Maailma muuttuu jatkuvasti pienemmäksi ja helpommin saavutettavaksi, ja moniin globaaleihin haasteisiin pystymme vastaamaan vain nimenomaan kansainvälisellä yhteistyöllä. Moni kuitenkin tuskastelee kansainvälistymisessä alkuun pääsyn kanssa. Miten sitä tulisi lähteä käytännössä toteuttamaan?
Meillä nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juveniassa yksi esimerkki onnistuneesta kansainvälistymisestä on ollut vaihto-ohjelmamme, joka on suunnattu ulkomaalaisille harjoittelijoille. Ohjelman kautta saamme runsaasti hakemuksia eri alojen opiskelijoilta, jotka tulevat Mikkeliin tutustumaan suomalaiseen nuorisoalaan käytännön työharjoittelun kautta. Nämä pituudeltaan kahdesta kuukaudesta yli puoleen vuoteen vaihtelevat vaihtojaksot ovat olleet erittäin suosittuja.
Nyt kun vaihto-ohjelmaa on toteutettu useampi vuosi, voin jakaa kokemuksieni perusteella viisi käytännön vinkkiä minkä tahansa organisaation kansainvälistymiseen.
1: Aseta konkreettiset tavoitteet
Ensimmäinen tärkeä askel on asettaa omalle kansainvälistymiselle konkreettiset tavoitteet. Tavoitteletteko liikkuvuuksia eli sitä, että joko teille saapuu ulkomaalaisia vieraita tai oma väkenne matkustaa tapaamaan muita? Vai onko tavoite ehkä lisätä ulkomailta tulevan rahoituksen määrää? Tai osallistua kansainvälisiin webinaareihin ja saada niiden kautta uusia verkostoja ja tietotaitoa?
Tavoitteita asettaessa on hyvä osallistaa koko yhteisönne pohtimaan, mitä juuri te kansainvälisyydeltä käytännössä toivotte. Samalla on helppo varmistaa, että nämä yhteiset tavoitteet ovat kaikkien tiedossa ja niihin voidaan sitoutua.
2: Mittaa ja seuraa edistymistä
Kansainvälistymiselle asetettujen tavoitteiden on hyvä olla sellaisia, että niitä voidaan numeraalisesti mitata. Tavoitteista riippuen sopivia mittareita voivat esimerkiksi olla liikkuvuudet, kansainvälisiin tapahtumiin osallistumiset tai kansainvälisestä yhteistyöstä saadun rahoituksen määrä. Jos tavoitteeksi jää ympäripyöreästi vain ”olla kansainvälisempi”, niin jokaisella on varmasti oma näkemyksensä, mitä sillä oikeastaan tarkoitetaan. Mitattavilla tavoitteilla voidaan todentaa kansainvälistymisessä saatuja onnistumisia, mikä taas motivoi koko yhteisöänne tekemään töitä niiden eteen.
3: Varaa riittävät resurssit
Kaikki uuden kehittäminen vaatii aikaa ja työpanosta eikä kansainvälistyminen ole tästä poikkeus. Tarvittava resurssi riippuu kansainvälistymiselle asetetuista tavoitteista, mutta kansainvälistymiseen vaadittavaa työmäärää on valitettavan helppo aliarvioida. Tavoitteisiin pääseminen edellyttää usein niin sanotusti ”näkymätöntä työtä” eli esimerkiksi hyvin aktiivista yhteydenpitoa, vierailuiden suunnittelua ja matkajärjestelyjä. Tämä on ehdottomasti huomioitava suunnittelussa. Mikäli resurssit eivät tunnu riittävän, on syytä tarkastella asetettujen tavoitteiden realistisuutta.
4: Älä eristä kansainvälisyyttä muusta toiminnasta
Usein kuulee sanottavan, että meillä kansainvälisyydestä vastaa tietty henkilö tai yksikkö. Toiminnan koordinointi voidaan toki keskittää tietylle taholle, mutta parhaassa tapauksessa varsinainen kansainvälistyminen läpileikkaa koko yhteisöänne. Tavoitteita suunnitellessa teidän kannattaa katsoa avoimin mielin kaikkea organisaatiossanne tapahtuvaa toimintaa ja kysyä: ”Miten kansainvälistyminen voisi tukea meitä tässä asiassa?” Näin ei synny tilannetta, jossa kansainväliset toiminnot ovat muuhun työhön nähden ikään kuin irrallinen päälle liimattu kokonaisuus.
5: Panosta tulijoiden integraatioon
Viimeinen vinkki on erityisesti suunnattu tilanteeseen, jossa organisaatioonne saapuu ulkomailta joko lyhyt- tai pitkäaikainen vierailija. Tähän liittyy aina paljon pieniä yksityiskohtia, jotka huomioimalla voitte nostaa vierailukokemuksen laatua huomattavasti. Suunnitelkaa etukäteen tarkasti, millä eri tavoilla tulija voidaan integroida osaksi yhteisöänne. Keiden kanssa kannattaa järjestää tapaaminen? Mihin yhteisiin palavereihin tai muihin toimintoihin hän voi osallistua?
Kun mietitte tarkempia yksityiskohtia, pyrkikää hahmottamaan omaa ympäristöänne vieraasta kulttuurista tulevan silmin. Kuinka helppoa lähialueella on liikkua? Mistä vierailija löytää tarvittaessa tietoa ja onko vaaraa kielimuuriin törmäämisestä? Voitteko avustaa erilaisissa käytännön asioissa kuten majoituksessa, matkustamisessa, kommunikoinnissa tai kulttuuriin sopeutumisessa?
Näiden yksityiskohtien mahdollisimman kattava huomiointi on ensiarvoisen tärkeää. Loppujen lopuksi kansainvälistymisen ytimessä on kuitenkin kyse ihmisten välisistä suhteista. Niinpä positiivisesti mieleen jäävä vierailukokemus on yksi vankimmista perustoista kansainväliselle yhteistyölle.