Ammattikorkeakouluissa tehtävää kestävyys- ja vastuullisuustyötä ohjaa Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen ohjelma Agenda 2030, opetus- ja kulttuuriministeriön kestävän kehityksen linjaukset sekä Arenen Ammattikorkeakoulujen kestävän kehityksen ja vastuullisuuden ohjelman linjaukset.
Kestävä kehitys tarkoittaa ekologisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti ja taloudellisesta kestävää kehitystä. Vastuullisuudella puolestaan viitataan siihen, että ammattikorkeakoulut ottavat toiminnassaan huomioon suorat ja epäsuorat vaikutukset ympäröivään yhteiskuntaan.
Kestävän kehityksen ja vastuullisuuden toteutumisen perusta luodaan opetussuunnitelmatyössä. Matkailu-, ravitsemis- ja nuorisoalan koulutusyksikössä tehtiin vuoden 2021 alussa opetussuunnitelmien analyysi koulutuksittain. Tarkastelu kohdentui koulutusten ydinosaamiseen, tavoitteisiin sekä opintojaksoihin. Tässä artikkelissa kuvataan analyysin keskeisiä tuloksia ja arvioidaan opetussuunnitelman kehittämistarpeita.
Yhteisöpedagogikoulutuksen analyysi
Yhteisöpedagogikoulutuksen opetussuunnitelman analyysi tapahtui peilaamalla alan yhteisiä kompetensseja, koulutuksen tavoitteita, opintojaksoja kokonaisuutena sekä opintojaksojen rytmittymistä eri lukuvuosille Arenen laatiman Ammattikorkeakoulujen kestävän kehityksen ja vastuullisuuden ohjelman (2020) kestävän kehityksen ja vastuullisuuden määritelmiin.
Kompetenssien, koulutuksen tavoitteiden ja opintojaksojen osalta kiteytettiin sekä niiden nykytila että kehittämistarpeet.
Kokonaisuutena voidaan todeta, että kestävän kehityksen ja vastuullisuuden teemat näkyvät yhteisöpedagogikoulutuksen vuonna 2020 käyttöön otetussa opetussuunnitelmassa hyvin.
Koulutuksen yhteiset kompetenssit on laadittu vuonna 2019 alan kouluttajien eli Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun, Humanistisen ammattikorkeakoulun ja Centria ammattikorkeakoulun yhteistyönä.
Alan yhteiset kompetenssit tiivistyivät seuraaviin: pedagoginen osaaminen, yhteisöllinen osaaminen, yhteiskunnallinen osaaminen, organisaatio- ja kehittämisosaaminen. Kestävä kehitys korostuu erityisesti yhteisöllisen osaamisen tavoitteistossa, jossa todetaan seuraavaa: ”Opiskelija osaa edistää yhdenvertaista, sosiaalisesti, kulttuurisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävää kehitystä yhteisöissä”.
Yhteisöpedagogikoulutuksen tavoitteena on nuorten kasvun, kehityksen ja hyvinvoinnin edistäminen nuorisokasvatuksen moninaisissa toimintaympäristöissä. Koulutuksen tarttumapinta kestävään kehitykseen löytyy siten erityisesti ekologisen kestävyyden (ympäristö- ja luontokasvatus, osallisuus ja yhteisöllisyys) sekä sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden (hyvinvointi, tasa-arvo, inhimillisyys, monikulttuurisuus, eriarvoisuuden ehkäisy, eettisyys) teemoista.
Sen sijaan YK:n Kestävän kehityksen ohjelma Agenda 2030:n sisällöistä kestävä kuluttaminen, ilmastoteot ja taloudellinen kestävyys jäävät koulutuksen tavoitteissa vähemmälle painotukselle.
Opintojaksotasolla kestävän kehityksen ja vastuullisuuden teemat näkyvät sekä moduuleissa että opintojaksoissa kattavasti.
Opintojen alkuvaiheen pääpaino on nuorisokasvatuksen ja hyvinvoinnin teoreettisessa jäsentämisessä. Kestävä kehitys näkyy tällöin erityisesti hyvinvoinnin rakentumiseen ja sosiaalisten ongelmien tunnistamiseen liittyvinä teemoina samoin kuin kestävään elämäntapaan ja ympäristökasvatukselliseen toimintaan liittyvinä sisältöinä.
Opintojen keskivaiheilla korostuu hyvinvoinnin, osallisuuden ja yhteisöllisyyden menetelmällinen edistäminen. Tällöin opinnoissa korostuu kasvatuksen merkityksen hahmottaminen kestävän kehityksen ja ihmisoikeuksien toteutumisen rakentamisessa ja erilaisten globaalikasvatuksen menetelmien hyödyntäminen.
Opintojen loppuvaiheessa painottuu kehittämis- ja vaikuttamistoiminta sekä tulevaisuuteen suuntautuminen. Tällöin kestävä kehitys näkyy yhteiskunnallisten vaikuttamismahdollisuuksien tunnistamisena sekä oman vaikuttamisosaamisen vahvistamisena myös globaaleihin kysymyksiin. Tätä yhteisöpedagogin roolia globaalina vaikuttajana samoin kuin kestävän ja vastuullisen kehittämistoiminnan toteuttajana tulisi jatkossa korostaa.
Mikäli kestävän kehityksen ja vastuullisuuden tavoitteita ja sisältöjä halutaan koulutuksessa edelleen vahvistaa, on tarpeen täsmentää opintojaksokuvausten käsitteistöä; vaikka opintojakson tavoitteita ja sisältöjä voidaan tulkita kestävän kehityksen viitekehyksessä, käytetty käsitteistö ei aina ole sitä.
Toisaalta tarvittaneen myös laajempaa opetussuunnitelmatyötä, jossa perusteellisemmin alan työelämäkumppaneiden kanssa pohditaan, mikä on nuorisokasvatuksen rooli ammattialana kestävän kehityksen edistämisessä ja mitä tuo työskentely erilaisten kohderyhmien kanssa erilaisissa toimintaympäristöissä pedagogisesti tarkoittaisi.
Restonomikoulutuksen analyysi
Restonomikoulutuksen opetussuunnitelman analyysi toteutettiin peilaamalla koulutuksen ja opintojaksoja tavoitteita ja sisältöjä kestävän kehityksen ja vastuullisuuden määritelmiin. Kokonaisuutena voidaan todeta, että kestävän kehityksen ja vastuullisuuden teemat näkyvät restonomikoulutuksen vuonna 2020 käyttöön otetussa opetussuunnitelmassa hyvin.
Restonomikoulutuksen ydinosaamisen opintojaksoista, joita on kaikkiaan 24, vastuullisuuteen liittyviä sisältöjä oli kirjoitettu näkyville kahdeksan opintojakson tavoitteisiin ja sisältökuvauksiin.
Lisäksi opiskelijalla on mahdollisuus valita vaihtoehtoisista opinnoista 15 opintopisteen kokonaisuus vastuullisuuteen painottuvia opintoja. Koulutuksen tavoitteiden mukaan Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa opiskelija oppii tarkastelemaan ja kehittämään matkailu- ja ravintolapalvelujen toimintoja ja prosesseja huomioiden taloudellisuus, laatu, vastuullisuus ja elämyksellisyys.
Tavoitteet ovat analyysin mukaan jalkautuneet opetussuunnitelmaan ja opintojen sisältöihin.
Opintojen aikana opiskelija perehtyy vastuullisuuteen ja kestävään kehitykseen sen eri näkökulmista. Opintojen alussa tutustutaan alalla vaikuttaviin trendeihin ja asiakaskäyttäytymiseen ja sen muutoksiin. Pohdinnoissa kestävä kehitys nousee esille yhtenä tulevaisuuden palvelutoimintaan vaikuttavana trendinä.
Opinnoissa perehdytään vastuullisuuteen palvelutuotannossa. Opintojen aikana opiskelija oppii, mitkä ovat keskeiset vastuullisuuteen liittyvät tekijät alalla ja miten palveluja suunnitellaan ja toteutetaan kestävästi.
Ekologisen kestävyyden teemoja opinnoissa ovat esimerkiksi luomu- ja lähiruoka, kasvisruoka, majoituspalvelujen energiatehokkuus sekä liikkumisen vaikutukset ympäristöön. Taloudellisen kestävyyden teemoja opinnoissa ovat esimerkiksi kannattavat matkailu- ja ravintolapalvelut. Opinnoissa tuodaan esille asioita, jotka vaikuttavat yrityksen kannattavuuteen ja kuinka kannattavuutta parannetaan matkailu- ja ravitsemisalalla.
Sosiokulttuurista kestävyyttä opinnoissa tarkastellaan sekä asiakkaiden että työyhteisön näkökulmasta. Esille nousevia teemoja ovat muun muassa eri kulttuureista tulevien asiakkaiden kohtaaminen ja monikulttuurinen työ johtamisen näkökulmasta. Opintojen aikana pohditaan sitä, mitä tarkoittaa globaaliymmärrys ja monikulttuurinen työ johtamisen näkökulmasta sekä, mitä vastuullisuus on osana henkilöstöjohtamista.
Restonomikoulutuksessa vastuullisuus on koulutuksen tavoitteiden mukaan ”opinnoissa koko ajan läsnä” eli läpileikkaavana teemana opinnoissa. Opintojaksokuvauksissa vastuullisuus ei kuitenkaan tavoitteissa tai sisällöissä aina näy. Jotta läpileikkaavuus toteutuu käytännön opetustilanteissa, on asia pidettävä esillä opettajien suunnitellessa opintojaksojen toteutuksia.
Seuraavassa opintosuunnitelmapäivityksessä on syytä pohtia, tulisiko vastuullisuuden näkyä vielä vahvemmin matkailu- ja palveluliiketoiminnan koulutuksen keskeisessä dokumentissa eli opetussuunnitelmassa. Globaalin toimintaympäristön muutos on nopeaa ja alalla vastuullisuus on noussut yhä tärkeämmäksi. Koulutuksen päivittäminen sen mukaisesti on hyvä pitää mielessä.
Lue myös artikkeli vastuullisuudesta ja kestävästä kehityksestä hyvinvointialan opetussuunnitelmissa.