Vastuullisten tavoitteiden asettaminen ei riitä
Tarve vastuulliselle toiminnalle on jo edellytys. Ammattikorkeakouluille on asetettu hiilineutraaliustavoite vuodelle 2030 ja Xamk on asettanut omaksi tavoitteekseen olla hiilineutraali jo vuonna 2025, mikä on äärimmäisen kova tavoite.
Tavoitteena on pienentää ammattikorkeakoulujen hiilijalanjälkeä siten, että hiilijalanjälkemme on hiilineutraali 2030 mennessä ja samalla kasvattaa kädenjälkeä eli vaikuttavuuttamme ympäristöömme ja yhteiskuntaan.
Toisinaan tavoitteet vaikuttavat ja tuntuvat niin suurilta, että hetkittäin voi tuntua epätoivoiselle, mitä nyt yksi ihminen voi tehdä. Onkin väistämättä selvää, että yrityksien ja organisaatioiden tulee asettaa yhä kunnianhimoisempia tavoitteita kestävän kehityksen edistämiseksi. Viherpesu ja pelkät tavoitteet eivät riitä, vaan tarvitaan sitoutumista ja riittäviä toimia niiden edistämiseksi.
Edessä oleva tie lienee pitkä, polku todennäköisesti mutkainen ja varmuudella paikoitellen kivinenkin, mutta pitkäkin matka aloitetaan ensimmäisellä askeleella ja mielellään yhdessä, sillä vaikeiden asioiden ratkaiseminen vaatii tiimityötä.
Ensimmäisenä suomalaisena korkeakouluna YK:n Global Compact-verkostossa
Minua on ilahduttanut Xamkin lähteminen syksyllä 2020 ensimmäisenä suomalaisena ammattikorkeakouluna YK:n Global Compact -verkostoon, joka on YK:n 2000 käynnistämä yritysvastuualoite.
Global Compact edistää ja kehittää yritysten ja yhteisöjen ekologista, sosiaalista ja taloudellista vastuuta pohjautuen YK:n Global Compactin kymmeneen periaatteeseen ja kestävän kehityksen tavoitteisiin.
Pääsin ensimmäisten joukossa joulukuussa mukaan puoli vuotta kestävään SDG Ambition Accelerator -ohjelmaan. Kolmeen moduuliin jakautuneen ohjelman työntäyteisyys yllätti, matka oli haastava ja mielenkiintoinen.
Käytännössä ensin perehdyimme 17 kestävän kehityksen tavoitteeseen (SDG, sustainable development goal) ja 10 erilaiseen benchmarkkiin, joiden kautta on mahdollista saavuttaa suurimmat mahdolliset hyödyt ja minimoida negatiiviset vaikutukset. Visioimme tulevaisuutta ja teimme roadmapin, jonka avulla on mahdollista edetä asettuja tavoitteita kohti. Aina lähtökohtana oli oman yrityksen strategia, toimintaympäristö, tilanne ja omat vahvuudet.
Tutkimusta, innovaatioita ja innovaattoreita tarvitaan
Kiihdyttämöohjelma haastoi myös omaa ajattelua, ensin hyvältä vaikuttava asia voikin osoittautua päinvastaiseksi. Ehkä juuri se, että asioilla on kaksi erilaistakin puolta, on pysäyttänyt miettimään, että asiat eivät ole välttämättä kuitenkaan niin positiivisia kuin ensin vaikuttavat.
Jo pelkästään sähköistämällä voimme puhdistaa ympäristöämme, mutta ongelmat voivat siirtyä globaalisti toisaalle. Väitän, että on olemassa jonkinlainen ongelma, jos ja kun surkeissa oloissa työskentelevät Kongon lapset ja aikuiset louhivat kobolttia akkuihimme, jotta voimme postata kissavideoita someen tai huristella kaupungille sähköautolla.
Yhteiskunnan sähköistäminen on tärkeää ja tietämystä saadaan lisää tutkimuksen kautta. Aina ei ole kuitenkaan oikeita tai selkeitä vastauksia saatavilla. Itse kipuilen autoasian kanssa, sähköautojen elinkaaret ja tuotantoketjut mietityttävät. Vetyautot ja vetytalous ovat kiinnostavia, mutta ovat kovin tuntemattomia. Myös ydinvoima aiheuttaa päänvaivaa, joka on energiantuotannossa kohtuullisen vihreä vaihtoehto, mutta päteekö ydinjätteeseen sanonta ”sen edestäsi löydät, minkä taaksesi jätät”.
Jos Henry Ford olisi kysynyt ihmisiltä, mitä he haluavat, häneltä olisi pyydetty nopeampia hevosia. Olemmeko päätyneet pyytämään nopeampia hevosia, sen sijaan että ratkaisimme asian täysin toisin? Sanoisin, että innovaatioita, parempia innovaatioita tarvitaan!
Missä on seuraava tulevaisuuden Henry Ford tai Steve Jobs? Ehkä hän on jo valmistunut tai opiskelee parasta aikaa! Meidän pitää olla korkeakouluna hereillä, hän voi olla jo täällä! Ja mitä kiperämpiä ongelmia pyrimme ratkaisemaan, sitä enemmän tarvitsemme tiimityötä.
Vastuullisuuden ja kestävän kehityksen tiellä
Korkeakouluilla on mahdollisuus vaikuttaa monella saralla. Pystymme luomaan uutta kasvattaen tietämystä, ymmärrystä ja osaamista opetuksen kautta. Meillä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa on lähes 1000 työntekijää ja 10 000 opiskelijaa, joten meillä on vaikutusta ympäristöömme sekä hyvinvointiimme opiskelijoiden ja henkilökunnan vastuullisen ja terveellisen ruokahuollon kautta.
Meillä on mahdollisuus vaikuttaa kampuksiemme päästöihin ja jätteisiin sekä työskentelytapojemme kestävyyteen mm. työmatkustamisen ja työskentelytapojen kautta. Green Officen kautta olemme saaneet edistettyä jo näitäkin asioita. Hiilikädenjälkeemme saamme näkyviin koulutusten sisältöjen kautta.
Xamkin omistajia ovat kampuskaupunkimme, joten meillä on myös mahdollisuus laajaan alueelliseen vaikuttavuuteen vahvan niin omistuspohjamme kuin TKI-organisaation verkostojen ja kumppaneiden yhteistyön kautta. Hankkeissamme etsitään, kokeillaan ja kehitetään uusia tuotteita ja palveluja, mutta tehdään myös tutkimusta yritysten tarpeisiin. Näihin lisäämällä entistä vahvemman kestävän hiilineutraaliuden twistin, olisi mahdollista vaikuttaa kampuskaupunkiemme ja alueidemme vihreyteen.
Katse olisi hyvä kääntää myös globaaliin vaikuttavuuteen ja kestävän kehityksen innovaatioiden kaupallistamisen ja kansainvälistämisen mahdollisuuksiin, sillä markkinat todennäköisesti tulevat kasvamaan. Olemme myös taloudellisen vallan käyttäjä tekemiemme hankintojen ja sijoitusten kautta.
Kestävän kehityksen eteen työskenteleminen on yhä tärkeämpää, koska mitä ilmeisemmin menemme globaalisti kestävässä kehityksessä taaksepäin Covid-19 pandemian vuoksi. Kun katseet ovat kääntyneet koronan kanssa elämisen haasteisiin, vastuullisuus voi unohtua helposti.
Mielestäni toivoa on ja mahdollisuuksia vaikuttaa. Ensimmäisten askelien jälkeen tarvitaan vielä seuraavat askeleet. Olemmekin jo matkalla kohti parempaa tulevaisuutta, millaisen askelen sinä olet valmis ottamaan?