Tämän kesän vaikuttavin matka suuntautui Ahvenanmaalle, joka on niin lähellä, että se jää helposti matkakohteena paitsioon. Olikin täydellinen yllätys löytää idyllinen ja omalakisen kulttuurin omaava kohde niin läheltä. Ahvenanmaa on kuin ulkomaa kotimaassa.
Lähdimme Ahvenanmaalle pelastamaan sen turismia. Keväällä uutisoitiin Ahvenanmaan menettävän koronapandemian vuoksi valtavasti matkailutuloja. Siitä sitten lähti ajatus viettää heinä-elokuun taite Hjörtön kauniissa kylässä merenlahden rannalla.
Muutaman päivän ajan retkeilimme kauniissa maisemissa, joissa kulttuurikohteita on lähes jokaisessa mutkassa. Ahvenanmaalla ehkä paras asia on se, että kaikki on lähellä, matkoihin ei mene aikaa.
Ihailimme Maarianhaminan herttaista keskustaa, vietimme täydellisen päivän Kastelholman linnassa ja Jan Karlsgårdenin ulkoilmamuseossa, jonka kruunasi loistava illallinen Smakby-ravintolassa.
Seuraavana päivänä Getan vuorella retkeilyn jälkeen päätimme vielä käväistä saaren länsirannikolla olevassa Eckerön kaupungissa, jossa sitten kohtasimmekin täydellisen yllätyksen.
Muotoilu ja kädentaidot ovat esillä Ahvenanmaalla Eckerön hulvattomassa Posti- ja tullitalossa
Suunnistimme Eckerössä luonnollisestikin ensimmäisenä katsomaan Posti- ja tullitaloa, joka on valtava Ruotsin suuntaan katseleva klassistinen rakennuskolossi meren rannalla. Muumilaaksomaisen Eckerön mittakaavaan se ei oikein istu, mutta on sitäkin hämmästyttävämpi.
Rakennuksen ovat suunnitelleet Helsingin empire-keskustan suunnittelijana tunnettu saksalaissyntyinen arkkitehti C.L. Engel (1778–1840) sekä ensimmäinen varsinaisen arkkitehtikoulutuksen saanut Suomessa toiminut italialaissyntyinen C.F. Bassi (1772–1840).
Vuonna 1828 valmistunut rakennus toimi autonomisen Suomen läntisimmällä rannalla sijaitsevana Venäjän voiman ja vallan linnakkeena Ruotsin suuntaan. Kuningatar Kristiinan vuonna 1636 perustama postireitti sai näin komean pääpostin. (Eckerö Post & Tull Hus, Historia, s.a.)
Vaikka rakennus sinänsä jo oli seurueellemme ihmetyksen aihe, vielä suurempi yllätys oli rakennuksessa olevat näyttelyt, jotka voisivat olla muotoilun koulutuksemme retkikohteena.
Toinen näyttelyistä oli Tre hantverk Åland eli Puukäsityö Ahvenanmaalta -näyttely ja toinen Konsthantverk på Åland och Norden eli Taide ja käsityöt Ahvenanmaalta ja Pohjoismaista -teemafestivaali.
Kyseiset näyttelyt liittyivät ikään kuin alustuksina Ekcerössä 29.-30.8.2020 vietettyyn Sloyd Fest -taide- ja käsityötapahtumaan, jossa työpajoja vetivät taitelijat ja muotoilijat Pohjoismaista ja Balttiasta.
Varsinainen festivaaliaika on ollut lähes koko kesän mittainen, alkaen 16.6. ja päättyen 27.9.2020.
Nykymuotoilijoiden näyttelyssä esillä olevat työt on tehty festivaaliteemaa ajatellen; iloisella juhlamielellä. Tämä näkyy riemukkaana ja värikylläisenä muodonantona. Suomalainen muotoilu ja käsityö olivat niin ikään hyvin edustettuna.
Nostan seuraavassa muutaman esimerkin näyttelyssä esitellyistä muotoilijoista ja heidän töistään. Kaikkien näyttelyssä esillä olevien muotoilijoiden koulutustaustat esiteltiin. Puumuotoilunäyttelyssä on esillä paljon myös historiallisia huonekaluja.
 |
Esimerkiksi ahvenanmaalainen Torsten Öfverström (1927 – 1995) oli Carl Malmstens Skolanissa Tukholmassa koulutuettu huonekalusuunnittelija. Kyseinen oppilaitos on myös Xamkin kulttuurialan koulutusten vaihtokorkeakoulu.
|
| Nykymuotoilijoista esiin nousee erityisesti ahvenanmaalaisen tekstiilitaiteilija Birgitta Häggblomin, jonka komeat kudontatyöt kertovat värikkyydellään festivaalin ilosanomaa. |  |
 |
Toinen kiinnostava nykymuotoilija on Anna Häggblom, joka hallitsee vanhat puuntyöstö- ja kultaustekniikat hyödyntäen niitä moderniin korumuotoiluun, jossa kuitenkin näkyy ahvenanmaalainen perinteinen muodonanto. |
| Kolmantena kiinnostavana tekijänä on nuori vaatesuunnittelua opiskeleva Sofia Pykäläinen, jonka taidokas cosplay-asukokonaisuus herätti ansaittua huomiota. |  |
 |
Neljäntenä esiin nousee pohjoiskarjalalainen Taito-kollektiivi, jonka Taitobussi kiertää laajalla alueella esittelemässä ja opettamassa erilaisia käsityötekniikoita – toteuttaen tätä ideologiaa myös Sloyd Festivaaleilla. Näyttelyssä huomion kiinnitti Taito-nurkkauksen kauniit, perinnekäsityön tekotapoja ja visuaalista maailmaa hyödyntävät neuleet ja asusteet. |
|
|
Kesäinen sattumalta tehty retki Sloyd Festin maailmaan saa toivomaan, että tapahtuma järjestetään myös jatkossa, sillä ainakin esinäyttelyn perustella tapahtumasta voisi tehdä jokavuotisen.
Varsinaisen festivaalin ohjelma on monipuolinen kursseineen ja työpajoineen, työnäytöksineen ja luentoineen.
Tapahtuma olisi juuri sellainen, johon Xamkin muotoilun koulutuksen opetta- ja opiskelijakunta voisivat osallistua lukukauden alkajaisiksi.