Työurille tekoälyn avulla – ÄlyäXä?-tapahtuma kokosi uraohjauksen ammattilaiset Mikkeliin

Ohjauksen ammattilaiset ympäri Suomen ja Xamkin opiskelijat vaihtoivat ajatuksia Ohjaus tulevaisuuden työhön -hankkeen työpajassa.

Opetuksen ja ohjauksen ammattilaiset sekä uraohjaushankkeiden toimijat kokoontuivat maaliskuun alussa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Xamkin Mikkelin kampukselle pohtimaan, miten tekoälyä voitaisiin hyödyntää uraohjauksessa. Ensi kertaa järjestetty ÄlyäXä? Uraohjauksen kehittämispäivä keräsi satapäisen osallistujajoukon, ja päivän aikana oli tilaisuus tutustua monipuolisesti uraohjauksen nykytilaan ja tulevaisuuteen.

”Ohjauksen tarpeet kasvavat tulevaisuuden ammattikorkeakoulutuksessa”, totesi uraohjauksen kehittämispäivän avannut opetuksen hallintojohtaja Eeva Kuoppala.

Tapahtuman yleisö pääsikin tutustumaan tulevaisuuden työmarkkinan haasteisiin, kun tilaisuuden pääpuhuja, yrittäjä-tutkija, oppivien tekoälysovellusten kehittäjä dosentti Harri Ketamo alusti osaamisen näkyväksi tekemisestä ja tulevaisuuden työmarkkinan ymmärtämisestä.

Tekoälytyökaluja uraohjaukseen

Dosentti Harri Ketamo ja projektipäällikkö Piia-Elina Ikonen keskustelivat uraohjauksen tulevaisuuden näkymistä.

Harri Ketamo esitteli, millaisia käytännön työkaluja tekoäly jo nyt tarjoaa uraohjauksen ammattilaisten käyttöön. Tällaisia työkaluja ovat esimerkiksi valtakunnallinen ammattibarometri ja Työmarkkinatori, joka tarjoaa työnhakijoille ja työnantajille yhteisen foorumin työpaikkojen ja työntekijöiden etsimiseen.

Kun tavoitteena on löytää kunkin työnhakijan omaa osaamista vastaavaa työtä ja työmarkkinoiden kysyntää vastaavia työntekijöitä, tekoälysovellukset voivat Ketamon mukaan auttaa tavoitteiden kohtauttamisessa.

Opettajien ja uraohjauksen ammattilaisten apuna tekoäly tekee rutiininomaiset tehtävät heidän puolestaan jättäen aikaa varsinaiselle opetus- ja ohjaustyölle ja ongelmaratkaisuille.

Yksi henkilökohtaisen uraohjauksen apuväline on Digital Twin -tekoälysovellusmalli, jossa eri hakutekijöillä voidaan kartoittaa optimaaliset työpaikat, suunnitella omat opinnot työmarkkinoiden kysyntää vastaaviksi ja täydentää omaa osaamista tämän tiedon avulla.

Olennaista onkin tunnistaa ja ennakoida, mitä osaamista tulevaisuuden työmarkkinat tarvitsevat, ja kouluttaa jatkuvan oppimisen hengessä sopivia osaajia.  ”Jatkuva oppiminen on nouseva trendi, jonka huippua ei ole vielä nähty”, Ketamo totesi.

Digitarina 2.0 kokeilussa

Opetuksen hallintojohtaja Eeva Kuoppala listasi ohjauksen lisääntyviä tarpeita.

Tilaisuudessa puhuivat myös IT-asiantuntija, DI Mika Letonsaari ja Opiskelijakunta Kaakon edustajana Xamkin opiskelija Rico Martikainen.

Letonsaari kokeilutti yleisöllä avoimeen lähdekoodiin perustuvaa Digitarina 2.0 -ohjelmaa, jota voidaan hyödyntää digitaalisessa tarinan rakentamisessa. Digitarina 2.0:lla on mahdollisuuksia uraohjauksen työkaluna esimerkiksi, kun etsitään opiskelijan mielenkiinnon kohteita tai ohjataan häntä pohtimaan valintojaan opiskelun eri vaiheissa.

Martikainen totesi kokevansa ensisijaiseksi sen, että ohjaus tukee ja ohjaa eikä rajoita tai jarruta jokaisen opiskelijan yksilöllisen opintopolun tai uuden suunnan löytymisessä. Martikaisen mukaan jatkuva oppiminen on nykyisin välttämätöntä jopa työn ohessa, koska nykymaailman työmarkkinat eivät toteudu enää vanhan kaavan mukaan.

ÄlyäXä?-tapahtuman iltapäivän ohjelma tarjosi osallistujille mahdollisuuden tutustua uraohjauksen toimijoihin, muun muassa Xamkin jatkuvan oppimisen ja opiskelijahyvinvoinnin palveluihin sekä Juvenia Akatemiaan ja eri TKI-hankkeisiin.

Työpajoja järjestivät kehittämispäivästä vastanneet ESR-hankkeet Älykäs ohjaus, Uusille urille ja Ohjaus tulevaisuuden työhön sekä Xamkin opiskelijavastaavat ja muu ohjaushenkilöstö.

Opetuksen kehityspäällikkö Sini Taimelan johdolla Xamkin opiskelijavastaavat benchmarkasivat eri ammattikorkeakoulujen ohjaussuunnitelmia ja pohtivat Xamkin opinto- ja uraohjauksen haasteita ja kehittämistä.

Verkostoitumista työpajassa

Ohjaus tulevaisuuden työhön -hankkeen työpajassa verkostoituivat Xamkin, Centria-ammattikorkeakoulun, Haaga-Helia ammattikorkeakoulun, Hämeen ammattikorkeakoulun, Tampereen ammattikorkeakoulun ja Turun ammattikorkeakoulun projektipäälliköt ja TKI-asiantuntijat. Mukana työskentelyssä oli myös opiskelijoita Xamkista.

Työpajan keskusteluissa nousi esiin, että korkeakoulujen opetus- ja ohjaustoiminnassa tulisi varmistaa ennen kaikkea opiskelijoiden valmiudet hyödyntää saamaansa ohjausta ja pyrkiä tarjoamaan mahdollisuuksia tasavertaiseen toimijuuteen.

Ohjaus tulevaisuuden työhön -hankkeen toimijat olivat livenä koolla aivan ensimmäisen kerran hankkeen aikana. Projektipäällikkö Piia-Elina Ikosen mukaan työskentelytapa koettiin tehokkaaksi, ja hankeverkosto aikoo tavata toisiaan jatkossakin yhteisissä tilaisuuksissa.

Ohjaus tulevaisuuden työhön -hanke järjestää uraohjauksen kehittämispäivän myös ensi vuonna, ja tavoitteena on vakiinnuttaa tästä valtakunnallinen, vuosittain järjestettävä tapahtuma ammattikorkeakoulujen opinto- ja uraohjauksen ammattilaisten foorumiksi.

Pin It on Pinterest