Xamkin PeliKlaani-hankkeen työpajoissa musiikkia hyödynnettiin itsetuntemuksen välineenä. Hankkeessa toteutettiin kevään 2021 aikana muutamia musiikkiteemaisia verkkotyöpajoja ja -valmennuksia osana muita työpajoja. Musiikkiteemojen avulla pyrittiin lisäämään itsetuntemusta ja hyvinvointia.
Toisinaan työpajoissa käsiteltiin lempimusiikkia ja sen kuuntelun tuomia hyvinvointivaikutuksista ja toisinaan musiikkikappaleiden avulla pyrittiin löytämään niihin kytkeytyviä ja itselle merkityksellisiä tarinoita ja muistoja elämän varrelta.
Musiikkia ja kulttuurista itsetuntemusta -valmennus
PeliKlaani toteutti keväällä Etelä-Savon ammattiopiston valmentavan koulutuksen maahanmuuttajaryhmälle erilaisia hyvinvointiin, itsetuntemukseen ja urasuunnitteluun liittyviä verkkovalmennuksia. Osallistujat olivat eri ikäisiä ja he tulivat erilaista taustoista ja kulttuureista.
Yhden päivän teemana oli musiikki, jonka tavoitteena oli kasvattaa itsetuntemusta ja kulttuurista hyvinvointia. Päivän aluksi pohdittiin omia lempiartisteja ja kirjattiin ne yhteiseen sanapilveen. Lisäksi pohdittiin missä tilanteissa ja millaiseen tarkoitukseen kukin käyttää musiikkia omassa arjessaan.
Osallistujilta kysyttiin myös laulavatko tai soittavatko he jotain soitinta tai harrastavatko he jotain muuta, johon liittyy musiikki. Tämä osio herätti keskustelua, ja erilaiset kulttuuritaustat tulivat vahvasti esiin. Moni osallistujista harrasti jonkinlaista musiikkia, kuten esimerkiksi kirkkolaulua tai soitti erilaisia soittimia, kuten pianoa, tumbaa ja tanpuraa.
Seuraavassa osiossa mentiin ajassa taaksepäin ja pohdittiin, millaiset äänet ja äänimaisemat kuuluivat omaan lapsuuteen tai nuoruuteen. Vastaukset olivat melko monipuolisia, ja niistä huomasi osallistujien olevan kotoisin eri maista ja erilaisista kulttuureista. Mietittiin myös, millaista musiikkia tai mitä kappaleita nuorena tuli kuunneltua tai tuliko joistain biiseistä mieleen jotain muistoja.
Lopuksi koottiin yhteinen biisilista, johon jokainen sai kirjoittaa omia suosikkibiisejään. Maahanmuuttajaryhmän oma ohjaaja kertoi, että tätä biisilistaa tullaan käyttämään ryhmän tulevissa tapaamissa, ja jokaisen suosikkibiisit tullaan kuuntelemaan luokassa.
Musiikin voima! -verkkopaja
Musiikkiteemaa käytettiin myös osana verkon välityksellä pidettyä Etelä-Savon ammattiopiston valmentavan koulutuksen Game Design TET-harjoittelua, jonka osallistujat olivat pelialasta kiinnostuneita nuoria. Nuoret olivat samassa luokassa opettajan kanssa, ja me ohjaajat olimme etänä Teamsin välityksellä. Tehtävänantoihin käytettiin Padlettia. Nuorilla oli käytössään tietokone ja kuulokkeet.
Tunnin aikana keskusteltiin musiikista melko arkisella tasolla ja myös kuunneltiin musiikkia. Tunti aloitettiin kuuntelemalla aamunavausbiisi, valitsemalla yksi neljästä valmiista biisivaihtoehdosta. Tarjolla oli biisejä Billie Eilishilta, Nirvanalta, The Weekndiltä ja Vestalta. Kuuntelun jälkeen pohdittiin omia lempiartisteja. Ne kirjoitettiin yhteiseen kommenttilistaan.
Seuraavaksi keskusteltiin, missä tilanteissa kukin kuuntelee musiikkia. Nuoret vastasivat melko yhtenäisesti, että he kuuntelevat aina kun voivat. Musiikin kuuntelu on tärkeä osa nuorten arkea. Tunnin lopuksi koottiin yhteinen biisilista, johon jokainen sai kirjoittaa omia suosikkibiisejään. Tämän jälkeen jokainen sai vielä kuunnella oman suosikkibiisinsä.
Opettajan mukaan luokassa vallitsi hyvä ilmapiiri. Normaalisti hieman äänekäs ryhmä tuntui rauhoittuvan musiikkiteeman aikana. Tunnelma oli hyvä etenkin silloin, kun sai kuunnella omaa lempimusiikkiaan.
Elämäni musa -verkkopaja
Keväällä 2021 PeliKlaani-hanke toteutti erilaisia verkkotyöpajoja koronan takia verkkoon siirtyneille Mikkelin Nuorten työpajoille. Yksi PeliKlaanin toteutuksista oli Elämäni musa -verkkopaja, jossa kuunneltiin osallistujien valitsemia, heille merkityksellisiä biisejä.
Jokaisella osallistujalla oli ennakkoon valittuna yksi biisi, johon liittyi esimerkiksi jokin henkilökohtainen tarina tai muisto. Biisit kuunneltiin vuorotellen ja anonyymisti YouTubesta, osallistujien lähettämien linkkien kautta. Verkkotyöpajan idea pohjautui YLE:n esittämään TV-sarjaan Elämäni biisi.
Verkkopajan alussa osallistujia pyydettiin lyhyesti kertomaan, millainen merkitys tai tarina valittuun biisiin liittyi. Kappaleiden soidessa osallistujat saivat kommentoida, mitä fiiliksiä kappaleet herättivät. Verkkopajan aikana myös arvuuteltiin, mikä oli kenenkin valitsema biisi.
Verkkopaja toteutettiin Nuorten työpajojen Discord-palvelimella, jonka keskusteluosioon jaettiin vuorotellen kuunteluvuorossa olevan biisin linkki. Linkin alle kommentoitiin, mitä ajatuksia biisi herätti sekä arvuuteltiin, kenen valitsema biisi oli kyseessä.
Biiseihin liittyvistä tarinoista välittyi, että nuoret rohkaistuivat biisien ja niihin liittyvien muistojen tai tarinoiden avulla kertomaan henkilökohtaisia, arkojakin asioita, joita muuten olisi ehkä vaikeaa ilmaista puhumalla. Musiikki muun muassa auttoi osaa nuorista avautumaan tärkeistä muistoista, jotka esimerkiksi liittyivät omaan perheeseen.
Musiikki kytkeytyy muistoihin
Musiikki kytkeytyy usein muistoihin ja saatamme muistaa tiettyjä biisejä eri tapahtumista elämän varrelta. Saatamme esimerkiksi muistaa, mikä biisi soi jollain tietyllä lomamatkalla tai mikä biisi tuli radiossa uuden työpaikan ensimmäisenä työpäivänä. Tällaisten biisien kuuleminen toimii ikään kuin aikamatkailuna samaan tapaan kuin valokuvien katselu.
Nuorena kuullut biisit saatetaan muistaa läpi elämän, varsinkin, jos ne kytkeytyvät johonkin erityiseen hetkeen. Etenkin teini-ikäisenä kuunneltu musiikki säilyy tutkitusti suosikkina pisimpään, joten kun teini-ikä on ihmiselle muutenkin muutosten aikaa, on loogista, että myös tietty musiikki tai jotkin biisit saattavat herättää nuoruusmuistoja.
Joskus musiikki saattaa viedä hyvinkin varhaiseen nuoruuteen ja lapsuuteen. Vauva-ajasta tuskin kukaan muistaa mitään, mutta on kuitenkin tutkittu, että vauvatkin kykenevät reagoimaan musiikkiin, vaikkeivat he sitä myöhemmin muistaisikaan. Musiikkikasvatuksen professori Suvi Saarikallio kertoo, että ihmiset oppivat kuuntelemaan musiikkia jo ennen kuin oppivat puhumaan. Jo puolivuotiaille vauvoille on tehty tutkimuksia, joissa heidän kehojensa on huomattu liikkuvan rytmisesti musiikin tahtiin. (Yle 2021.)