Suomen kulttuurirahaston Kymenlaakson rahaston apurahajuhlaa vietettiin kesän vihreyden puhjetessa Kuusankosken Pato Areenalla lähes sadan juhlijan voimin. Kymenlaakson rahasto jakoi juhlassa 33 apurahaa tieteelle, taiteelle ja kulttuurille.
Xamkin henkilökunta oli komeasti edustettuna apurahan saajien joukossa, sillä talouden ja kulttuurin koulutusalajohtaja, taiteen tohtori Petteri Ikonen, projektipäällikkö, B.B.A. Annika Salmi ja luovien alojen TKI-yksikön johtaja, taiteen maisteri Ari Utriainen saivat yleisrahastosta 40 000 € apurahan maakunnallisena kärkihankkeena Kouvolan keskustassa järjestettävän Pelien vapaakaupunki -tapahtuman järjestämiseen (Myönnetyt apurahat s.a.; ks. myös Kymenlaakson rahastolta… s.a.).
Annika Salmi toimii projektipäällikkönä Capital of Game Art -hankkeessa, joka kehittää Kouvolasta Suomen pelitaiteen pääkaupunkia ja tuo Kouvolaan kansainvälisen tapahtumakokonaisuuden kuluvana vuonna sekä ensi vuonna (Capital of Game Art s.a.).
Kymenlaakson rahaston tämän vuoden kulttuuripalkinto luovutettiin Markus Vanhalalle ”melodisen metallin soitosta, raskaan rockin tulkinnasta” (Kymenlaakson rahastolta… s.a.).
Vaikuttava juhlapuhe
Juhlan ohjelma koostui puheiden lisäksi musiikista, jota esittivät muun muassa Uuno Klami -tutkija Esa Ylönen (piano) ja sopraano Sanna Vainikka.
Esa Ylönen sai myös 26 000 € apurahan Uuno Klamin pianosävellyksiä sekä teoksia jousille ja pianolle käsittelevään taiteelliseen väitöskirjatyöhön Uuno Klamin rahastosta.
Juhlan kohokohta oli historioitsija Teemu Keskisarjan puhe, joka käsitteli Kymenlaakson historiaa talouden, politiikan ja sotien näkökulmista. Kymenlaakso vaurastui taloudellisesti suurten nälkävuosien jälkeen, 1870-luvulta eteenpäin puunjalostusteollisuuden avulla.
Pikkuhiljaa muutama tehtaan omistaja ja työnteon käytännön sankarit ovat nostaneet seutukunnan vaurauden ja sivistyksen tasoa niin, että vapaa tieteen ja taiteen harjoittaminen on tullut mahdolliseksi ihmisen elintason parantuessa.
Puhe huipentui näkemyksiin siitä, kuinka kulttuurin, tieteen ja taiteen avulla demokratia elää ja hengittää, ja kansakunta näyttää parhaat kykynsä ja voimansa. Tällaiseen vaikuttavaan toimintaan Keskisarja kehotti apurahan saajia.
Keskisarjan puhe ei jättänyt ketään kylmäksi, sellaisella palolla, asiantuntemuksella ja vahvalla rytmityksellä hän puhui. Jos Suomen kouluissa opetettaisi historiaa Keskisarjan tyylillä ja asenteella, olisi historia varmasti koko nuorison lempiaine.
Suomen kulttuurirahaston synty – kansakunnan kulttuuriarvostuksen ilmaus
Kymenlaakson rahaston hoitokunnan puheenjohtaja, lehtori, filosofian maisteri Riku Halinen kertoi juhlapuheessaan Suomen kulttuurirahaston synnystä. Tarina on vaikuttava ja kertoo paljon suomalaisuuden vahvasta tunteesta jo kansakuntamme varhaisina vuosina, sekä sivistyksen ja kulttuurin arvostuksesta.
Suomen kulttuurirahasto on syntynyt 1930-luvulla ylioppilaiden ideasta perustaa suomalaista kulttuuria ja taidetta tukeva taho. Tähän niin sanottuun kesäyliopiston päiväkahviseurueeseen kuuluivat muun muassa Martti Haavio, Yrjö Reenpää ja Urho Kekkonen. Puheenjohtajana toimi L.A. Puntila, joka pani alulle myös ajatuksen maanlaajuisesta kansalaiskeräyksestä, jonka sitten suorittivat 30 000 kansakoululaista vuonna 1938.
Kaikkiaan noin 170 000 suomalaista osallistui tähän keräykseen, usein varsin pienelläkin summalla. Rahaa kertyi kuitenkin niin paljon, että vuoden 1938 Kulttuurirahaston kannatusyhdistyksen peruspääoma oli yli kymmenen miljoonaa silloista markkaa. Yksityisten henkilöiden lisäksi lahjoittajiksi ryhtyvät myös yritykset, ja vuonna 1939 lahjoitussumma oli kokonaisuudessaan jo yli kaksikymmentä miljoonaa.
Tämän rahasumman turvin perustettiin Suomen Kulttuurirahasto 27.2.1939. Perustamisen jälkeen on suoritettu monenlaisia kansalaiskeräyksiä, ja rahaston koko on kasvanut tasaisesti. (Suomalaisen kulttuurin puolesta s.a.)
Toiminnan kasvaessa alettiin perustaa maakuntarahastoja maakuntien henkisen ja taloudellisen kulttuurin vaalimiseksi. Kymenlaakson rahasto on perustettu 1960, ja se myöntää kuuden kunnan alueelle apurahoja ja palkintoja sekä järjestää tällä alueella muuta kulttuuritoimintaa. Kymenlaakson rahasto s.a.)
Kymenlaakson rahasto on alueen kulttuurin, tieteen ja taiteen merkittävä tukija, jonka henkevässä ja kulttuurin, tieteen ja taiteen merkitystä nostattavassa juhlassa oli ilo olla mukana asiantuntija-arvioijana.