Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulun CARVE-hankkeessa edistettiin eteläsavolaisten työntekijöiden työhyvinvointia kyselyistä ja hyvinvointiteknologiasta saatavan tiedon ja työpajojen avulla vuosina 2020–2021. Hankkeen edetessä saatiin kerättyä paljon tietoa erilaisten yritysten työhyvinvoinnista sekä mahdollisuuksista sen edistämiseen työn tuunaamisen avulla. Hankkeessa huomattiin, että työn tuunaaminen ei ole aivan yhtä helppoa vuorotöissä kuin vaikkapa toimistotöissä.
Työhyvinvointi vuorotyöläisillä
CARVE-hankkeessa työskenneltiin noin puoli vuotta kunkin yrityksen kanssa. Hyvinvointia mitattiin kyselyillä ja hyvinvointiteknologialla alku- ja loppumittauksissa. Mittausten välissä annettiin yrityskohtaisia ja yksilöllisiä vinkkejä erilaisissa työpajoissa ja palautetilaisuuksissa. Tässä artikkelissa esitellään vuorotöitä ja epäsäännöllistä työtä tekevien tuloksia CARVE-mittauksissa.
Alku- ja loppumittausten osalta kovin isoja hyvinvointivaikutuksia ei vuorotyöläisillä saatu aikaiseksi (kuva 1). Työpäivien aikaisten kyselyiden mukaan vuorotyöläisten kokema vireystila, mieliala ja suorituskyky laskivat jossain määrin, ja koettu stressi hieman lisääntyi. Tämä kertoo vuorotöiden rasittavuudesta, ja mahdollisesti myös korona-ajan vaikutuksista. Firstbeatilla mitattuna työpäivän aikainen palautuminen hieman lisääntyi, mutta toisaalta se väheni huomattavasti vapaapäivien ja unen aikana.
Kuitenkin puolen vuoden prosessien aikana vuorotyöläisten työelämänlaatu jossain määrin parani (kuva 2). Tätä mitattiin erityisellä Quality of Working Life (QWL) -henkilöstökyselyllä. Tämä kertoo siitä, että vuorotyöläisillä voi olla sopeutumiskykyä ja joustavuutta stressaavissakin työolosuhteissa. Tätä ominaisuutta sanotaan resilienssiksi. Hyvä työelämänlaatu on myös positiivisesti yhteydessä työn tuottavuuteen.
Työn tuunaus vuorotyöläisillä
Työssä viihtymistä ja työhyvinvointia voidaan tutkitusti edistää työn omaehtoisella muokkaamisella eli työn tuunauksella. CARVE-hankkeessa erityisesti energiatasoihin perustuva ja oman ajattelun tuunaaminen vuorotyöläisillä lisääntyivät (kuva 3). Pienempiä muutoksia saatiin aikaan työtehtävien ja työympäristön tuunauksissa. Varsinkin aikataulut ja vuorovaikutus voivat olla vuorotöissä asioita, joihin on vaikeaa vaikuttaa. Vaikka työolosuhteisiin vaikuttaminen voi olla joskus vaikeaa, on positiivista, että aina voi muokata omaa asennoitumista ja toimintaa.
CARVE-hankkeeseen tehdyssä YAMK-opinnäytetyössä kokeiltiin työn yksilöllisen tuunaamisen menetelmiä yhdessä hankkeeseen osallistuvassa yrityksessä – eteläsavolaisessa palveluasumisyksikössä. Työn tuunaamista harjoiteltiin ryhmätasolla työpajoissa, ja lisäksi osa työntekijöistä täytti Työterveyslaitoksen Työn tuunaajan Inspiraatiokirjaa kolmen viikon ajan.
Työpajojen ideoiden, ryhmähaastattelun sekä Inspiraatiokirjan tuloksien perusteella työn tuunaamisella oli positiivisia vaikutuksia työntekijän työtapaan, asennoitumiseen ja voimavaroihin. Vaikutuksia oli myös työyhteisötasolla, vaikka työntekijät tekivät pääasiassa yksilöllistä tuunaamista. Opinnäytetyössä koottuja keskeisiä tuunaamisen menetelmiä vuorotöihin on tässä:
- Energiatasoihin perustuvan tuunauksen osalta toimivaksi menetelmäksi todettiin oman vireystilan huomiointi siten, että työntekijä teki vaativammat työtehtävät alkuviikosta vireystilan ollessa korkeampi tai aamulla, kun oma vireystila oli optimaalinen.
- Aikataulujen osalta työn tuunaamista pyrittiin tekemään kiinnittämällä huomiota työn tauotukseen. Tauon paikkaa työvuoron aikana muutettiin, taukojen määrää lisättiin, taukoja pidettiin tasaisemmin, ja tauot suunniteltiin tarkemmin.
- Tehtävien tuunausta tehtiin selkeyttämällä ja jakamalla työtehtäviä, keskittymällä yhteen työtehtävään kerrallaan, priorisoimalla työtehtäviä ja tunnistamalla omia rajoja.
- Työympäristön tuunausta oli opinnäytetyön aineistossa niukasti. Työskentelyrauhan saamiseksi työhuoneen ovi pyrittiin pitämään keskittyessä kiinni. Työyhteisöön oli myös hankittu vastamelukuulokkeet taustahälyä hiljentämään.
- Opinnäytetyössä vuorovaikutuksen tuunaukseen sisällytettiin työkavereiden ja vuorovaikutuksen huomiointi, kannustus sekä työyhteisön yhteiset työn tuunaamisen toimet. Kun työntekijät olivat tuunanneet vuorovaikutusta, he olivat tietoisesti kiinnittäneet huomiota kohtaamisiin, työkavereita pyrittiin kannustamaan ja antamaan positiivista palautetta.
- Ajattelun tuunaus tarkoittaa työn merkityksen pohtimista omalle elämälle, hyvinvoinnille ja laajemmin yhteiskunnallisesti. Ajattelun tuunauskeinona oli esimerkiksi huomion kiinnittäminen oman työn arvostamiseen. Työntekijä pyrki stressaamisen välttämiseen, työhön liittyvien piirteiden hyväksymiseen, sekä oman ja työyhteisön toiminnan reflektointiin.
Kyseisessä palveluasumisyksikössä työn tuunaaminen ja siihen sitoutuminen kiireisessä työssä osoittautui jossain määrin haasteelliseksi, mutta oli hienoa huomata, että siitä saatiin myös hyviä kokemuksia. Yksilötasolla toimiva menetelmä on huomioida omaa jaksamistaan töissä ja muokata ajatteluaan positiiviseksi. Lisäksi positiivinen vuorovaikutus työkavereiden ja asiakkaiden kanssa edistää työssä jaksamista.