Valtakunnallisessa kuntoutusalan kouluttajien verkostopalaverissa alkusyksyllä oli ilo kertoa kollegoille tällaisesta mahdollisuudesta, jonka Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamk) Liikunnan ja kuntoutuksen koulutusyksikkö (LKY) meille tarjosi. Työuraansa päättävä yliopettaja Merja Reunanen sai rinnalleen viimeisen syksyn ajaksi seuraajansa, uuden yliopettajan Outi Ilveksen. Nyt on aika välittää kokemuksia muillekin.
Jo keväällä 2021 oli Xamkin hyvinvoinnin koulutusalan johdon katselmuksessa asetettu yhdeksi kehittämiskohteeksi hiljaisen tiedon siirtäminen ennen eläköitymistä. Sama haaste oli tunnistettu Xamkin muissakin yksiköissä: opettajia siirtyy lähivuosina eläkkeelle ja uusia opettajia rekrytoidaan. Parhaillaan hyvinvoinnin koulutusalalla onkin yhdessä henkilöstöhallinnon kanssa käynnissä kysely liittyen työuran johtamiseen ja eläköitymisen tukeen. Hyvinvoinnin koulutusala toimii pilottina, jonka pohjalta asiaa mallinnetaan koko Xamkissa (Ryttyläinen-Korhonen ym. 2021).
Perinteisestä perehdytyksestä yhteisopetukseen
Uuden opettajan perehdytykseen koulutusyksiköllä on käytössään perehdytysohjelma, jota noudatettiin Savonlinnassakin. Sen rinnalle uuden yliopettajan syksyn työsuunnitelmaan sisällytettiin koulutusjohtaja Outi Pyöriän kannustuksella ja kampuksen käytänteen mukaisesti pariopettajuutta eläkkeelle siirtyvän yliopettajan kanssa erityisesti yamk-koulutuksessa, johon molempien työsuunnitelmat syksyllä painottuivat.
Tällä järjestelyllä toteutettiin yliopettajien yhteisopetusta kaikkiaan neljällä opintojaksolla, joista uusi yliopettaja vastaa jatkossakin. Yhteisopetuksen tilanteissa niin Teams-yhteydellä kuin kampuksen lähiopetuksessakin päästiin opiskelijoiden ja kahden opettajan kesken innostavaan dialogiin, jota opettajien erilaiset taustat ja kokemukset rikastivat.
Vaikka hyvät kokemukset vakiintuneista käytänteistä helpottivat toteutuksia, uusi opettaja toi mukanaan uusia ja virkistäviä näkökulmia.
Verkko-opinnoissa opiskelijatehtävien yhteisarviointi opettajien kesken edisti sen hahmottamista, millaista osaamista amk- ja yamk-tasolla vaaditaan. Uusi yliopettaja Outi Ilves sai mahdollisuuden myös käynnistää kokonaan uuden yamk-koulutuksen. Opetussuunnitelma ja lukujärjestys olivat jo valmiina, mutta toteutukseen Outi sai tuottaa omia toimintamallejaan. Outi ehti mukaan opiskelijoiden rekrytointiin alkusyksyn lisähaun ansiosta, mikä toimi perehdytyksenä Xamkin valintakoekäytäntöihin.
Asiantuntijuuden säilyttäminen organisaatiossa
Jo kymmenisen vuotta sitten, kun suurten ikäluokkien eläköityminen oli ajankohtaista, eläkkeelle siirtymisen haasteista organisaatiotasolla raportoitiin mm. otsikolla: Asiantuntija jää eläkkeelle – asiantuntijuus ei! ELSA-projektissa tuotettiin opas tiedon ja osaamisen säilyttämiseksi. Projektissa oli mukana 18 isoa, osin valtakunnallista organisaatiota, joiden asiantuntijoita haastateltiin eläkkeelle siirtymiseen ja asiantuntijuuden säilymiseen liittyvistä teemoista keskittyen organisaatioiden näkökulmaan. (Kuronen-Mattila ym. 2012.)
Projektin tuotoksena mallinnettiin tekijöitä, jotka vaikuttavat siihen, miten eläkkeelle jäävän asiantuntijuus voidaan tunnistaa ja säilyttää organisaatiossa. Oleellisena pidettiin asiantuntijuuden tunnistamiseen sekä säilyttämiseen liittyvien prosessien, ja niitä tukevien resurssien johtamista alkaen tavoitteiden asettamisesta ja edeten seurantaan ja arviointiin. Niiden rinnalla avoimuus, tiedon ja osaamisen arvostaminen sekä yhteisöllisyys edistävät asiantuntemuksen hajauttamista ja säilyttämistä organisaatiossa. (Kuronen-Mattila ym. 2012.) Näitä teemoja olemme tunnistaneet kuluvana syksynä myös “saattaen vaihto” -kokemuksissamme.
Eläkkeelle siirtyminen ei tapahdu tyhjiössä
Eläkkeelle siirtymiseen valmistautuessaan Merja huomasi käsittelevänsä koko työuraansa. ”Eläkkeelle siirtymisen prosessi ei etene tyhjiössä vaan työyhteisön ja organisaation kulttuurissa.” (Kuronen-Mattila ym. 2012, 61).
”Merja kantoi huolta työssä kesken jäävien prosessien ja vuorovaikutussuhteiden jatkuvuudesta. Asiantuntijatyö on koulutusorganisaatiossa myös ihmissuhdetyötä: työuran aikana on syntynyt vuosikymmenien mittaisia suhteita kollegoihin, monialaisiin tiimeihin, valtakunnallisiin ja kansainvälisiin verkostoihin sekä muihin yhteistyökumppaneihin. Myös tiivis yhteys opiskelijoihin henkilökohtaisen opintopolun ohjauksessa kestää vuosia.”
Jatkuvuuden varmistamiseksi Merja kutsui Outin mukaan verkostotapaamisiin ja tiimien palavereihin, mikä onnistui syksyn kuluessa luontevasti.
”Kyllä helpotti, kun tiedän, että jatkuvuus on turvattu ja myös opiskelijat tapaavat Outin jo tänä syksynä.”
Savonlinnassa Liikunnan ja kuntoutuksen koulutusyksikössä Merjalla oli mahdollisuus käsitellä omaa työuraansa myös yhteisöllisesti, kun fysioterapeuttikoulutus järjesti syksyllä 2019 koulutuksen 35-vuotisseminaarin ja juhlagaalan. Ne antoivat mahdollisuuden sekä yhteisölliseen iloon että omaan työuraan liittyvien kohokohtien ja onnistumisten muisteluun. Gaala kokosi yhteen entisiä ja nykyisiä opiskelijoita ja opettajakollegoita sekä alueellisia yhteistyökumppaneita (Lamberg & Kraft-Oksala 2019).
”Olikin hauska huomata, että 35-vuotias fysioterapeuttikoulutus Savonlinnassa kattoi suuren osan omasta työurastani. Juhlavuoteen liittyi myös koulutuksen historiakatsauksen koostaminen (Reunanen 2019), joka esiteltiin juhlagaalan ohjelmassa tunnelmakuvina vuosien varrelta. Organisaation kehitysvaiheiden tuntemus ja historia voivat olla niitä asioita, jotka eläkkeelle siirtyvän myötä voivat kadota, ellei niitä ole dokumentoitu (Kuronen-Mattila ym. 2012, 16)”.
Uusia tuulia tulevaisuuteen
Uusi yliopettaja Outi Ilves siirtyi Xamkiin Jyväskylän yliopistosta, jossa hän on työskennellyt fysioterapian tutkimus- ja opetustehtävissä. Siirtymä yliopettajan työhön oli luonnollinen jatkumo Outin työuralla, sillä väitöskirjaa valmistellessaan hän opiskeli myös opettajan pedagogisen pätevyyden. Mielenkiinto vetää tasapuolisesti sekä opetus- että tutkimustyön pariin. Erityisesti tutkimustiedon kriittisen lukutaidon opettaminen ja tutkimustiedon jalkauttaminen käytäntöön ovat aina kiehtoneet Outia, kuten myös monialainen tiimityöskentely. Nämä elementit löytyvät yliopettajan työnkuvasta, jossa yhdistyy sekä teoreettinen tietotyö että ihmissuhdetyö.
”Tällaisen pitkän perehdyttävän rinnakkaistyöskentelyn avulla saan ikään kuin etumatkaa hiljaisen tiedon suhteen. Uskon, että näin on vältytty monilta pitkiltä pähkäilyiltä ja työnteko on siten myös tehokasta, kun on mahdollisuus ajatella asioita yhdessä kokeneemman yliopettajan kanssa”, Outi pohtii.
”Olen kokenut uuden työtehtäväni alkutaipaleella, että konkarin kannustus ja tuki on lisännyt myös minäpystyvyyden tunnetta ja siten työhyvinvointia. Koen olevani etuoikeutetussa asemassa saadessani tällaista sparrausta.” ”Opimme toisiltamme valtavasti. Se, jos mikä on innostavaa!” Kommentoivat Outi ja Merja.
Tällaista mentorointimallia kokemuksemme mukaan suosittelemme eläkkeelle siirtymisten tai yhtä lailla jonkin muun muutosvaiheen yhteydessä, mikäli työntekijöillä on siihen halua ja motivaatiota. Yhdessä työskentely vaatii hyvää luottamusta sekä erilaisuuden hyväksymistä. Se on ensiarvoisen tärkeää, sillä kukin työskentelee omalla persoonallisella tyylillään.