”Urheilijan polku” on huippu-urheilun muutostyössä kehitetty yleiskuvaus erilaisten polkujen verkostosta, jonka avulla kuvataan urheilijan matkaa lapsuudesta aikuisiän huippu-urheilijaksi. Polku käsittää kolme vaihetta, jotka ovat lapsuusvaihe (alle 13-vuotiaat), valintavaihe (13-19-vuotiaat) ja huippuvaihe (yli 19-vuotiaat). (Mononen 2016.)
Lukiolaiset kuuluvat ikäryhmään, jotka ovat urheilijana uran valintavaiheessa. Tällöin keskeisenä tavoitteena nähdään nuoren urheilijan hyvä päivä, mikä tarkoittaa päivittäisen harjoittelun laatua ja järkevää rytmistä, koulupäivän asettamien vaatimusten huomiointia sekä perheen antamaa tukea, kuten monipuolinen ruokailu ja sen rytmittäminen. (Hämäläinen 2015, Mononen 2016.)
Tässä vaiheessa tapahtuu paljon muutoksia fyysisen kasvun ja kehittymisen osalta sekä harjoittelumäärän ja koulun asettamien vaatimusten osalta. Nuoren urheilijan kohdalla on erittäin tärkeää seurata kokonaiskuormittumista ja terveystottumuksia, kuten ravinto, päihteet sekä unen ja levon suhde. Säännöllinen vuorokausirytmi niin ravinnon kuin unenkin suhteen on oleellinen asia kehittymisessä ja hyvinvoinnissa (Hakkarainen 2015, Mononen 2016). Nuoren urheilijan olisi tärkeää oppia itse tunnistamaan oman terveytensä edistämisen urheilussa kehittymisen perustana. (Mononen 2016).
Nuoren urheilijan terveysvalmennus
Urheiluseuratoimintaan kohdistuu terveyden edistämiseen liittyviä odotuksia vanhempien ja yhteiskunnan taholta. Nuorten kokonaisvaltainen yksilöllisten tarpeiden huomiointi on tärkeää. Valmennustoimintaan yhdistetty nuorten omaan terveysosaamiseen kasvattaminen on voimavara elämän varrelle. Kokonaisvaltainen terveyden edistäminen huomioi liikunnan, lihashuollon ja levon lisäksi ravitsemuksen sekä henkisen hyvinvoinnin.
Xamkin opiskelijat ovat voineet kehittää ammatillista osaamistaan aidoissa työelämän tilanteissa ja työtehtävissä.
Nuorten kilpaurheilijoiden terveysvalmennus on nähty tärkeänä osana Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun fysioterapian opintoja. Savonlinnassa fysioterapeuttiopiskelijat ovat toteuttaneet terveysvalmennusta Lyseon lukion kilpaurheilun koulutusohjelman (Kipis) ensimmäisen lukuvuoden lukiolaisille jo seitsemänä syksynä peräkkäin. Lukioiässä harjoittelun ja lisääntyneen opiskelun määrä tuo erityisiä haasteita urheilijan polulle (Tarvainen, 2012), joten yhteistyön aloittaminen lukiolaisten kanssa oli luontevaa. Vuosien varrella toimintaan ovat osallistuneet myös sairaanhoitaja- sekä jalkaterapeuttiopiskelijat. Näin ollen Xamkin opiskelijat ovat voineet kehittää ammatillista osaamistaan aidoissa työelämän tilanteissa ja työtehtävissä.
Xamkin ja Kipiksen yhteistyö
Syksyllä 2017 Xamkin ja Kipiksen toimintaan osallistui 21 fysioterapeuttiopiskelijaa sekä 31 Lyseon lukion urheilijaa. Terveysvalmennuksen keskeisenä tavoitteena on ollut liikunnan, palautumisen ja ravinnon merkityksen korostaminen nuorten urheilijoiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Ohjauksessa huomioitiin koulutyön ja urheilun haasteet arvioimalla kokonaiskuormitusta mm. Hyvinvointianalyysin (Firstbeat) avulla.
Hyvinvointianalyysien tekeminen oli ainutlaatuinen tilaisuus fysioterapeuttiopiskelijoille sekä urheilijoille. Jokaiselle urheilijalle tehtiin kolme vuorokautta kestävä mittaus, jossa sydämen sykevälivaihtelua mittaamalla tarkasteltiin elimistön palautumista. Sykevälivaihtelun määrä kasvaa palautumisen sekä rentoutumisen aikana ja laskee, kun kehomme kuormittuu. Sykkeellä ja sykevälivaihtelulla on tyypillisesti käänteinen suhde: sykkeen ollessa matala on sykevaihtelu korkeampaa kuin sykkeen ollessa koholla. Sykevälivaihtelun määrä on hyvin yksilöllinen ja vaihtelee päivästä toiseen. Se on yhteydessä ihmisen hyvinvointiin, joten siihen vaikuttavat ulkoiset sekä sisäiset stressitekijät. (Kaikkonen ym. 2006.) Korkea sykevälivaihtelu on usein merkki hyvästä kunnosta sekä terveestä ja hyvinvoivasta sydämestä (Firstbeat Technologies Oy 2016).
Havaintoja urheilijoiden hyvinvoinnista
Keskeisimpinä tuloksina urheilijoiden analyyseistä nousivat unen määrä ja laatu sekä palautuminen. Nuorilla unen tarve on joka yö noin 8-10 tuntia ja sitä lisää psyykkinen ja fyysinen ponnistelu (Kukkonen-Harjula 2011). Kaikki Kipiksen urheilijat nukkuivat yössä yli 7 tuntia, joka on riittävä määrä palautumisen varmistamiseksi. Unen laatu ja unenaikainen palautuminen olivat hyvällä tasolla suurimmalla osalla urheilijoista. Vain muutamilla urheilijoilla unen aikainen palautuminen jäi kohtalaiselle tasolle. Huomioitavaa oli se, että illalla tehty kova harjoitus heikensi jonkin verran yön aikana tapahtuvaa palautumista. Huonojen yöunien ja heikon palautumisen pitkittyminen voi edesauttaa ylikunnon syntymistä.
Yön aikainen palautuminen on merkittävää aivojen energiavarastojen täyttymisen ja kehon palautumisen kannalta. Sillä on vaikutusta oppimiskykyyn, ongelmanratkaisuun ja muistiin. Riittämätön palautuminen yön aikana voi näkyä esimerkiksi vaikeutena pysyä hereillä ja väsymyksenä iltapäivällä. Sen laatu voi heijastua mielialaan sekä tunteiden vaihteluun. (Hirvelä 2013.) Nukahtamisvaikeuksia ja yöpalautumisen myöhästymistä voi ehkäistä harjoittelemalla rentoutumista sekä rauhoittumalla ennen nukkumaanmenoa (Käypä hoito-suositus 2015). Myös nuorten urheilijoiden olisi hyvä huomioida tämä.
Koulupäivien aikana riittävää palautumista ei tapahtunut yhdelläkään urheilijalla.
Koulupäivien aikana riittävää palautumista ei tapahtunut yhdelläkään urheilijalla. Yleisesti palautumiseen vaikuttaa harjoittelun intensiivisyys, harjoittelun ja levon rytmitys sekä koulutyön vaatimukset. Myös ravitsemukselliset puutteet, kuten kokonaisuudessaan liian vähäinen energian saanti, voivat olla merkittäviä tekijöitä ylikuormituksen taustalla. (Tarvainen 2012, Uusitalo, 2015.) Nämä asiat tulisi huomioida nuorten urheilijoiden kohdalla.
Kokemuksia yhteistyöstä
Yhteistyö kilpaurheilijoiden kanssa on ollut fysioterapeuttiopiskelijoiden mielestä mielenkiintoista ja mukavaa vaihtelua tavanomaiseen opiskeluun. He ovat kokeneet työskentelyn nuorten kanssa mielekkäänä, sillä muissa opinnoissa asiakasryhminä on ollut pääasiassa työikäisiä ja ikääntyneitä.
Urheilijoiden kanssa on pyritty hyvään vuorovaikutukseen antamalla käytännönläheisiä neuvoja urheilijoiden ja valmentajien toiveet huomioiden.
Urheilijoiden kanssa on pyritty hyvään vuorovaikutukseen antamalla käytännönläheisiä neuvoja urheilijoiden ja valmentajien toiveet huomioiden. Jalkaterapeuttiopiskelijat ovat tehneet urheilijoille alaraajojen biomekaanisen tutkimuksen, tarkastaneet urheilijoiden lajissaan käyttämät kengät ja luistimet sekä antaneet ohjeita alaraajojen kuormitustekijöiden vähentämiseksi. Urheilijoihin on kuulunut monen eri lajin edustajia ja fysioterapeuttiopiskelijat ovat perehtyneet tarkemmin johonkin näistä lajeista mm. lajiharjoituksia seuraamalla. Tämä on auttanut ymmärtämään lajin vaatimuksia ja niille tyypillisiä tuki- ja liikuntaelinongelmia sekä niiden syitä.
Tulevien fysio- ja jalkaterapeuttien kypsä ja ammattimainen paneutuminen nuorten harjoitteluun ja fysiologiaan tarjoaa todella napakan paketin urheilijana kehittyvälle nuorelle. Toiminta pohjautuu tutkittuun tietoon fysioterapiasta. Opiskelun loppuvaiheessa olevat fysioterapeuttiopiskelijat kokevat toiminnan tukevan valmiuksia siirtyä työelämään. Kahden oppilaitoksen opettajien ja opiskelijoiden välinen yhteistyö on innostanut oppimaan, vahvistanut osaamista ja tuonut uusia toimintamalleja käytäntöön.
KUVAT: Hannu Soininen, lehtori, Lyseon lukio, Savonlinna
LÄHTEET:
Firstbeat Technologies Oy. 2016. Firstbeat Hyvinvointianalyysi – Asiantuntijan opas. Firstbeat Technologies Oy. PDF-dokumentti. https://www.firstbeat.com/app/uploads/2015/12/Asiantuntijan-opas-tammikuu-2016.pdf. Päivitetty 2016. Luettu 30.11.2017.
Hakkarainen Harri. 2015. Harjoittelu, ravinto ja lepo – kehittymisen kulmakivet. Teoksessa: Hämäläinen ym. Lasten ja nuorten hyvä harjoittelu. Suomen valmentajat. VK-kustannus, Keuruu.
Hämäläinen Kirsi. 2015. Suomalaisen valmennusosaamisen malli. Teoksessa: Hämäläinen ym. Lasten ja nuorten hyvä harjoittelu. Suomen valmentajat. VK-kustannus, Keuruu.
Hirvelä, Mari. 2013. Firstbeatin aineisto: Suomalaisten yöuni ei riitä palautumiseen. WWW-dokumentti. https://www.firstbeat.com/fi/uutiset/suomalaisten-youni-ei-riita-palautumiseen/. Päivitetty 16.12.2013. Luettu 30.11.2017.
Kaikkonen, Piia., Nummela, Ari., Hynynen, Esa., Merikari, Jaakko., Rusko, Heikki., Teljo., Marjaana., Vänttinen, Sirpa. 2006. Kuormittuminen ja palautuminen yksittäisissä harjoituksissa sekä kahdeksan viikon harjoittelujakson aikana harjoittelemattomilla. Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU. PDF-dokumentti. http://www.kihu.fi/tuotostiedostot/julkinen/julkaisusarja_nro5.pdf. Luettu 30.11.2017.
Käypä hoito -suositus. 2015. Unettomuus. WWW-dokumentti. http://www.kaypa-hoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50067#suositus. Päivitetty 3.12.2015. Luettu 30.11.2017.
Uusitalo Arja. 2012. Palautuminen ja ylikuormitus tytöllä ja naisella. Teoksessa: Mero A. ym., Naisten ja tyttöjen urheiluvalmennus. VK-kustannus, Saarijärvi.
Uusitalo A. 2015. Urheilijan ylikuormitustila. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim. 131 (24): 2344-50.