Kalliosalissa 15.9.2023 pidetty Xamkin muodin ja puvustuksen koulutuksen muotinäytös keräsi salin täyteen muodin ja tuoreempien trendien ystäviä. Paikalla oli myös runsaasti Xamkin kulttuurin koulutusalan henkilöstöä. Muotinäytös osui sopivasti Habitare-viikon yhteyteen, jolloin Helsinki veti puoleensa xamkilaisia monestakin syystä.
Drop the Rock
Muotinäytöksen ideana oli näyttää, miten kuolemansynnit eli ylpeys, ahneus, himo tai siveettömyys, kateus, ylensyönti, viha ja laiskuus esiintyvät nyky-yhteiskunnassa ja miten ne vaikuttavat nykyihmisen ajatteluun ja käsityksiin – ja vaikuttavatko ne.
Kuolemansynnit listasi Paavi Gregorius I noin vuonna 600 jKr. Katolisen teologian mukaan kuolemansyntiä tehdessään ihminen rikkoon tietoisesti ja vapaaehtoisesti Jumalan tahtoa vastaan. Kaikkien muiden syntien katsotaan juontuvan näistä ”pääsynneistä”. (Kjaer 2020.)
Kuolemansyntien lisäksi näytöksessä esitellyt mallistot edustavat jokaisen suunnittelijan omaa kiinnostusta vaatetus- ja muotialan ilmiöihin, kuten esimerkiksi kestävään kehitykseen, kierrätettävyyteen, sukupuolineutraaliuteen, luonnon ja ihmisen suhteeseen sekä vaihtoehtopukeutumiseen. (Ks. Anomien. Seven deadly sins 2023.)
Joissakin mallistoissa näkyy suunnittelijan läheinen suhde esiintymisasusuunnitteluun ja teatteripuvustukseen.
”Se joka teistä on synnitön, heittäköön ensimmäisen kiven” (Joh. 8:7)
Muotinäytöksen esittelevät parhaiten mallistojen asuistaotetut kuvat ja videot. Tämän artikkelin lopussa on linkit näytöksen esittelyvideoon ja näytösvideoon. Oheisista kuvista voi nähdä, että osa mallistoista edustaa villiä, leikittelevää ja katsojan mielikuvitusta haastavaa showpukeutumista.
Ääriesimerkkinä tästä on esimerkiksi Sannamaria Lindgrénin hullun hauskan leikittelevä Sweet Dreams -mallisto. Muutama mallisto edustaa traditionaalisempaa näkemystä pukeutumisesta. Esimerkiksi Riina Lintumäen klassisen kauniin ja harmonisen Sisters of the Moon -malliston asut voisi kaikki tuotteistaa lähes sellaisenaan.
Kuvat puhukoot puolestaan. Mallistojen parhaita kuvailijoita ovat suunnittelijat itse. Heidän näkemyksiään voi lukea Instagramista, jonka sivuston osoite on artikkelin lopussa.
Anomie – nyt
Mitäkö anomie tai suomeksi anomia tarkoittaa? Käsite juontaa juurensa ranskalaisen sosiologin, Émilie
Durkheimin itsemurhateoriasta (anominen itsemurha), josta hän kirjoitti teoksessaan Le Suicide: Étude de Sociologie (1897).
Kyseessä on tila, jossa yhteisö johdattaa yksilöä moraalisesti mahdollisimman vähän, jos ollenkaan. Tila johtaa yksilön ja yhteisön välisen siteen heikkenemiseen, jossa hylätään vallitsevat arvot. Tällöin voidaan nähdä sosiaalisen identiteetin hajoavan ja yhteiskunnan ajautuvan epäjärjestykseen.
Kyse on muutoksen halusta, yrityksestä elää tavalla, joka on yhteisön silmissä kielletty tai sopimaton. (Encyclopedia Britannica s.a.) Durkheimin vanhakantaista ajatusta voidaan nykymaailmassa peilata sallivuuden, moninaisuuden ja yksilön vapaan valinnan käsitteisiin.
Näytöksessä mukana olevat suunnittelijat ja mallistot:
- Anni Heikkinen – High Voltage Laziness
- Lassi Räsänen – REUCED
- Pia Leikas – Luonnonoikku
- Suvi Tirronen – Return
- Vili-Veikko Makkonen – LETHAL/PRESENCE
- Minerva Orenius – Arabesque Punk!
- Veronika Baliubash – Nemesis
- Jenna Kantelus – Whilom
- Riina Lintumäki – Sisters of the moon
- Sannamaria Lindgrén – Sweet dreams
- Rosamaria Koskela – Kuolematar
- Emmi Riippa – Me, Myself & I
- Jenni Sarkkinen – PRIDE
(Lähde: Anomie pohtii… 2023)
Muotinäytöksen esittelyvideon löydät täältä: https://www.youtube.com/@anomie_2023