Yhteiskehittämisellä parempaa hallintoa

Yhteiskehittämisellä tarkoitetaan toiminnan ja palveluiden kehittämistä yhdessä loppukäyttäjien kanssa. Miten tämä, alun perin kaupallisten tuotteiden kehittämisessä hyödynnetty toimintamalli, soveltuu ammattikorkeakouluun ja voidaanko sen avulla saavuttaa parempia tuloksia opetuksen hallinnon tehtävissä?

Yhteiskehittämisen (co-configuration) termi on lähtöisin kaupallisten tuotteiden ja palveluiden kehittämisestä. Yhteiskehittämisessä kehittämistä tehdään asiantuntijoiden ja asiakkaiden välisissä verkostoissa. Tuotetta tai palvelua kehitetään asiakkaiden toiveiden ja kokeiluista saatavien palautteiden pohjalta. (Victor & Boynton 1998.) Palvelun tai tuotteen käyttäjä pystyy siis vaikuttamaan jo suunnitteluvaiheessa tuotteen käytettävyyteen ja sitä kautta sen hyödyllisyyteen.

Liike-elämästä yhteiskehittäminen on levinnyt myös muille aloille. Xamkissa yhteiskehittämistä on hyödynnetty opetuksessa ja kehittämishankkeissa, mutta myös opetuksen hallintoon ja kehittämiseen liittyvien keskeisten dokumenttien ja prosessien suunnittelussa.

Asiakas keskiössä

Yhteiskehittämisen keskiössä on asiakas, jolle palvelua kehitetään. Ammattikorkeakoulussa opiskelija on verrannollinen asiakkaaseen. Opiskelijoita otetaan mukaan heille suunnattujen palveluiden kehittämiseen, jotta varmistetaan mahdollisimman toimiva lopputulos. Ammattikorkeakoulujen tärkein asiakasryhmä ovat opiskelijat, mutta opetuksen hallinnossa asiakkaan rooliin asettuu usein myös henkilöstö. Henkilöstön toimintaa ohjaavat erilaiset reunaehdot, joista osa on kansallisia tai kansainvälisiä, mutta iso osa myös organisaatiokohtaisia. Perinteisesti nämä ohjeet ja säännöt ovat tulleet johdolta annettuna, eikä niihin ole juurikaan voinut vaikuttaa. Sen sijaan yhteiskehittämisessä henkilöstöllä on merkittävä rooli parhaan mahdollisen lopputuloksen löytämisessä.

Yhteiskehittäminen käytännössä

Xamkilla on vahvat juuret yhteiskehittämisessä. Sitä on hyödynnetty menestyksekkäästi erilaisten toimintojen kehittämisessä niin opetuksessa, hankkeissa kuin hallinnossakin. Kyse on avoimuudesta ja ihmisten osallistamisesta yhteiseen kehittämiseen. Esimerkiksi niinkin hallinnollisen dokumentin kuin tutkintosäännön päivittämisestä yhteiskehittämisen kautta on saatu onnistuneita kokemuksia. Nykyiset verkkotyökalut tarjoavat erinomaisia mahdollisuuksia avata valmisteilla olevia dokumentteja sekä henkilöstön että opiskelijoiden kommentoitavaksi ja keskusteltavaksi.

Yhteiskehittämisen kautta asioiden valmistelussa tulee huomioiduksi merkittävästi enemmän erilaisia näkökulmia kuin suppeamassa valmistelussa. Verkossa tapahtuvan yhteiskehittämisen lisäksi Xamkissa hyödynnetään vahvasti erilaisia monialaisia ja –ammatillisia työpajoja ja kokeiluita, joissa prosesseja kehitetään tiiviissä vuorovaikutuksessa loppukäyttäjien kanssa.

Yhteiskehittämisen edut

Yhteiskehittämisen edut ammattikorkeakoulussa ovat merkittävät. Ne, ketkä lopputulosta tulevat käyttämään tai joiden elämään se eniten vaikuttaa, pääsevät vaikuttamaan siihen alusta asti. Tämä tarkoittaa käytännössä toimivampaa lopputulosta, johon käyttäjät ovat tutustuneet ja sitoutuneet kehittämisprosessin kautta. Käyttäjillä on usein paras tieto siitä, mikä arjessa toimii ja mitkä ovat keskeisimmät haasteet. Erilaisten näkemysten ja kokeiluiden kautta hioutuu paras mahdollinen lopputulos, joka näkyy käytännössä parempina palveluina ja tyytyväisempinä asiakkaina.

Lähde

Victor, B. and Boynton, A.C. 1998. Invented here. Maximizing Your Organization’s Internal Growth and Profitability. Boston, Massachusetts: Harvard Business School Press.

Pin It on Pinterest