Opiskelijat suunnistamassa syksyllä 2021

Opiskelijakunta Kaakko sekä HyVe-hanke  toteuttivat kaupunkisuunnistukset Xamkin jokaisessa kampuskaupungissa. Kaupunkisuunnistukset käytettiin suomalaista pelillisyysalustaa Seppoa ja tutorit olivat ohjaamassa uusia opiskelijoita suunnistusten aikana.  

Xamkin opiskelijakunta Kaakko sekä HyVe-hanke (Hyvinvointia Verkossa, OKM 15.2.2021-31.3.2022) toteuttivat kaupunkisuunnistukset Xamkin orientaatioviikolla 24.–25.8. jokaisessa kampuskaupungissa. HyVe-hankkeen harjoittelija suunnitteli suunnistukset Mikkeliin sekä Savonlinnaan ja Kaakon ohjauksen ja tutoroinnin asiantuntija suunnitteli suunnistukset Kotkaan sekä Kouvolaan. Kaupunkisuunnistukset toteutettiin kampussuunnistusten tilalla johtuen vallitsevasta koronatilanteesta ja sen tuomista rajoituksista. Kaupunkisuunnistukset toteutettiin ensimmäistä kertaa käyttäen suomalaista pelillisyysalustaa Seppoa ja tutorit olivat ohjaamassa uusia opiskelijoita suunnistusten aikana.  

Kaupunkisuunnistuksissa palkittiin jokaisella kampuksella voittajajoukkue sekä arvonnan kautta valittu joukkue. Palkinnot olivat peräisin suurimmaksi osin kaupungeilta ja osittain opiskelijakunta Kaakolta. Kaupungit lähtivät todella aktiivisesti mukaan tukemaan suunnistuksia palkintojen muodossa ja olivat kiinnostuneita toiminnasta. Suunnistuksiin osallistui yhteensä 231 joukkuetta ja noin 1200 opiskelijaa, jotka jakautuivat melko tasaisesti jokaiselle kampukselle.  

Seppo ja suunnistaminen 

Seppo-alusta on suunniteltu mobiiliin oppimiseen sekä koulutukseen. Alustaa voivat käyttää esimerkiksi koulut ja erilaiset järjestöt ja alusta onkin todella hyvä keino osallistaa opiskelijoita tai oppilaita oppimisen ohessa sekä oppimisen saavuttamiseksi. Alustalle pääsee kirjautumaan esimerkiksi puhelimen selaimella ja se on hyvin helppokäyttöinen.  

Loimme alustalle karttapohjat jokaiselle kaupungille ja pohjat olivat hyvin samankaltaiset, kuin esimerkiksi Google Mapsissa. Karttapohjille luotiin erilaisia rasteja, jotka opiskelijat saivat kiertää haluamassaan järjestyksessä, pois lukien aloitus ja lopetus rastit. Rastit toimivat GPS-sijainteina eli käytännössä tämä tarkoitti sitä, että opiskelijoiden tuli olla tarpeeksi lähellä rastipistettä, jotta sen sisältö aukesi. Rastien sisällöt koostuivat erilaisista kaupunkikohtaisista kysymyksistä ja tehtävistä, joiden tarkoitus oli antaa opiskelijoille lisätietoa uudesta opiskelukaupungistaan. Rasteilla ei ollut fyysisesti henkilöstöä eli pisteet olivat kylmärasteja.

Opiskelijat pääsivät kirjautumaan oman kaupunkinsa karttapohjalle heille anne- tuilla kaupunkikohtaisilla koodeilla.

Opiskelijoita ohjeistettiin suunnista- maan 4–6 henkilön joukkueina sekä käyttämään yhtä laitetta kirjautumiseen ja karttapohjan katsomiseen. Joukkuei- siin jakamisen ja rastien vapaan järjestyksen taustalla oli yritys välttää sitä, että koko opiskelijamassa suunnistaa samassa rykelmässä pitkin kaupunkia.

Myös tutorit pyrkivät ohjeistamaan joukkueita lähtemään eri suuntiin aloitusrastilta.  

Opiskelijoiden suusta 

Suunnistusten viimeisiltä rasteilta keräsimme palautteita opiskelijoilta. Palautteet olivat pääsääntöisesti positiivisia, mutta myös joitain kehityskohteita heidän suunnaltaan heräsi. Opiskelijat olivat tyytyväisiä Seppo-alustaan vaikkakin kohtasimme pieniä teknisiä haasteita. Uudenlainen digitaalinen toteutustapa oli opiskelijoiden mieleen. Opiskelijat kertoivat oppineensa uusia asioita kampuskaupungeistaan sekä päässeensä samalla tutustumaan uusiin luokkalaisiinsa suunnistusten yhteydessä. Uusien ihmisten kanssa joukkueessa toimiminen voi olla hankalaa mutta, kun joukkueella on jokin tietty yhteinen tehtävä niin toiminta on helpompaa ja tutustuminen tapahtuu toiminnan ohessa ja ikään kuin vahingossa.  

Opiskelijat kertoivat oppineensa uusia asioita kampuskaupungeistaan sekä päässeensä samalla tutustumaan uusiin luokkalaisiinsa suunnistusten yhteydessä. 

Osa opiskelijoista kaipasi rasteille enemmän toiminnallisia elementtejä ja monipuolisuutta. Suunnistus oli osan mielestä hieman liian ”tietovisamainen” eikä oikeita vastauksia välttämättä löydetty. Joukkueiden välillä oli myös eroja siinä, että koettiinko kysymykset helpoiksi vai vaikeiksi. Esimerkiksi Googlen käyttämistä ei ollut kielletty mutta tätä ei välttämättä jokainen joukkue huomannut. Suurin syy huonoille kokemuksille oli huono sää suunnistusten aikana. Kouvolaan ja Savonlinnaan sattui aikamoinen kaatosade juuri, kun suunnistukset olivat käynnissä mutta tästä huolimatta opiskelijat jaksoivat suorittaa suunnistukset loppuun.  

Kehitettävää ja huomioitavaa 

Suurin pulma ja huomioitava asia suunnistusten järjestämisessä ilmeni Seppo-alustan lisenssin kanssa. Käytössä oli lisenssi, joka on tarkoitettu esimerkiksi opettajille ja muille pienemmille ryhmille. Tämä tarkoittaa sitä, että lisenssillä on rajattu joukkuemäärä per karttapohja. Yhdelle karttapohjalle mahtui 35 joukkuetta ja huomasimme tämän vasta ensimmäisenä suunnistuspäivänä, kun Mikkelin ja Kotkan karttapohjat täyttyivät muutamassa minuutissa. Suuremmalla yrityslisenssillä joukkuemäärän olisi saanut asetettua rajattomaksi mutta tätä emme olleet huomioineet.  

Ratkaisuna tähän pulmaan oli se, että teimme jokaiselle kampuskaupungille kolme karttapohjaa, joihin pääsi sisälle omilla koodeillaan. Ongelman ratkaisussa meni noin 15 minuuttia, joten suunnistukset eivät kuitenkaan kovin paljoa viivästyneet. Seuraavan päivän suunnistukset sujuivat jo ilman ongelmia, kun saimme viestittyä tästä muutoksesta. Tutoreilta tulleet kehitysideat liittyivät juuri viestintään. He saivat meiltä ohjeistuksen alustan käyttöön, ja suunnistuksen aikatauluun mutta esimerkiksi karttapohjista olisi voinut laittaa heille kuvat, jotta heillä olisi ollut käsitys suunnistuksen laajuudesta. Esimerkiksi Kotkassa välimatka kauimmaisten rastien välillä oli jo suhteellisen pitkä niin tähän olisi ollut helpompi valmistautua, kun olisi ollut kuva pohjasta.  

Pin It on Pinterest