tehdas aloitti toimintansa 1901 ja sen toiminta loppui 1924. Rauniolla on tehty arkeologisia kaivauksia, ja rakennuksen osat on saatu varsin hyvin kartoitettua. VR-teknologian avulla voitaisi rakentaa tämä kadonnut rakennus jälleen yleisön katsottavaksi.
Virtuaalitodellisuuden avulla voidaan loihtia esiin myös muita sellaisia kohteita niin Kangaskosken voimalaitoksessa kuin muissakin Hiitolajoen kohteissa, joita ei voida restauroida entiseen asuunsa. Näin voitaisi puhua virtuaalirestauroinnista. Myös pelillistämisellä on tässä ideoinnissa varmasti oma paikkansa.
Tärkeää on tietysti saada myös voimalaitokseen esinekokoelma luetteloitua, jotta voidaan päättää, mitkä esineet asetetaan näytille. Museon sisältöjen suunnittelusta vastaa kansanperinteentukija, folkloristi Mikko Europaeus, joka toimii myös Hiitolanjoki yhdistys ry:n puheenjohtajana.
Monilla Xamkin koulutuksilla mahdollisuus olla mukana
Kun museotoiminnan toteuttaminen Hiitolanjoella edistyy, on monilla Xamkin koulutuksilla mahdollisuus olla mukana tekemässä ja suunnittelemassa. Palvelumuotoilun opiskelijoilla on annettavaa alueen palveluiden suunnitteluun laajasti. Sisustusarkkitehtuurin opiskelijat voivat tehdä konseptointeja museotiloista. Graafisen suunnittelun opiskelijat voivat suunnitella graafisen materiaalin museo-opasteista markkinointimateriaaleihin.
Myös muut Xamkin koulutukset kuin kulttuurialan voivat tarjota osaamistaan. Esimerkiksi restonomikoulutuksen opiskelijat voisivat yhdessä palvelumuotoilun opiskelijoiden kanssa suunnitella alueen matkailupalveluita. Lahnasenkoskella on esimerkiksi Suomen vanhin hirsirakenteinen voimalaitos (rakennettu 1911), jonka tilat ovat upeat ja uutta käyttötarkoitusta vailla (Hiitolanjoki, Lahnasenkoski 2020). Millaisen ravintolan tai konserttitilan sinne saisikaan!
Kevääksi 2023 pyritään saamaan kokoon monilainen tiimi eri koulutusten opiskelijoita tekemään Hiitolanjoen matkailuhelmeä. Museo on tarkoitus saada auki yleisölle vuoden 2025 aikana.