Tulevaisuustietoa on kuitenkin saatavilla. Näin vastattiin Kymenlaakson peruskouluille osoitetussa kyselyssä tammi-helmikuun 2024 vaihteessa. Kyselyyn vastasi yhteensä 49 henkilöä, jotka edustivat sekä koulujen henkilökuntaa, kuntatoimijoita että huoltajia.
Erityisesti koulun henkilökunnan kommenteissa toivottiin, että Kymenlaaksosta ja sen tarjoamista mahdollisuuksista kerrottaisiin enemmän ja tuotettaisiin nuorille sopivaa materiaalia. Luonnollisesti myös maakunnan elinvoimalla nähtiin olevan vaikutusta nuorten suunnitelmiin. Avoimet työpaikat ja menestyvät yritykset avaavat positiivisia tulevaisuusnäkymiä, eikä poismuutto tunnu silloin ainoalta vaihtoehdolta.
Elinvoimainen maakunta pystyy tarjoamaan myös koululaisille parempia palveluja ja esimerkiksi nykyaikaisia oppimisympäristöjä. Tässä suhteessa oppilaiden kommentoitiin olevan tällä hetkellä eriarvoisissa asemissa.
Pois nykytilan ylläpidosta ja kohti toiveikasta tulevaisuutta
Tulevaisuusaiheiden käsittelyn tärkeyttä osana peruskouluopetusta perusteltiin esimerkiksi sillä, että vaikka peruskoulun tehtävä on valmistaa nuoria yhteiskunnan jäseniksi, ei varaa ole enää toisintaa olemassa olevaa. Yhdessä kommentissa tätä haastetta kuvataan jopa peruskoulun ”helmasynniksi”.
Nykytilaa ylläpitävien suojamuurien sijaan olisikin avarrettava näkökulmia, keskusteltava arvoista ja autettava nuoria ymmärtämään, että jokaisen omilla valinnoilla on paitsi henkilökohtaisia myös yhteiskunnallisia vaikutuksia.
Tulevaisuudesta keskustelemalla valmistaudutaan erilaisiin vaihtoehtoihin, mikä parhaimmillaan auttaa ymmärtämään, että kaikenlaiset muutokset kuuluvat elämään. Oman tulevaisuuden ei tarvitsekaan olla aina selvillä, mutta tulevaisuuden käsittely mahdollisuuksien kautta antaa toivoa ja edistää hyvinvointia – ehkä myös motivoi oppimaan lisää.
Vaikka kaiken kaikkiaan vastaajista suurimman osan (30/49 vastaajaa) mielestä peruskouluissa tarjotaan riittävästi tietoa tulevaisuuteen vaikuttavista asioista, ovat huoltajien näkemykset pitkälti oletusten varassa. Luonnollisesti kaikesta tehdystä työstä ei ole mahdollisuutta saada tietoa, eivätkä varsinkaan pienimmät koululaiset aina osaa kommunikoida koulussa käsiteltyjen asioiden sisältöjä tai taustoja.
Tässä on myös kehittämisen paikka: koulun ja kotien vuorovaikutus on keskeistä myös tulevaisuusaiheiden puitteissa. Koulu voi olla myös huoltajille arvokas tulevaisuustiedon lähde – ja päinvastoin. Kyselyssä sekä huoltajat (20/49) että opettajat (19/49) nähtiin lähes yhtä tärkeinä tulevaisuustiedon välittäjinä: juuri heidän tulisi kertoa tulevaisuuden muutoksista nuorille.
Kenellä on paras tieto tulevaisuudesta?
Historian saatossa suuret muutokset, kuten teollistuminen, ovat jakaneet kansan niihin, jotka hyötyvät ja niihin, jotka kärsivät uusista tavoista tehdä työtä. Nykyisilläkin peruskoululaisilla on vastassaan työtehtäviä, joita emme vielä osaa edes kuvitella.
Mutta kenellä on paras tieto siitä, miten muutokset vaikuttavat tulevaisuuden osaamistarpeisiin? Miten peruskoulussa varmistetaan, että kärsijöiden sijaan Kymenlaaksossa kasvaa muutoksista hyötyjiä?
Kymenlaaksolaiset vastaajat luottavat ulkopuolisiin asiantuntijoihin. Peräti 26/49 vastaajaa arvioi näin. Vanhemmat uskoivat ulkopuolisiin asiantuntijoihin vielä koulun henkilökuntaakin useammin. Seuraavaksi eniten tietoa koettiin yleisesti olevan opettajilla (8/49 vastaajaa). Pelkästään yläkoululaisia edustavissa vastauksissa opot arvioidaan kuitenkin opettajia paremmiksi tietolähteiksi.
Omaa tietoaan vastaajat kartuttivat erityisesti medialähteistä ja kouluttautumalla. Toisaalta näissä vastauksissa näkyi myös jyrkkä jako niiden välillä, joiden mielestä tulevaisuustietoutta ”tulvii” vastaan kaikkialta, ja niiden, jotka eivät ole kartuttaneet tulevaisuutta koskevaa tietoa mistään. Erityisesti Kymenlaaksoa koskevaa tietämystä kuvailtiin useissa vastauksissa heikoksi.