Kestävä matkailu – megatrendistä käytännön tekoihin Tansaniassa

Astelen sisään geologian professorin työhuoneeseen Dar-es-Salaamin yliopistokampuksella. On aurinkoinen marraskuun päivä Tansaniassa 2017. Professori Nkotagu tervehtii, katselee ympärilleen ja toteaa:
– Suomalaiset ovat rakentaneet työhuoneeni, tämän talon – mutta siitä kehitysyhteistyöstä on jo aikaa – 1980-luvulla. Toivon, että tämän päivän vierailulla löydämme uusia yhteistyömahdollisuuksia.

Yllättävää ja ennakkoluulotonta verkottumista

Olimme tavanneet professori Nkotagun kanssa Invest in Technical Education for Tanzania to become an Industrialized Economy -seminaarissa, jonka järjestivät NACTE, The National Council for Technical Education ja Kouvolan aikuiskoulutuskeskus koulutusvientihankkeen puitteissa. Seminaarin tavoite oli kehittää tansanialaisen ammatillisen koulutuksen työelämävastaavuutta mallintamalla suomalaista työssäoppimiskäytäntöä.

 

Seminaarin avasi Tansanian varapresidentti (punaisessa huivissa).

Suomesta mukana oli myös yritysten edustajia. Seminaarissa professori etsi partneria Tansanian ekoturismin kehittämiseen. Näyttelypisteessämme oli esillä Mamkin ja Xamkin raportteja kestävästä ja vastuullisesta matkailusta. Esittelyn yhteydessä sain vierailukutsun yliopistolle lisäkommentilla: ”Jos teillä on joukossanne vesiosaaja, ota hänet mukaan.”

Dar-es-Salaamin yliopiston geologian laitoksen professori Marobhe kertoi Suomen hallituksen rahoittaneen 1980-luvulla laitoksen rakentamista. Geologian alan yhteistyötä on ollut vuosina 1970 – 2000 Helsingin, Oulun ja Turun yliopistojen kanssa.

Matkailussa on valtava potentiaali Tansanian taloudelle, mutta alan toimijoilla ei ole riittäviä resursseja kehittämiseen vastuullisesti niin, että luontoarvoja kunnioitetaan.

Yliopiston tärkeimmät tehtävät ovat koulutus ja tutkimus. Tansanian hallitus on asettanut matkailun kehittämisen strategisen tärkeäksi. Matkailussa on valtava potentiaali Tansanian taloudelle, mutta alan toimijoilla ei ole riittäviä resursseja kehittämiseen vastuullisesti niin, että luontoarvoja kunnioitetaan. Eco tourismin kehittäminen on haaste, johon tämä yliopisto etsii partneria, erityisesti Tanganjika-järven alueelle.

NACTEn seminaarin osallistujia.

Kun haasteita on paljon, on keskityttävä olennaiseen

Keskustelussa ideoitiin kehitettäviä osa-alueita: vesi, uusiutuva energia, matkailupalvelut ja lähiruoka; Eco tourism / Village tourism / Cultural tourism / Local food. Professorin erityisenä huolena on säilyttää Tanganjika-järven vesi puhtaana. Nyt sen kirkkaassa vedessä voi sukeltaa ja snorklata ja veden puhtaus onkin vetovoimatekijä matkailussa.

Vesi on keskeinen elämän ehto ja resurssi elinkeinojen kehittämiseen. Vettä tarvitaan viljelyssä, juomavetenä sekä puhdistautumiseen ja virkistäytymiseen. Pohjavettä voisi käyttää mm. luonnonpuistojen eläinten juomavedeksi. Pohjaveden pumppaaminen vaatii energiaa ja saatavilla olevan aurinko- että tuulienergian hyödyntämiseen tarvitaan teknologiaa ja osaamista.

Myös veden puhdistamisen osaamiselle on tarvetta. Tansaniassa on kaivosteollisuutta, ja malmin rikastamisessa syntyy jätevettä. Nykyisin monet köyhät ihmiset hakevat kaivojen puuttuessa juomavedeksi hylättyjen kaivosten onkaloihin kertynyttä sadevettä, joka on metallien pilaamaa, ja sairastuvat. Vedenpuhdistus kaivosalueilla olisi välttämätöntä. Kaiken kaikkiaan vesi- ja jätehuolto kaipaavat kehittämistä.

Kehitysyhteistyössä naisten aseman parantaminen ja osallistaminen yhteiskuntaan on välttämätöntä. Naisten asemaa ja elinkeinotoimintaa voisi parantaa kehittämällä heidän valmiuksiaan matkailuelinkeinon parissa. He voisivat tarjota matkailijoille elämyksiä: mahdollisuuksia tutustua arjen elämään ja asumiseen, mahdollisuuksia osallistua perheen ruokailuhetkiin; he voisivat myydä koruja ja muita käsityötuotteita.

Suomalaista osaamista kehityksen vauhdittajaksi

Tähänastisen partnerietsinnän on mahdollistanut Finnpartners-rahoitus, jonka ehtona ja tavoitteena on pitkällä tähtäimellä kannattavan liiketoiminnan syntyminen yhteistyössä kohdemaassa toimivan partnerin kanssa. Suomalaisista oppilaitoksista, mm. Kouvolan aikuiskoulutuskeskuksesta, Xamkista ja Savoniasta, löytyy kehittämisessä tarvittavaa osaamista niin vesihuollon, energian, matkailun kuin lähiruoan osa-alueilta.

Jo toukokuussa 2016 oppilaitosten edustajia kävi Tansaniassa Facts finding  –matkalla tutustumassa maan olosuhteisiin ja yhteistyömahdollisuuksiin. Kotkasta merenkulun ja logistiikan asiantuntijat löysivät tällä matkalla monia potentiaalisia yhteistyöalueita ja koulutusvientimahdollisuuksia, ja ensimmäiset koulutustarjoukset ovat jo vetämässä.

Nyt aloitellaan yhteistyötä kestävän matkailun ja naisyrittäjyyden tukemiseksi. Jotta yhteistyötä voidaan suunnitella edelleen, keskeistä on löytää rahoituslähteitä kehittämishankkeille, etteivät hyvät ideat ja yhteydet tule heitetyksi hukkaan.

 

Linkki seminaarista julkaistuihin kuviin: http://www.mcluvanda.com/2017/11/nacte-conference-2017/

Pin It on Pinterest