Mentoring NEETs -hankkeen tavoitteena oli kehittää mentorointimallia työelämän ja opintojen ulkopuolella oleville alle 30-vuotiaille kymenlaaksolaisille. Hankkeen loppumetreillä kehitimme malleja myös oppilaitosmentorointiin.
Tarve nousi etenkin koronapandemian myötä ja muun muassa etäopetusjaksojen ja opiskelijaelämän ”sulkeutumisen” mukanaan tuomista haasteista ja muutoksista.
Oppilaitosmentoroinnin kehittämiseen kannustavat myös alkukesästä 2021 toteuttamamme kyselyn vastaukset, joiden mukaan nuorten kanssa työskentelevät ammattilaiset näkevät mentoroinnin soveltuvan hyvin opinnoissa tukemiseen. Xamkin opiskelijoille alkuvuodesta ja syksyllä 2021 tehdyt kyselyt nostavat myös esiin kiinnostuksen mentorointia kohtaan.
Kolme konseptia kokeiltavaksi Xamkissa
Perinteisesti mentorointi on kytkeytynyt opinnoista työelämään siirtymiseen vaiheeseen. Mentori on työelämän konkari, joka auttaa juuri valmistunutta opiskelijaa löytämään työn tai saamaan hyvän startin uudessa työssä. Mentorointi voi olla myös osa korkeakoulujen alumnitoimintaa. Esimerkiksi Helsingin Yliopistossa alumnit ovat voimavara, jonka avulla voidaan kehittää opinahjon vaikuttavuutta, tarjota laadukkaampaa opetusta sekä tuottaa monipuolisempaa tutkimusta (Helsingin Yliopisto 2021).
Pohdimmekin, mitä mentorointi voi tarjota nykyisten opiskelijoille suunnattujen tuki-, ohjaus- ja hyvinvointipalvelujen rinnalle tai miten se niistä eroaa. Onko opiskelijoilla tarve mentorointipalveluille? Ja voisiko mentorointi olla osa alumniyhteistyötä?
Nämä kysymykset, taustoitukset ja lähtötilanteet sekä Xamkin aiemmat mentorointikokemukset huomioiden (esimerkiksi Juvenia Akatemia ja eMentoroinnin kehittäminen ammattikorkeakouluopintojen ja työelämän rajapinnassa -hanke), ideoimme projektitiimissä muutamia mentorointimalleja.
Kutsuimme opettajia ja opiskeluhyvinvoinnin henkilöstöä antamaan ideoista palautetta ja kehittämään niitä eteenpäin kanssamme. Samaan aikaan kokeilimme pikamentoroinnin pilottia ja laadimme Xamkin opiskelijoille kyselyn, jolloin saimme mukaan myös heidän näkökulmansa. Ideoista kypsyi kolme mentorointikonseptia:
- Mentorointi osana opintojaksoa, esimerkiksi täydentävänä tehtävänä sosionomien Ohjaaminen ja osallisuus tai yhteisöpedagogien Yksilöohjaus -opintojaksoilla. Mentorointitehtävän myötä opiskelijat saisivat käytännön ohjauskokemusta ja pakollisena tehtävänä jokainen saisi kokemuksen sekä aktorina että mentorina toimimisesta.
- Alumnimentorointi Juvenia Akatemiassa (suunnattu tällä hetkellä yhteisöpedagogeille) ja myöhemmin kaikilla aloilla esimerkiksi Xentren (Yrittäjyyden ja innovaatioiden tutkimus- ja koulutusyksikkö) kautta. Iso osa opiskelijoista toivoo mentorin olevan alumni. Mentorointi olisi hyvä tapa kehittää myös ammattikorkeakoulun alumnitoimintaa, jolloin Xentren yrittäjyyden ja yhteistyön edistäminen voisi olla luonteva paikka alumnimentoroinnin koordinoinnille.
- Vapaaehtoinen Pikamentorointi, jota voisi toteuttaa helposti verkossa ja mahdollistaisi siten osallistumisen mistä tahansa. Pikamentoroinnin pilottiin osallistuneet opiskelijat kokivat, että kuukauden jakso oli kenties liian lyhyt, mutta antoi toisaalta hyvän alkusysäyksen mentorointiin ja täsmällistä tsemppausta esimerkiksi tehtävien tekemiseen. Pikamentorointiin voisi osallistua vapaaehtoispohjalta kuka vaan, mutta sen toivottiin kartuttavan myös opintopistesaldoa. Pikamentorointi pilotti oli vertaismentorointia, jolloin mentori-aktori-asetelmaa ei koettu täysin oikeana.
|
|
|
Pikamentoroinnin pilotointi
Marraskuussa 2021 pilotoitu pikamentorointijakso toteutettiin Xamkin opiskelijoiden kanssa, mutta mentorointijakso on sovellettavissa myös muihin oppilaitoksiin. Pilotoinnin tavoitteena oli tukea oppilaitosmallien kehittämistä keräten palautetta opiskelijoilta sekä selvittää vertaismentoroinnin soveltuvuutta opiskelijoiden tukemiseen.
Mentorointi toteutettiin vertaismentorointina, jossa mentoreita ja aktoreita yhdistävän opiskelijastatuksen lisäksi vertaismentoroinnilla tarkoitettiin myös mentoriparin välistä yhdenvertaisuutta ja vuorovaikutteista mentorointitapaa. Aiemman noin puoli vuotta kestävän mentoroinnin sijaan nyt mentorointi toteutettiin intensiivisemmin. Grindrodin mukaan pikamentorointi on nostanut suosiotaan erityisesti uraohjauksen työkaluna (Leppisaari 2020). Opiskelijoilla saattoi kuitenkin olla uraohjauksen tarpeen lisäksi vaikeuksia opinnoissaan.
Pilotoinnissa mentorointi avattiin koskemaan uraohjauksen lisäksi laajempaa osaa opiskelijoiden elämästä. Loppukyselyn vastauksista kävikin ilmi, että kokeiluun osallistuneet kokivat tämän hyväksi. Opinnoissa etenemisen, tehtävien kasautumisen ja aikataulutuksen haasteisiin nähtiin toimivana ratkaisuna alumnin tai toisen opiskelijan kanssa keskustelu. Uraan liittyvissä kysymyksissä toivottiin erityisesti saman alan opiskelijoita sekä alumneja mentoreiksi, kun taas opiskelutaitoihin ja muuhun elämään liittyvässä mentoroinnissa poikkialaisuuden nähtiin tuovan oman lisänsä keskusteluihin. Mentoroinnin poikkialaisuus on hyödyllistä, sillä ne isoimmat kysymykset opinnoissa ja työelämässä ovat samankaltaisia yli alarajojen (Leppisaari 2020).
Osallistujat kerättiin ilmoittautumislomakkeella. Hankkeen työntekijät yhdistivät vahvuuksien ja toiveiden perusteella yhteensopivat aktorit ja mentorit mentoripareiksi. Opiskelijoilta nousi kehitysideana jonkinlainen ”mentoripankki” tai sivusto, jossa käytettävissä olevat mentorit olisi esitelty ja josta aktorit saisivat itse valita sopivimman mentorin.
Mentoroinnin kesto oli kuukausi ja mentoriparit tapasivat toisensa 1-2 kertaa viikossa omista tavoitteistaan ja aikatauluistaan riippuen. Tiivistettyä aikaa haluttiin kokeilla madaltaaksemme kynnystä mukaan lähtemiselle.
Osallistujat saivat valita live- ja digimentoroinnin väliltä. Kaikki toteutuneet mentoritapaamiset tapahtuivat verkossa mentoriparien itse valitsemilla alustoilla. Verkkototeutuksessa ihmisten tavoittaminen osoittautui toisinaan haastavaksi, mutta suurena etuna oli mahdollisuus osallistumiseen maantieteellisesti laajalta alueelta sekä soveltuvuus myös kiireisille opiskelijoille.
Osa pilotointiin osallistuneista opiskelijoista toivoi mukaan enemmän jo työelämässä olevia mentoreita, kun taas osa koki hyödylliseksi nimenomaan samassa tilanteessa olevan kanssa keskustelun. Myös mentoroinnin kestoon toivottiin joustavuutta. Pikamentorointiin mukaan lähteminen nähtiin helppona, mutta osa toivoi mahdollisuutta pidempään mentorointijaksoon. Digitoteutusta pidettiin korkeakouluopiskelijoille erittäin sopivana toteutusmuotona. Kokonaisuudessaan mentorointi nähtiin hyvänä ja osaa opiskelijoista hyödyttävänä toimintana, jonka toivottiin jatkuvan omassa korkeakoulussa.
Vinkkimme oppilaitosmentoroinnin aloittamiseen
Xamkin mentorointikonseptien lisäksi hahmottelimme mentorointimalleja yhdessä Aikuiskoulutus Taitajan, Kymenlaakson opiston sekä Kouvolan Yhteislyseon lukion oppilaiden ja henkilökunnan kanssa. Myös näissä oppilaitoksissa koettiin, että mentoroinnista olisi apua muun muassa jatko-opintoihin ja työelämään siirtymisessä. Mutta koska jokaisella oppilaitoksella on omat käytäntönsä ja toimintakulttuurinsa, ei mentorointikonsepteja voi siirtää sellaisenaan opinahjosta toiseen.
Vinkkimme onkin, että mentoroinnin tarvetta ja siihen liittyviä toiveita lähdettäisiin kartoittamaan opiskelijoille suunnatulla kyselyllä. Mallia voi ottaa laatimastamme kyselypohjasta.
Vastausten avulla voidaan laatia runko kehittämistyöpajaan, johon kannattaa kutsua sekä opiskelijoita että henkilökuntaa ideoimaan yhdessä mentoroinnin käytäntöjä omaan oppilaitokseen sopivaksi.
Lisää pikamentoroinnista ja oppilaitosmentoroinnista sekä muista hankkeen kokeiluista voit lukea lisää täältä: Xamk Mentoring Neets hanke (grano.fi)