Hankevalmennuksen näkökulmia ja yhteissuunnittelua Jyväskylän keväässä

Jyväskylän yliopiston ja Jamkin Lutakon yhteiskampuksen Turbiini-rakennuksessa 18. – 19.4. 2018 järjestetyssä tilaisuudessa tarkasteltiin myös rahoituslähteitä silmällä pitäen kunkin pienryhmän omaa hankeideaa. Kahteen päivään mahtui niin paljon tähdellistä asiaa, että tietouden jäsentämisen prosessi on edelleen käynnissä. On siis hyvä kerrata ja jakaa opittua.

Hankerahoitusta ja vaikuttavuutta kartoittamassa

Kahden päivän luentojen kavalkadi alkoi Jyväskylän elinkeinojohtaja Anne Sandelinin erittäin kiinnostavalla ja innoittuneella esitelmässä Jyväskylän seudun kehittämisestä ja eri oppilaitosten roolista kehittämistyössä. Sandelin vastaa erityisesti strategisista kaupunkikehittämishankkeista.

Esitys toi esiin tekemisen meininkiä ja luovaa otetta kaupunkisuunnitteluun. Hyvänä esimerkkinä uudenlaisesta kaupunki- ja kaupunginosakehittämisestä Sendelin nosti esiin Jyväskylän Kankaan alueen, johon kuuluvat Hippoksen ja Sairaalanmäen kaupunginosat. Kankaasta rakennetaan älykästä ja vihreää kaupunginosaa, jossa yhdistyvät luontevasti yritystoiminta, koulutus, kulttuuri-, liikunta- ja hyvinvointipalvelut. Autottomuuteen pyrkiminen ja uudenlaiset keskitetyt parkkipaikkaratkaisut ovat nousseet erityiseen asemaan Kankaan kaupunginosan suunnittelussa.

Mainittakoon, että Xamkin yamk-palvelumuotoilun opinnäytteenä ollaan tekemässä toiseen Jyväskylän kaupunginosasuunnitteluhankkeeseen, Kehä Vihreään, liittyen opinnäytetyö. Vastaavanlainen teemoitettu kaupunginosien suunnittelu sopisi hyvin myös esimerkiksi Kouvolaan, jonka kaupunkirakenteessa on selvästi nähtävissä mahdollisuuksia teemoitettuihin vyöhykkeisiin ja saarekkeisiin.

Looginen viitekehys hallintaan

Päivä jatkui Xamkin Digitaalisen talouden tutkimusjohtaja Noora Talsin projektisyklimallin esittelyllä ja kunkin pienryhmän ennakkotehtävien läpikäynnillä. Kukin ryhmä esitteli oman hankkeensa kannalta loogisen viitekehyksen ja projektianalyysin. Omien suunnitelmien esittelyn jälkeen seurasi ENI-hankerahoituksen esittely.

Henna-Mari Laurila Pohjois-Pohjanmaan liitosta esitteli Karelia CBC -ohjelmaa (Cross Border Cooperation), jossa tavoitteena on tehdä yhteistyöhankkeiden avulla ohjelma-alueesta eli Pohjois-Pohjamaasta, Kainuusta, Pohjois-Karjalasta ja Venäjän Karjalan tasavallasta houkutteleva elin-, työskentely- ja liiketoimintaympäristö.

Ohjelman avulla aluetta kehitetään rahoittamalla yhteistyöhankkeita, jotka hyödyttävät alueita ja toimijoita molemmin puolin rajaa. Ohjelma toimii käynnistäjänä myös laajemmille kehityshankkeille ja -kokonaisuuksille. (Karelia CBC -ohjelma 2018.)

Iltapäivä keskittyi hankkeiden vaikuttavuuden tunnistamiseen, määrittelyyn ja arviointiin. Aihe on erittäin merkityksellinen mutta myös vaikea, sillä hankkeiden pysyvä vaikuttavuus ja kehitettyjen toimintamallien juurruttaminen ovat haasteellisia. Näin usein siksi, että hankeaika on lyhyehkö, eikä juurruttamiseen ole suunniteltu tarpeeksi pitkää periodia.

Tähän tulisi kiinnittää erityistä huomiota hankkeen loppuvaiheen toimenpiteiden suunnittelussa ja etenkin toteuttamisessa – mitä tapahtuu sen jälkeen, kun hankeaika ja -rahoitus on loppunut.

Tutkimuspäällikkö Kaisu Laasonen Saimaan ammattikorkeakoulusta avasi erittäin hyvin vaikuttavuuden kysymyksiä ja haasteita. Pitkä kokemus hanketyöstä ja hyvien aikaansaannosten käytäntöön panosta välittyi Laasosen esitelmästä. Tietous vaikuttavuusanalyysista on arvokasta oppia tki-valmennettaville, sillä hankkeen osumatarkkuudesta eli kohdentumista juuri haluttuun päämäärään ei koskaan puhuta liikaa.

Jyväskylän valmennusperiodin ensimmäinen päivä päättyi itsereflektiivisesti kokemusten vaihtoon eri rahoituskanavista. Fokuksena oli pohtia sopivaa rahoituslähdettä omalle hankeidealle. Tiina Kirvesnimen ja Marja Kiijärvi-Pihkalan (Lamk) kanssa jatkoimme opetuksen ja TKI:n integroimisen pysyvien toimintamallien kehittelyyn tähtäävän hankeideamme suunnittelua ja näimme yhtenä vahvana rahoitusvaihtoehtona ELY-keskusten rahoituksen toimintalinja 4 (Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen, 33 % ESR).

Se kohdistuu siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden suunnitteluun ja parantamiseen, kuten opiskelijoiden työllistymisen tukemiseen erityisesti rakennemuutosaloilla. Erityisessä fokuksessa hankkeen lopputulemana olisi opiskelijoiden työllistymisen näkökulma heidän päästessään mukaan aluetta kehittäviin hankkeisiin opintojensa kautta.

Viestinnän ja verkostoitumisen merkitys

Torstain avasi laatupäällikkö Marjaana Kivelä Xamkista aiheenaan tuloksellisuus ja TKI-johtaminen. Hänen avauksensa jälkeen pohdimme erilaisia julkaisukanavia, joissa valmennuksen aikana syntyneitä julkaisuja voisimme tuoda esiin. Xamk tarjoaa useita tällaisia kanavia, mutta myös vertaisarvioitu AMK-lehti eli UAS-Journal tulee kysymykseen. Myös tieteellisiä julkaisukanavia kartoitetaan.

Tiimi Muotio, Kiiväjärvi-Pihkala, Kirvesniemi (vasemmalta oikealle) iloisissa hankesuunnittelun tunnelmissa.

Projektiviestinnän salaisuuksiin meitä vihki Xamkin TKI-suunnittelija Heidi Miettinen. Hän korosti, että hankeviestinnän tarkoituksena on tehdä tunnetuksi hankkeen tuloksia, synnyttää luottamusta hanketyötä kohtaan, vaikuttaa rahoituksen saatavuuteen ja luoda toiminnalle jatkuvuutta. Viestintä luo kysyntää ja vahvistaa tulevaisuuden näkymiä.

Erilaiset viestinnän muodot on hyvä ottaa rohkeasti haltuun, jotta erilaisten yleisöjen saavutettavuus olisi mahdollisimman kattavaa. Hyvän tieteellisen viestinnän käytäntöjen kertaus on hyödyllistä aina hanketta suunniteltaessa:

Tiede kuuluu kaikille
Tieto rakentaa yhteiskuntaa
Tieteen tekemisen eri vaiheet tulee tehdä näkyviksi
Tiedeviestintä rakentaa luottamusta tieteeseen ja tuo esiin tieteen avoimuutta
Tiedeviestintä on osa tutkimustyötä
Tiedeviestintä tukee tieteen vastuullisuutta, yhteiskunnallista arvostusta ja merkittävyyttä sekä tieteen rehtiä mainetta. (Miettistä 2018 mukaillen Muotio.)

Meille esiteltiin myös viestinnän suunnittelun malleja sekä hankeviestinnän vuosikello, joka on niin ikään oiva apuväline viestinnän suunnittelussa.

Some-viestinnän ja verkostoitumisen saloihin meitä johdatti Xamkin digitaalisen tiedonhallinnan tki-asiantuntija KTT Miia Kosonen. Miiaa voi hyvällä syyllä kutsua some-aktiivisuuden innostajaksi, sillä hän kouluttaa organisaatioiden edustajista some-osaajia leikillisyyttä, keveyttä ja huumoria korostaen sekä merkityksellistä ja mieleen jäävää sisältöä painottaen.

Miian antama ennakkotehtävä oli tehokas ja sen sisältöä rakennettiin myös koulutuksen aikana: jokaisella tuli olla päivitetty tili joko Twitterissä tai LinkedInissä. Miian luennon ja omien some-kanavien viilaamisen jälkeen olen huomannut selvän eron eri kanavien tyylissä ja tavoissa: Facebook on hauskanpitoon, harrastamiseen ja kevyisiin näkemyksiin keskittyvä kanava, Twitter on asiantuntevampia ajankohtaisia kannanottoja ja mielipiteiden jakoa varten, ja LinkedIn on ammatilliseen profiiliin nojaava asiantuntijakanava.

Valmennuspäivän päätteeksi Mari Salminen-Tuomaala Seamkista kertoi työelämälähtöisyydestä ja moniammatillisesta verkostoituminen TKI‐toiminnassa johdattaen meidät lokakuussa 2018 Seinäjoella toteutuvan valmennussession tehtävien ohjeistukseen.

Seinäjoen valmennukseen annettiin ennakkotehtäväksi osallistavan työpajan vetäminen. Tämän tehtävän olemme Tiina Kirvesnimen ja Kulttuurin tiimien kanssa tehneet kevään 2018 aikana: jokaisessa tiimissä on käyty teettämässä osallistava kehittämistehtävä opetuksen ja TKI:n integraatioon liittyen. Tuloksia tästä tutkimuksesta saadaan syksyllä 2018.

Muutoin Seinäjoen valmennusjakso keskittyy digitaalisuuteen ja dialogisuuteen. Nämä aiheet kiinnostavat kovasti, erityisesti dialogisuus digitaalisissa ympäristöissä herättää paljon ajatuksia.