Koulutus oli osa Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa PrepProg-hanketta. Viiden kuukauden mittainen koulutus toteutettiin ohjattuina verkko-opintoina, johon kuului mahdollisuus kampusvierailuihin.
Tavoitteena korkeakoulukelpoisuuden ja osallisuuden parantaminen
PrepProgin valtakunnallisen pilottitoteutuksen kohderyhmänä olivat Ukrainasta paenneet tilapäistä suojelua saavat henkilöt. Koulutuksen kohderyhmänä olivat englannin keskitason osaajat (B1-taso), jotka pystyvät osallistumaan englanninkieliseen valmentavaan koulutukseen, mutta tarvitsevat englanninkielisiä korkeakouluopintoja varten parempaa kielitaitoa.
Koulutuksella pyrittiin edistämään heidän koulutuspolkuaan ja osallisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa. Hankkeessa luotiin monialaisen englanninkielisen valmentavan koulutuksen opetussuunnitelma ja toteutusmalli.
Kohderyhmän tavoittaminen ja valintakoe Xamkin OpenLearnissa
Koulutusta markkinoitiin ukrainaksi, venäjäksi ja englanniksi. Somemarkkinoinnilla ukrainalaisten kanavissa oli keskeinen rooli. Kohderyhmän tavoittamisen haasteellisuuden takia tarvittiin ukrainalaisen asiantuntijan kohderyhmätuntemusta ja kielitaitoa. Koulutukseen varattiin yhteensä sata paikkaa neljällä eri opintolinjalla: tekniikka, liiketalous, sosiaali- ja terveysala sekä yleinen.
Kielitaitoa ja motivaatiota mittaava valintakoe järjestettiin kaikkien yhdeksän hankekorkeakoulun kampuksilla kahdeksassa eri kaupungissa. Kaikki hakijat tekivät kokeen sähköisen osuuden Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun OpenLearn -alustalla. Xamkin eKampus sai tuestaan kiitosta yhteistyöammattikorkeakouluilta.
Verkostomaisen toiminnan laaja oppimäärä
Ukrainasta paenneita on jokaisessa Suomen kunnassa, myös kaukana kaupungeista. Siksi oli itsestään selvää, että verkko-oppimisympäristö olisi keskeisessä roolissa ja kampuksella tapahtuva toiminta marginaalista.
Yhdeksän korkeakoulun yhteistyö vaati tarkkaa koordinaatiota ja opiskelijankin identifioituminen tiettyyn korkeakouluun saattoi olla koetuksella. Opiskelija on esimerkiksi saattanut osallistua valintakokeeseen Oulussa, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun OpenLearn -alustalla, päätyä linjavalintansa mukaan Savonian opiskelijaksi, jossa englannin kurssilla on kaksi opettajaa, toinen Turun amk:sta ja toinen TAMKista. Kaikissa opinnoissa oppimisympäristönä oli Karelian Moodle-verkkooppimisympäristö.
Suomalaisen korkeakouluyhteisön verkostomainen toimintatapa tuli tutuksi niin opiskelijoille kuin opettajillekin.
Koulutuksessa kieliä, uraohjausta ja toimintaympäristön tuntemusta
Valmentavan koulutuksen tavoitteena oli korkeakouluopintoihin vaadittavan englannin kielen taidon lisäksi kehittää yleisiä korkeakouluvalmiuksia ja tutustuttaa suomalaiseen korkeakoulujärjestelmään ja korkeakoulupedagogiikkaan.
Ukrainalaisten opiskelijoiden aiemmissa korkeakouluopinnoissa itseohjautuvuudella ja ryhmätyöllä ei välttämättä ole ollut yhtä suurta merkitystä kuin täällä. Moodle-verkko-oppimisympäristössä toimiminenkin vaati osalta totuttelua.
Tärkeä osa koulutusta oli myös koulutus- ja uraohjaus, joka järjestettiin osin venäjän kielellä. Paitsi englantia, kieliopintoihin kuului suomen tai ruotsin kieltä opiskelijan valinnan mukaan hänen omalta lähtötasoltaan.
Koulutuksessa tärkeässä osassa olivat vuorovaikutteiset Teamsissa pidettävät oppitunnit sekä osin itsenäisestä ja osin ryhmissä tehtävät itsenäiset tehtävät. Vaikka koulutus järjestettiin verkossa, opiskelijoilla oli mahdollisuus tulla kaksi kertaa koulutuksena aikana tutustumaan haluamaansa yhteistyökorkeakoulun kampukseen.
Kielituki
Hankkeessa on työskennellyt myös ukrainaa ja venäjää puhuvia henkilöitä, jotka tarjosivat kielitukea esimerkiksi digitukitarpeisiin. Varsinaisten kielikurssien lisäksi toimi kieliklinikka, jossa opiskelijoilla on mahdollisuus kysyä erityisesti englannin kieleen ja kielenopiskeluun liittyvistä asioista.
Erityisesti englannin kielen kielioppiasioiden tarkastelu venäjän ja ukrainan kielen näkökulmasta auttoi monia. Englannin kielen klinikkaa piti Xamkin kielten yliopettaja Tarmo Ahvenainen.
Palaute ja tulevaisuus
Koulutuksen suoritusprosentti jäi suhteellisen alhaiseksi. Osa osallistujista sai korkeakoulupaikan jo valmentavan koulutuksen aikana, osa työllistyi ja osa jätti koulutuksen muusta syystä. Palautteessa valmistuneet opiskelijat kokivat koulutuksen hyödylliseksi niin englannin taitonsa kehittymisen kuin suomalaiseen yhteiskuntaan ja korkeakoulujärjestelmään tutustumisen kannalta. Yksi opiskelija totesi palautteessaan näin:
“The study programme and the guidance I received throughout have profoundly influenced my plans, shaping my career aspirations, educational goals, and personal development strategies.”
(“Koulutusohjelma ja ohjaus, jota sain pitkin matkaa, ovat perusteellisesti vaikuttaneet suunnitelmiini, muokanneet ura- ja opiskelutavoitteitani sekä henkilökohtaisia kehitysstrategioitani”)
Opettaja- ja opiskelijapalautteen sekä kokemuksen perusteella hanke laatii opetussuunnitelman tueksi suositukset sellaisen englanninkielisen koulutuksen järjestämiseksi, jota kaikki korkeakoulut voivat tulevaisuudessa hyödyntää vastaavanlaista koulutusta järjestäessään.