Johdanto
Tarkastelen tässä artikkelissa eri ihmis- tai temperamenttityyppejä ja erityisesti introvertteja ihmisiä oppijoina ja työn tekijöinä. Nostan myös esiin kysymyksiä työtilojen suunnittelusta introvertteja työntekijöitä silmällä pitäen.
Erilaisten ihmisten ja heidän määräävän ihmistyyppinsä huomioiminen opiskelu- ja työtilanteissa on tärkeää, jotta kukin voi tuoda työssään esiin parhaat puolensa ja kukoistaa sellaisena kuin on.
Introverttien ja ekstroverttien ihmisten välillä on selkeitä fysiologisia eroja, jotka liittyvät aivojen tiedonkäsittelytapaan, hermojärjestelmien eroihin sekä asetyylikoliini- ja dopamiinitasoihin. Tässä artikkelissa en mene syvemmälle näihin fysiologisiin eroavaisuuksiin. Niistä on voi lukea esimerkiksi Silvia Löhkenin teoksesta Introt ja ekstrot: vastaparista voimapariksi.
Ihmistyyppi ei kerro mitään ihmisen älykkyydestä, ainoastaan tavasta reagoida ympäristöön ja omaan itseen. Introvertit ja ekstrovertit voidaan myös jakaa asia- ja tunnelmakeskeisiin, jolloin saadaan lisää vivahteita perustemperamentteihin (ks. Oulasmaa & Pesonen 2020).
Introvertin opiskelijan kuva
Työssäni tapaan usein opiskelijoita, jotka ovat rauhallisia, harkitsevaisia ja tarkkaavaisia, ja aika hiljaisia. He kuuntelevat tarkasti ja prosessoivat kuulemaansa jonkin aikaa esittäen sitten hyvinkin syväluotaavia kysymyksiä. He eivät lähde kommentoimaan mitään asiaa kovin helposti, mutta avatessaan sanaisen arkkunsa, he tekevät syvällisiä ja usein myös yllättäviä huomioita käsiteltävänä olevasta asiasta.
Useinkaan nämä ryhmänsä hiljaiset tarkkailijat eivät halua joutua huomion keskipisteeseen, mikä myös saattaa ehkäistä heitä kysymästä asioita tai esittämästä näkemyksiään. He pysyvätkin mieluummin asiassa, eivät niinkään puhu itsestään.
Tällaiset opiskelijat viihtyvät omassa itsenäisessä luovassa maailmassaan; he piirtävät, tekevät suunnittelutyötä tai työskentelevät muotoilutehtävän parissa pajalla tai tietokoneen ääressä intensiivisesti. Joillekin heistä esiintyminen ja oman suunnittelun sanallinen avaaminen on haasteellista. Tällaiset opiskelijat ovat ihmistyypiltään selvästi introvertteja.
Ekstrovertti, ambivertti, introvertti
Sisäänpäin suuntautuneen Introvertin vastakohta on ulospäin suuntautunut ekstrovertti. Näiden väliin asettuu ambivertti, jollaisia suurin osa ihmisistä luonnollisestikin on.
Netti on pullollaan testejä, joilla jokainen voi testata ihmistyyppinsä. Nämä testit ovat yleensä viihteellisiä, eivätkä ne ole tieteellisesti luotettavia, mutta niiden avulla voi vahvistaa käsitystä itsestään ja tavoittaa itseymmärrystä siihen, miten käyttäytyy erilaisissa tilanteissa ja esimerkiksi millaisessa työssä viihtyy. Testien tulisi rohkaista etenkin nuorten ihmisten itsetuntoa ja auttaa kohti oman luontevimman olemistavan löytämistä.
Kaikkien ihmistyyppien pitäisi olla tasa-arvoisen hyviä, ja jokaisen tyypin hyvät ominaisuudet tulisi huomata ja niitä tulisi korostaa niin opiskelu- kuin työelämässä.
Olen itse hyvin avoin, sosiaalinen, nopeasti reagoiva, keskusteleva, spontaani ja huomion keskipisteessä viihtyvä ihminen. Otan herkästi tilanteet haltuun ja solahdan usein johtajan rooliin. Nämä ominaisuudet ovat varmasti tehneet tietäni opettajana helpommaksi.
Testien mukaan olen voimakkaasti ekstrovertti. Minun onkin ollut koko pitkän opettajaurani aikana opeteltava kohtaamaan introvertteja opiskelijoita, jollaiset usein hakeutuvat juuri muotoilu-, taide- ja restaurointialoille. He ovat kiehtovan vastakohtaisia itselleni, kuin salaisuuden kantajia.
Tietoisuus eri ihmistyypeistä on auttanut minua ymmärtämään heitä oppijoina ja antanut myös aivan konkreettisia eväitä esimerkiksi siihen, miten opettaa esiintymistaitoa introverteille. Heille pienessä piirissä oppiminen on miellyttävää ja niin ollen tehokkaampaa kuin suuressa ryhmässä.
Toisena esimerkkinä nostettakoon esiin vaikkapa tutkimusmenetelmien opetus, jossa introverttien syvällinen paneutuminen on usein ollut minulle opettajana hyvin palkitsevaa. Juuri introverteimmat oppijat tekevät usein tarkimmat ja asian ytimeen pureutuvat kysymykset, mutta eivät ehkä kaikkien kuullen vaan yksityisesti.
Yleisesti ottaen on kuitenkin niin, että koulutusjärjestelmä, työelämä ja yhteiskunta ylipäätään tuntuvat suosivan puheliaita, helposti lähestyttäviä ja avoimia – ja itseään esiin nostavia – ekstroverttejä.
Se joka saa äänensä kuuluville ja tekee itsensä helposti näkyväksi, huomataan ja hänelle tarjotaan helpommin esimerkiksi työpaikkoja tai hän nousee näkyviin haastattelutilanteissa.
Näin on, vaikka monessa tarkkuutta, harkintaa ja syvällistä luovaa ajattelua vaativassa työssä juuri introvertti pärjäisi paremmin. Introvertteja henkilöitä myös varmasti jännittää ja ahdistaakin tietoisuus siitä, että ekstroverttejä ominaisuuksia suositaan työmarkkinoille yhä vain, vaikka yleinen tietoisuus eri ihmistyypeistä onkin kasvanut. Itsensä brändääminen ja esille nostaminen ei ole introvertin juttu. (Sandell 2015.) Hän ei välttämättä säteile ulospäin itsevarmuutta eikä tee räväkkää vaikusta muihin. Hänen voimansa on hiljaista ja sisäistä.
Introvertit ihmiset huomioon oppilaitos- ja työtilasuunnittelussa
Introvertit ihmiset ovat monen työpaikan kantava voima, hiljaisesti vaikuttavalla tavalla. He ovat usein ahkeria puurtajia, jotka keskittyvät huolellisesti työhönsä. Heille ei sovi maksimaalisen sosiaalisen kanssakäymisen mahdollistava avotilatoimisto, joka nykytietämyksen valossa nähdään muutoinkin keskittymistä häiritsevänä ja levottomana tilana, jossa ei saavuteta parasta mahdollista työtulosta, olipa tilan käyttäjien persoonallisuustyyppi mikä hyvänsä.
Xamkista sisustusarkkitehdiksi valmistunut Tytti Kemppainen käsitteli tätä aihetta jo vuonna 2017 valmistuneessa opinnäytetyössään Monitilatoimisto introverteille ja ekstroverteille. Keskittymisen ja vuorovaikutuksen tilaratkaisuja. Hän toteaa, että ”[i]nnovatiivisen työympäristön tulee tukea työtehokkuutta tarjoamalla erilaisia työn tekemisen tiloja, joissa sekä yksilöt että ryhmät voivat työskennellä. — Työpisteiden sijoittelussa taas on hyvä huomioida toiminnon kannalta riittävän tilan tarve, mutta myös henkilökohtaisen tilan tarve, sillä liian lähellä oleva työtoveri voi tuntua epämiellyttävältä. Henkilökohtainen tila ja yksityisyys ovat tärkeitä työntekijän hyvinvoinnille —” (Kemppainen 2017, 32).
Kemppainen jakaa eri työtilatyypit ärsykkeiden säätelyyn liittyvän kolmen tarkkaavaisuuden tyypin mukaan seuraavasti:
- on säädellyn tarkkaavaisuuden alue eli vetäytymistilat,
- ärsykelähtöisen tarkkaavaisuuden alue eli vuorovaikutukselliset avoimet työtilat ja
- eheytymisen alueet eli esimerkiksi kahvilatilat, lounge-tilat, ruokailutilat, joissa voi olla erillisiä ruokailusoppia (Kemppainen 1017, 35).
Näissä eri tilatyypeissä tulee tarkkaan harkita ergonomian, akustiikan, valaistuksen, värimaailman ja muun sisustuksen ratkaisut niin, että ne tukevat tilan toiminnallisuutta ja vastaavat ärsykkeiden määrän tarvetta.
Erityisesti introvertit työntekijät – tai opiskelijat –, jotka helposti ylikuormittuvat ärsykkeisestä ympäristöstä, tarvitsevat rauhallisia, vähä-ärsykkeisiä, oman rytmin ja yksityisyyden mahdollistavia tiloja. Ekstroverttien energiataso taas nousee sopivasta määrästä ärsykkeitä, joten heillä täytyy olla mahdollisuus vuorovaikutteiseen ympäristöön, mutta myös keskittymistä vaativien tehtävien kohdalla rauhalliseen tilaan. Samoin introvertitkin kaipaavat toisinaan sosiaalista kanssakäymistä. (Sandell 2015; ks. myös Hongisto et al. 2007.)
Korona-pandemian käynnistämä etätöiden yleistyminen tuo helpotusta tarkkaa keskittymistä ja rauhallista ympäristöä vaativan työn tekemiseen, mutta inspiroivaa vuorovaikutusta se vähentää. Myös työpisteen ergonomia saattaa etätyöpisteessä olla puutteellinen. Etätyönkin suunnittelussa introverttien ja ekstroverttien ihmisten tarpeet on tärkeää ottaa huomioon.
Hyvällä tilasuunnittelulla saadaan aikaa viihtyvyyttä ja parempia oppimis- ja työtuloksia.
Ihmisten erilaisuus tunnistetaan, tunnustetaan ja sitä arvostetaan aidosti ottamalla huomioon erilaisten ihmistyyppien tarpeet.
Tämän toivoisi tulevan käytännöksi kaikkien oppilaitos- ja työtilojen suunnittelussa. Opetusryhmäkokojen kasvaessa on suuri vaara, että introverttien tai muutoin erityisten oppijoiden tarpeet jäävät liian vähälle huomiolle. Asiansa osaavien ammattilaisten koulutuksessa oma tärkeä osansa on kuitenkin opiskelijoiden erilaisuuden huomioimisella.