TKI-osaajaksi valmentautuminen alkoi Levin maisemissa

TKI-valmennettavat Leena Muotio ja Tiina Kirvesniemi Levin maisemissa.

Xamkin opetus- ja TKI-henkilöstökolmikko aloitti valmentautumisen TKI-osaajiksi helmikuussa 2018.

TKI-osaajavalmennuksen taustaa ja tavoitteita

Keväällä 2017 sain tietää mahdollisuudesta hakea tki-osaajavalmennukseen. Tiedustelin tutkimusjohtaja Valdemar Kallungilta, voisiko minulla olla mahdollisuuksia päästä mukaan, ja hän suositteli minua esittämään hakemukseni TKI-johtoryhmälle.

Tein työtä käskettyä ja minut hyväksyttiinkin yhdessä projektipäällikkö Tiina Kirvesnimen ja TKI-asiantuntija Viljo Kuuluvaisen kanssa valmennettavaksi marraskuun lopulla 2017.

Valitsin omaksi polukseni tutkimus- ja kehittäminen -polun. Toisena vaihtoehtona olisi ollut innovaatiot ja kaupallistaminen -polku. Valmennuksen aikainen yhteistyö Tiina Kirvesniemen kanssa alkoi heti tuntua luontevalta vaihtoehdolta kummankin osaamisen monipuolistamiseksi sekä valmennuksesta saatavien hyötyjen maksimoimiseksi.

TKI-osaajavalmennus tukee hanketyön sujuvuutta ja strategian toimeenpanoa

TKI-osaajavalmennuksen tarkoituksena on TKI-toiminnan strategian mukaan tuottaa aluetta uudistavan TKI-toiminnan osaamista eli kykyä tehdä sellaista soveltavaa tutkimus- ja kehittämistyötä, joka hyödyttää aluetta. TKI-toiminta on luonteeltaan monialaista yhteistyötä, jossa parhaimmillaan korkeakoulun kaikki toimijat ja sidosryhmät puhaltavat yhteen hiileen aluetta kehittävien hankkeiden ja niissä syntyvien pysyvien toimintamallien saavuttamiseksi.

Yhteistyössä on huomioitava OKM:n strategiset tavoitteet ja tulossopimus sekä kuinkin alueen maakuntastrategiat ja kaupunkien keskeiset kehittämistoimet ja strategiat. Myös ohjelmatyöhön vaikuttaminen on keskeisellä sijalla TKI-toiminnassa. Luonnollisestikin oman AMK:n strategia ja TKI-kärjet ohjaavat hankesuunnittelua ja hankkeiden integrointia opetukseen.

Erittäin keskeisessä roolissa ovat myös oman yksikön keskeiset tavoitteet, mikä Tiina Kirvesnimen ja allekirjoittaneen yhteistyössä tarkoittaa ensisijaisesti Xamkin Luovien alojen läpileikaavan TKI-painotuksen ja kulttuurin koulutuksen yhteistyötä. Myös sidosryhmien tarpeet on tärkeää aina ottaa huomioon.

Valmennus mahdollistaa toimintatapojen kehittämistä

Vuoden 2018 TKI-osaajavalmennus polkaistiin vauhdikkaasti ja intensiivisesti käyntiin Kittilän Levillä 12.-14.2.2018. Aloituspäivät oli järjestetty Hyvinvointikeskus Welleviin, 2,5 km Levin keskustasta. Paikalla oli yli kolmekymmentä omassa korkeakoulussaan TKI-toiminnassa työskentelevää henkilöä.

TKI-osaajavalmennuksen ensimmäinen koulutus järjestettiin Hyvinvointikeskus Wellevissä Kittilän Levillä.

Suurin osa valmennettavista on jo varsin pitkällä TKI-asiantuntijuuden polulla, sillä moni työskentelee projektipäällikkönä tai TKI-asiantuntijana. Pienempi osa, johon itse lukeudun, on opetushenkilökuntaa, joka on osallistunut hanketoimintaan vaihtelevasti työuransa aikana, sekä integroinut TKI-hankkeita opetukseensa vaihtelevalla menestyksellä.

Omaksi intressikseni valmennuksessa onkin noussut juuri TKI-hankkeiden ja opetuksen integrointi niin, että valmennuksen aikana saavutettaisi pysyviä toimintamalleja niin opetukseen kuin hankehakuun ja hankkeiden toteutukseen. Muutamien aiempien hankkeiden kohdalla on tehty pedagogisia kokeiluja ja avauksia, josta edelleen kehittämällä saisi lähes jokaiseen hankkeeseen liitettävän opetusinstrumentin.

Yksi tällainen kokeilu oli Restoratiiviset ympäristöt -hankkeen puitteissa toiminut tutkijakoulu, johon osallistui useiden aiheesta kiinnostuneiden koulutusten opiskelijoita. Toimin tuolloin, vuoden 2014 ajan, tutkijakoulun koordinaattorina.

Poikkitieteellinen työskentely ja aiheen käsittely monilta eri tieteenaloilta ja eri yrityksistä tulevien luennoitsijoiden näkökulmasta innosti opiskelijoita suuresti. Opiskelijat esittelivät myös omia hankkeeseen liittyviä osatutkimuksiaan ja opinnäytetyöaihioitaan tutkijakoulussa.

Restoratiiviset ympäristöt -tutkijakoulu tuottikin useita 3. vuosikurssin syventäviä projekteja, muutaman opinnäytetyön sekä yhden maisterityön. Tämä on hyvä saavutus, sillä kyseessä oli vain yhden lukuvuoden mittainen kokeilu. Tutkimuskeskus Digitalian (Digitaalisen tiedonhallinnan tutkimus- ja kehittämiskeskus) toteuttama monitieteinen kesäkoulu, joka järjestetään tulevana kesänä kolmatta kertaa.

Toinen hyvä foorumi, jossa TKI-henkilöstö voisi olla tuomassa tietoutta hankkeista ja innostamassa opintojen alkuvaiheessa olevia opiskelijoita mukaan hanketoimintaan, ehkäpä jopa tekemään pieniä tutkimustehtäviä, on Tutki, kehitä, raportoi -opintojakso, jonka toteutuksia alkaa jokaisena lukukautena useita niin verkossa kuin Xamkin kampuksilla lähiopetuksenakin.

Pieni pilotti tähän suuntaan toteutettiin, kun Xamkin TKI-asiantuntijat Meri Valta ja Tiina Ikkonen kävivät Kasarminmäen Tutki, kehitä, raportoi -lähikurssilla tammikuussa 2018 esittäytymässä ja kertomassa luovien alojen TKI-toiminnasta. Meri ja Tiina ovat muutama vuosi sitten valmistuneet muotoilijoiksi Kyamkista, joten he osasivat kertoa opiskelijalähtöisesti tutkimustyön todellisuudesta ja tutkimusmenetelmien opiskelun merkityksestä.

Opiskelijoille on virkistävää tavata teoriaopetuksenkin puitteissa henkilöitä, jotka ovat samaistuttavia ja jotka työllään todistavat, että ilman tutkimusmenetelmiä ei voi tehdä suunnittelutyötä.

TKI- ja opetushenkilökunnan tulisi tuntea toisensa niin yksilötasolla kuin toimintatavoiltaan nykyistä paremmin. Toisinaan on aistittavissa turhaa ennakkoluuloa kummaltakin puolelta: TKI-henkilöstö näkee ops:n joustamattomana hanketoiminnan ajoituksiin ja opettajat eivät välttämättä lainkaan ymmärrä mitä hakkeissa tapahtuu, eivätkä he aina pysty valmiiksi suunniteltuihin opintokokonaisuuksiin sisällyttämään nopeatempoisia projekteja. Yhteistyössä on paljon kehitettävää ja kehittämistä on tehtävä yhteistyössä.

Fokus-ryhmätyöskentelyä

Ylikomisario Olavi Kujanpää POLAMKista toivottaa hyvää ruokahalua ennen tki-valmennuspäivän illallista.

Ensimmäinen varsinainen valmennuspäivä alkoi aamupalan jälkeen ryhmään tutustumistehtävällä, joka liittyi meneillään oleviin olympialaisiin. Jokaisen tuli piirtää kuva itse kuvaavasta olympialajista ja miettiä, miten se liittyy TKI-toimintaan.

Piirsin kuvan jäätanssista, esteetikko kun olen. Sitten meitä pyydettiin yhdistymään tiimeiksi samaa tai lähilajia edustavien valmennettavien kanssa. Tiimissämme oli kolme erilaisten jäälajien edustajaa. Perustelimme muille tiimeille, että niin jääkiekko kuin jäätanssikin ovat saumatonta ja erittäin suunnitelmallista yhteistyötä. Jäälajit vaativat myös kestävyyttä, ketteryyttä ja voimaa. Jäätanssissa myös esittäminen ja luova ote ovat tärkeällä sijalla. Mielestäni onnistuimme perustelemaan hyvin lajin ja TKI:n yhteyden – ainakin paremmin kuin alamäkilaskun edustajat.

Tämän tehtävän jälkeen kuuntelimme Karelia-ammattikorkeakoulun rehtorin, Kari Raivon valmennuksen avausluennon Skypen välityksellä. Raivo toimii myös Arenen TKI-valiokunnan puheenjohtajana. Raivon avauksen jälkeen valmennusohjelman koordinaattori Sirkka Saranki-Rantakokko Lapin ammattikorkeakoulusta esitteli TKI-osaajavalmennuksen kokonaisuuden. Ennen lounasta ylikomisario Olavi Kujanpää Poliisiammattikorkeakoulusta puhui meille vielä käytäntö- ja käyttäjälähtöisestä TKI-toiminnasta.

Iltapäivällä pääsimme ryhmäytymään ja kokeilemaan osaamistamme TKI-johtamisessa toiminnallisin keinoin. Fokus-ryhmätyöskentely oli erinomainen harjoitus luoda tulosta tuottava toimintaympäristö, jossa todella keskitytään siihen, mitä halutaan saada ryhmä tekemään. Tehtävät olivat monipuolisia ja luovuutta korostavia.

Fokus-ryhmätehtävät ovat peräisin Marjo-Riitta ja Vesa Ristikankaan teoksesta Valmentava johtajuus. Meistä muodostettiin numeroarvonnalla kuusi ryhmää, joista jokainen sai oman fokuksensa työstettäväksi tehtäväksi:

  • fokus hetkessä
  • fokus toisessa
  • fokus erilaisuudessa
  • fokus luottamuksessa
  • fokus yhdessä tekemisessä
  • fokus itsensä johtamisessa

Oma ryhmäni alkoi kehittää tehtävää hetkeen fokusoitumisesta. Luimme hetkeen fokusoitumisesta ensin tekstipätkän Ristikankaiden teoksesta. Tämän jälkeen neljän hengen ryhmämme loi kahta muuta ryhmää varten kokonaisuudessaan 10 minuuttia/ryhmä kestävän tehtävän, jossa ensin kerrottiin mitä tulee tehdä ja millä välineillä:

Ryhmän tuli valita keskuudestaan johtaja. Tämän jälkeen ryhmän tuli avata huoneessa oleva televisio kaukosäätimellä (joka oli piilotettu melko helppoon paikkaan). Ensi tuli siis etsiä kaukosäädin. Tämän jälkeen ryhmän tuli valita yhteistyössä ja perustellen televisiokanava. Kun kanava oli valittu, tuli ryhmän katsoa ohjelmaa ja keskustella ohjelmasta analyyttisesti, positiiviset ja negatiiviset puolet huomioiden.

Arviointiryhmämme kuunteli ja katseli tehtävän edistymistä ja antoi lopuksi palautteen tehtävän suorittaneen ryhmän toiminnasta ja fokusoitumisesta. Kun kumpikin ryhmä oli käynyt tekemässä hetkeen keskittymistä vaativan tehtäväpakettimme, siirryimme me tekemään kahden muun ryhmän laatimat tehtävät: fokus erilaisuudessa ja fokus itsensä johtamisessa. Nämä tehtävät olivat erittäin mielenkiintoisia ja ajatuksia herättäviä, Kittilän valmennusjakson ehdottomasti parasta antia.

Päivän virallinen osuus päättyi yhteiseen keskusteluun fokus-ryhmätehtävistä Sirkan ja Olavin johdolla. Moni koki saaneensa tehtävästä paljon hyödyllistä tietoa, fokusoimisen taitoa sekä ideoita vastaavia koulutustilanteita varten.

Virallisen osuuden jälkeen ehdimme pikaisesti käväistä Levin keskustassa ennen tunnelmallista poronkäristysillallista, jonka aikana tunnelma oli aidon lappilainen. Ilta jatkui vielä saunomisen ja rentoutumisen merkeissä.

Polkukohtaista suunnittelua

Toisena valmennuspäivänä keskityimme polkukohtaiseen työskentelyyn ja esittelimme omat ennakkotehtävämme, joka Tiinalla ja minulla oli yhteinen. Kävimme Power Pointissamme läpi Xamkin TKI-strategian sekä Kaakkois-Suomen Luovien alojen strategian, jonka esiselvitys hankeen projektipäällikkönä toimin vuosina 2011–2012.

Tämän lisäksi nostimme esiin tässä artikkelissa mainittuja ideoita valmennuksen kohdistamiseksi. Alustavalla tasolla väläytimme myös mahdollisuutta kansainvälisen luovien alojen hankkeen suunnittelusta. Päivän päätteeksi saimme henkilökohtaiset valmentaja. Meidän valmentajanamme toimii Mari Salminen-Tuomaala Seinäjoen ammattikorkeakoulusta.

Valmennus jatkuu seuraavien tehtävien parissa, jotka ovat aiemmin toteutettuun kansainväliseen hankkeeseen tutustuminen ja LogFrame-loogiseen viitekehykseen tutustuminen. LogFrameen on tarkoitus alkaa laatia omaa kansainvälistä hankesuunnitelmaa.

Nämä tehtävät puretaan huhtikuun puolivälissä järjestettävinä Jyväskylän lähipäivinä. Kesäkuussa on tarkoitus tehdä kansainvälisyysmatka Brysseliin. Lokakuussa on syksyn lähitapaaminen Seinäjoella ja todistus TKI-osaamisesta on tarkoitus saada Helsingissä 12.12.2018. Mielenkiintoinen vuosi on edessä – ja paljon uutta osaamista tulossa!

 

Lähteet:

Ristikangas M.-R. & Ristikangas V. 2013. Valmentava johtajuus. Helsinki: Talentum. Saatavissa: https://kaakkuri.finna.fi/Record/kaakkuri.218881

Pin It on Pinterest