Se on toteutettu Xamkin kulttuurin ja Liiketalouden koulutusalalla Kouvolassa kevätlukukaudella 2018. Carry On -hanke on maakunnallinen hanke, jossa Xamk on toiminut alueen toisen asteen oppilaitosten kanssa. Hanke päättyi toukokuun lopussa 2018.
Lääkkeitä työnhakuun -toimintamallin keskeisenä tavoitteena on parantaa opiskelijoiden ja oppilaiden valmiuksia sekä valmistumisen jälkeisessä työllistymisessä kuin myös työharjoittelutilaisuuksien hakemisessa opintojen aikana. Malli on siirrettävissä eri koulutusasteille. Tässä toimintamallissa keskeiset toimijat opiskelijan ja oppilaan ohella ovat oppilaitos valmentajana ja työnantaja palautteen antajana.
Keinoja itsensä markkinointiin
Työnhakuvalmennuksen lopputulemana on opiskelijan presentaatio työnantajalle, jossa pitchauspuhe on yksi osa-alue. Muut valmennettavat osiot ovat saatekirje (motivaatiokirje), CV ja portfolio. Kyse ei ole siten vain esiintymisvalmennuksesta, vaan valmennuksessa kiinnitetään huomiota kokonaisuuteen: paitsi suulliseen myös kirjalliseen ja visuaaliseen itsensä markkinointiin.
Työnantajien taholta on kuultu palautetta, etteivät opiskelijat aina osaa hakea työ- tai työharjoittelupaikkaa, vaikka ammatillista pätevyyttä olisikin. Työnantajan näkökulmasta hyvin laadittu saatekirje, CV, portfolio ja vakuuttava pitchauspuhe ovat opiskelijalle lisäarvoja ja kilpailuetuja muihin hakijoihin verrattuna hakijoita vertailtaessa.
Oppilaitosten kannattaa kiinnittää työnhakuvalmennukseen tulevaisuudessa suurempaa huomiota, jotta valmistuvien opiskelijoiden ja työnantajien kohtaanto paranee ja tiivistyy.
Työmarkkinoilla on paljon piilotyöpaikkoja, ja oikea työntekijä juuri hänelle sopivaan työpaikkaan ei aina löydy helposti ja nopeasti.
Pitchauksessa tavoitteena on oppia markkinoimaan omaa osaamista nopeasti, tehokkaasti ja tiivistäen siten, että pystytään erottumaan joukosta ja tuomaan omaa ainutlaatuisuutta esiin. Aika on rahaa työnantajan näkökulmasta, joten pitchauksessa pyritään ajalliseen tehokkuuteen.
Toteutetussa pitchaustilanteessa valmennettavilla oli aikaa kullakin kolme minuuttia. Tässä ajassa tuli antaa saatekirje, CV, pitää pitchauspuhe ja myös esitellä muuta materiaalia, kuten portfolio. Portfolio ei ole vain visuaalisia aloja kuten muotoilijoita palveleva elementti, ja saatekirjeenkin voi muotoilla visuaalisesti iskeväksi ja mieleen painuvaksi perinteisen, puhtaasti tekstistä koostuvan kirjeen sijasta.
Valmennus toimii hyvin pienryhmässä (3–6 henkilöä), jolloin valmennettavat ryhmän opiskelijat voivat kommentoida ja arvioida toisiaan ja antaa toisilleen vertaistukea valmentajan ohella, esimerkiksi videoitavissa pitchausharjoituksissa. Pienryhmien valmennettavat voivat edustaa eri koulutusaloja ja myös englanninkieliset valmennettavat voivat olla mukana suomenkielisessä ryhmässä.
Vuoropuhelua oppilaitoksen ja työnantajien välillä
Oppilaitoksen ja työnantajien vuoropuhelu on tärkeää ennen valmennusprosessin alkua, jotta löydetään sopiva ja halukas työnantaja antamaan valmennettavalle ryhmälle suoraa ja välitöntä palautetta. Hyviä kontakteja työnantajiin syntyy usein työharjoittelijoiden kautta, ja työnantajan edustaja voi antaa yleisluontoista palautetta myös oman ammattialansa ulkopuolella.
Erityisen tehokkaaksi rekrytointitilanteeksi pitchaus muodostuu työnantajalle, jos pitchauksessa on mukana useita, kyseiseen työ- ja harjoittelupaikkaan hakevia kandidaatteja.
Lääkkeitä työnhakuun -työnhakuvalmennus herätti mukana olleissa opiskelijoissa positiivisia tuntemuksia ja valmennus koettiin tärkeäksi ja hyödylliseksi.
Opiskelijoilta saadun palautteen perusteella on tärkeä huomioida oikeanlainen markkinointi eli se, miten ja milloin opiskelijoita kannattaa oppilaitoksen taholta valmennusasiassa lähestyä. Samaten valmennuksen huomioiminen esimerkiksi vapaasti valittavana opintojaksona sai kannatusta.
Lue muut Carry On -hankkeesta kirjoitetut jutut:
Innostu, innosta ja ohjaa innostumaan