Yleisen käsityksen mukaan runsaat valinnan mahdollisuudet lisäävät opiskelijoiden tyytyväisyyttä ja motivaatiota. Näkemyksen taustalla on yleinen ajatus valinnan vapaudesta, joka mahdollistaa opiskelijoille juuri heidän tarpeidensa ja tavoitteidensa mukaisen opiskelun. Joidenkin tutkimusten mukaan hallinnan tunne on subjektiivisen hyvinvoinnin vahvimpia määrittäjiä ja esimerkiksi koettu vapaus ennustaa parhaiten tyytyväisyyttä (Verme 2009).
Toisaalta liian suuri vaihtoehtojen määrä saattaa myös vaikeuttaa ja monimutkaistaa päätöksentekoamme. Tämä seurauksena ihmiset helposti yksinkertaistavat päätöksentekoprosessejaan tai eivät tee päätöksiä lainkaan. Amerikkalaispsykologi Barry Schwartz kutsuu tätä ilmiötä valinnan paradoksiksi ja määrittelee sen seuraavasti: ”Vaikka vaihtoehdot tarkoittavat yleistä hyvinvointia ja vapautta, liian monet vaihtoehdot ja liian suuri valinnanvapaus voivat olla jopa haitallisia psykologiselle ja henkiselle hyvinvoinnillemme” (Schwartz 2004).
Valinnaisuus ja opiskelu
Opintojen aikana opiskelijat tekevät monenlaisia valintoja, mutta rajaan tarkastelun YAMK-opiskelijoiden opintojaksovalintoihin ja niiden vaikutuksia opintojen etenemiseen.
Selvitin aluksi kaikkien Xamkissa syksyllä 2018 aloittaneiden YAMK-opiskelijoiden opintosuoritukset ensimmäisen lukuvuoden aikana. Opiskelijoita oli yhteensä 275 ja he ilmoittautuivat ensimmäisen lukuvuoden aikana yhteensä 2971 opintojaksolle ja suorittivat niistä 1603, jolloin läpäisyaste oli 54 prosenttia.
Taulukossa 1 on esitetty erikseen valinnaisiin eli täydentäviin ja pakollisiin eli ydinopintoihin liittyviä lukuja. Tulosten mukaan valinnanvapaus ei lisännyt opiskelijoiden sitoutumista ja opintojakson suorittamisen todennäköisyyttä vaan päinvastoin valinnaisten opintojen läpäisyaste oli tilastollisesti merkittävästi (p<.01) alhaisempi kuin opetussuunnitelman mukaisten pakollisten opintojen.
Keskimäärin pakolliselta opintojaksolta hyväksytyn arvosanan sai yli seitsemän opiskelijaa enemmän, vaikka niille oli ilmoittautunut keskimäärin noin viisi opiskelijaa vähemmän kuin valinnaisille opintojaksoille.
| Valinnaiset
opintojaksot |
Pakolliset
opintojaksot |
|
| Ilmoittautumisia opintojaksoille yhteensä (kpl) | 1 207 | 1 764 |
| Suorituksia opintojaksoilla yhteensä (kpl) | 396 | 1 207 |
| Keskimääräinen läpäisyaste | 32,8 % | 68,4 % |
| Opintojaksolle ilmoittautuneita keskimäärin / opintojakso (kpl) | 31,1 | 26,0 |
| Opintojakson suorittaneita keskimäärin / opintojakso (kpl) | 10,2 | 17,8 |
Opintojen valinnaisuuden taloudelliset vaikutukset
Seuraavaksi pyrin tarkastelemaan, millaisia taloudellisia vaikutuksia vallinnaisten opintojen alhaisemmalla läpäisyasteella on koulutuksen järjestäjälle.
Käyttämäni mittari on hyväksytyn opintosuorituksen kustannus / opiskelija ja tavoitteena on erityisesti määritellä kustannusero valinnaisten ja pakollisten opintojaksojen suoritusten välille. Laskenta perustuu seuraaville oletuksille:
- Pakollisten ja valinnaisten opintojaksojen kustannukset eivät poikkea toisistaan.
- Opettajan palkkakustannus sivukuluineen on 50 €/tunti.
- Opettajan työaikasuunnitelman mukainen tuntimäärä opintojaksosta on 110 tuntia.
Näiden tietojen perusteella yhden opintojakson opettajan palkkakustannus on 5500 euroa, jolloin yhden opiskelijan hyväksytty valinnaisen opintojakson suoritus maksaa keskimäärin 539 euroa ja vastaava pakollisen opintojakson kustannus on 309 euroa.
Ero on mielestäni huomattava ja osoittaa, että valinnaisuuden lisäämisen ja taloudellisen tehokkuuden yhdistäminen on haastavaa eikä todellakaan toteudu itsestään.
Mutta mitä opiskelijat sanovat?
Edellä esitetty laskelma osoittaa, että nykyisen kaltaisella valinnaisuudella on hintansa, mutta on luonnollisesti virheellistä tarkastella asiaa ainoastaan taloudellisesta näkökulmasta.
Opintojen henkilökohtaistaminen voi tarjota opiskelijoille lukuisia etuja, joita ei taloudellisella tai muulla makrotason tarkastelulla voida havaita. Tämän takia on mielestäni tärkeää myös kuulla aikuisopiskelijan ääntä YAMKien opetussuunnitelmia kehitettäessä.
Koska jokainen opiskelija ja koulutus on erilainen, ei ole realistista esittää yleispätevää vastausta siihen miten paljon valinnaisuutta opiskelijat kaipaavat yksilöllisiä opintopolkuja luodessaan. Tämän seurauksena tarkastelen seuraavaksi asiaa ainoastaan vastuullani olevan projekti- ja myyntijohtamisen YAMK-koulutuksen osalta.
Vuoden 2023 alussa lähetin kyselyn koulutuksesta valmistuneille 75 alumnille. Kyselyllä halusin selvittää mm. vastaajien näkemyksiä pakollisten ja valinnaisten opintojen suhteesta, sillä tähän asti koulutuksessa on ollut minimimäärä valinnaisuutta eli vain yksi valinnainen opintojakso.
Viikon kuluessa sain 60 vastausta (vastausprosentti 80) ja alumnien näkemys valinnaisuuden määrästä oli hyvin selkeä. Yhteensä 55 vastaajaa (91,7 %) halusi pitää valinnaisten opintojen määrän ennallaan ja vain viisi vastaajaa (8,3 %) oli sitä mieltä, että pakollisten opintojen määrää tulisi vähentää ja opiskelijoiden pitäisi saada vapaammin valita mitä he haluavat opiskella.
Lopuksi
Uskon vahvasti, että valinnanvapaus ja yksilölliset opiskelumahdollisuudet ovat tärkeitä arvoja koulutuksia kehittäessämme ja uusia opetussuunnitelmia laatiessamme. Meidän on kuitenkin tärkeää tutkia asiaa aiempaa syvällisemmin, jotta voimme perustaa linjauksemme tutkittuun tietoon ja ymmärtää tekemiemme päätösten seuraukset.
Omat hyvin rajalliset selvitykseni ovat saaneet ainakin minut pohtimaan sitä voisiko arkkitehti Ludwig Mies van der Rohen motto ”vähemmän on enemmän” soveltua myös YAMK-tutkintoa suorittavien opintoihin ja opetussuunnitelmiin. Mutta mitä mieltä sinä olet?