Pärjätäkseen elämässä eteenpäin nuoret tarvitsevat lukuisia taitoja koulutukseen ja työelämään. Iso osa (41%) 13-16-vuotiaista nuorista, Tulevaisuuden työ -kyselytutkimuksen (2018) perusteella on sitä mieltä, ettei tulevaisuuden työelämästä puhuta riittävästi kouluissa.
Samanaikaisesti mediassa uutisoidaan paljon työelämän ja ammattien muutoksista. Teknologian nähdään tulevan kaikille aloille ja digitalisaation odotetaan tuovan uusia ratkaisuja toimintatapoihin. Selvitykset vahvistavat näkemyksen, että työmarkkinoilla tarvitaan aikaisempaa monipuolisempaa ja laaja-alaisempaa osaamista. Työnantajan näkökulmasta opiskelijoilla tulee olla monipuoliset taidot ja digitaaliset valmiudet työelämää varten. (Digitalisaatio ammatillisessa koulutuksessa, 2018).
Pääasiassa nuoret suhtautuvat positiivisesti työelämään, eikä työ käsitteenä ole mihinkään muuttumassa. Kuitenkin nuorten työllistymisen taidot ja työn odotukset tai arvomaailma eivät enää kohtaa niin hyvin kuin ennen.
Muuttuva toimintaympäristö ja työelämän ennakoimattomuus luovat nuorille epävarmuutta. Kiinnittyminen työelämään on nuorille yhä hankalampaa ja työnhakemisen vaatimukset ovat muuttuneet, vaikka ammatillista pätevyyttä olisikin (Ahola, 2018).
Nuoret ovat uteliaita ja vasta etsimässä omaa polkuaan. Vain harvalla on selkeä urapolku mielessä. Nuoret katselevat työelämää ehkäpä hyvin erilaisin silmin kuin me vanhempien sukupolvien edustajat. Nuoret ohjautuvat mielellään tekemään sitä, missä he kokevat olevansa hyviä. Oppilaitosten ja työelämän edustajilla on tärkeä rooli nuorten kohtaamisessa, ohjaamisessa ja kannustamisessa kohti työelämää.
Taitoja työelämän
Xamkin koordinoimassa Digiaktorit -hankkeessa tavoitteena on tukea nuorten taitoja muuttuvassa toimintaympäristössä. Hankkeessa kehitetään mm. pelillisiä ratkaisuja nuorille, jotta he saisivat paremmat valmiudet ja taidot hakeutua työelämään ja toimia digitaalisessa yhteiskunnassa.
Tähän tarpeeseen kehitimme tulevaisuuden Työelämätaitotaulun, jonka avulla nuoria autetaan sanoittamaan omaa osaamistaan. Listasimme tauluun nuorille tulevaisuuden työelämää silmällä pitäen erilaisia luonteen vahvuuksia, oppimistaitoja ja digitaitoja.
Saimme erinomaisen tilaisuuden kohdata tulevia työntekijöitä Kotkassa Nuoret valtaavat kaupungintalon -tapahtumassa 17.10.2018. Pääsimme testaamaan Työelämätaitotaulua ja laitoimme nuoret miettimään omia vahvuuksiaan. Tapahtumaan osallistui 15-16-vuotiaita peruskoululaisia ja 16-17-vuotiaita nuoria. Vastaajia pisteellemme osallistui noin 40.
Päivän aikana nuorten vastauksista tekemien havaintojen perusteella vahvistui paikallinen näkemys kotkalaisista nuorista. Yhtä lailla kotkalaiset nuoret, kuin nuoret valtakunnallisestikin, pitävät tärkeimpinä työelämätaitoina sosiaalisia taitoja ja viestintätaitoja.
Havaintojemme perusteella nuoret eivät pidä luovia menetelmiä ja visuaalisuutta merkittävinä taitoina. Tosiasiassa näiden kahden tulisi olla päinvastoin. Visuaalisuudella ja luovien menetelmien osaamisella on tulevaisuudessa merkittävä rooli mm. työnhaussa, kun pyritään erottautumaan muista työntekijöistä. Näitä taitoja kannattaa nuorille korostaa.
Kysyessämme puolestaan nuorten digitaalisia taitoja havaitsimme, etteivät nuoret pidä laiteosaamista ja dokumentointitaitoa merkittävänä. Näitä taitoja tarvitaan digitalisoituvassa yhteiskunnassa elämänhallinnan taitoina ja opiskelun apuna. Ne ovat myös taitoja, jota työnantajat arvostavat. (Tulevaisuuden työ -kyselytutkimus, 2018.)
Nuorten ääni kuuluviin
Xlab – yhteys yrityksiin ja Digiverstas -hankkeet toteuttivat Nuoret valtaavat kaupungintalon tapahtumassa kyselyn nuorten tulevaisuuden koulutustoiveista ja vapaa-ajan tapahtumista Kotkassa. Kyselyyn vastasi noin 50 kotkalaista 15-17 vuotiasta nuorta. Kyselyn avulla kartoitettiin Xamkin uuden Kotkan kampuksen ja sen läheisyyteen rakennettavan tapahtumakeskuksen vetovoimatekijöitä kotkalaisten nuorten silmin.
Kyselyyn vastanneet nuoret olivat hyvin tietoisia Kotkaan suunnitelluista rakennushankkeista eli Xamkin uudesta kampuksesta ja Kotkan tapahtumakeskuksesta. Nuorten toiveissa olivat erityisesti Kotkassa järjestettävät konsertit ja festarit, eSport- ja muut pelitapahtumat, jooga- ja tanssitapahtumat, sekä drive in elokuvat. Erilaiset liikuntatapahtumat nousivat myös vahvasti toiveissa esiin.
Kyselyn toisena tavoitteena oli selvittää nuoria kiinnostavat korkeakoulumahdollisuudet ja tulevaisuuden opiskelusuunnitelmat. Nuorilta kysyttiin millainen koulutustarjonta saisi heidät valitsemaan Kotkan tulevaisuuden opiskelupaikkakunnaksi.
Tulevaisuuden opiskelualoista erityisesti liikunta-, lääke- ja eläinlääketiede sekä oikeustieteet ja psykologia nousivat vastaajien suosikeiksi. Vastausten perusteella nuoria kiinnostaa myös musiikki ja taiteet, merenkulku, liiketalous, luonnontieteet, nuorisotyö, pelisuunnittelu ja ravitsemukseen liittyvät opinnot.
Kotka koettiin yleisesti hyvänä opiskelupaikkakuntana, jos mielenkiintoinen opiskeluala löytyy. Positiivista oli huomata, että kyselyyn vastanneilla nuorilla oli päämäärätietoisia ja tavoitteellisia suunnitelmia tulevista opinnoistaan. Vain muutama vastanneista ei ollut vielä miettinyt korkeakouluopintoja lainkaan.
Opi tuntemaan nuori sukupolvi
Nuorten kuunteleminen on tärkeää. On opittava tuntemaan nuoria ja tutustuttava heidän näkemyksiin, jos halutaan pysyä alueellisesti elinvoimaisena. Toisaalta on tunnistettava, että nuoret tarvitsevat lukuisten eri tahojen ohjausta saadakseen ympärillä olevista mahdollisuuksista tietoa.
Kotkansaarelle rakentuu lähitulevaisuudessa Xamkin uusi kampus sekä Kotkan tapahtumakeskus, joista molemmat ovat valmistuessaan vetovoimaisia myös paikallisten nuorten silmissä. Ennen uuden kampuksen ja tapahtumakeskuksen rakentumista Xlab – Yhteys yrityksiin -hanke luo avoimen kokeilutilan Kotkansaarelle Xamkin tutkimus- ja kehitystoimintaan.
Fyysinen tila mahdollistaa uusien, rohkeiden yhteistyömuotojen ja tapahtumien toteuttamisen kokeilukulttuurin hengessä. Korkeakoulun, kaupungin, yritysten ja muiden sidosryhmien yhteistyönä järjestettävät tapahtumat ja tapahtumiin osallistuminen tarjoaa nuorille, sekä oppilaitosten ja työelämän edustajille mahdollisuuden hyvään vuorovaikutukseen ja yhteiskehittämiseen. Parhaimmillaan nuorille voidaan antaa ensimmäinen kannustava ja positiivinen kosketus työelämään, sekä kontakteja ja verkostoja tulevaisuuteen.