Sirkusesitykseen valmistautuminen on vaatinut sirkustaiteilijoilta valtavasti temppujen harjoitteluun innostusta, toistoja, sinnikkyyttä ja epäonnistumisia. Miten sirkusta voisi hyödyntää nuorisotyön menetelmänä? Sirkus näyttää ja myös tuntuu hauskalta. Se on kehollista toimintaa, joka aktivoi liikkumaan ja oppimaan uutta. Sirkuspedagogiikkaa voi soveltaa eri ryhmille monin eri tavoin.
Circus Maximus -hanke
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoululla ja Haminan Teinisirkuksella on juuri päättynyt yhteinen sosiaalisen sirkuksen kehittämishanke Circus Maximus, jonka tavoitteena on ollut vahvistaa nuorisoalan toimintaa Kymenlaaksossa. Hanke tarjosi nuorille osallistavaa yhteistoimintaa. jossa pilotoitiin sirkustaiteen menetelmiä toteutettavaksi luonnossa. Hankkeessa yhdistettiin sosiaalista sirkusta ja Green Carea. Sosiaalisessa sirkuksessa käytettiin sirkusmaailman välineitä ja ympäristöä osallistujien hyvinvoinnin saavuttamiseksi. Hankkeessa aktivoitiin nuoria omaan toimijuuteen ennaltaehkäisevästi.
Sirkusharrastuksen parista jokaiselle tuntuu löytyvän sopiva rooli ja paikka ryhmässä. Kaikki saavat vuorollaan tilaisuuden loistaa.
Sosiaalisen sirkuksen tiedetään vahvistavan nuorten elämäntaitoja, itsetuntoa ja sosiaalisuutta. Lisäksi sirkusharrastus tarjoaa mahdollisuuden kuulua osaksi ryhmää. Sosiaalisen sirkuksen ryhmissä riittää, että osallistujat ovat yhdessä tasa-arvoisina ihmisinä, riippumatta mistä tulevat, minkälaisia taitoja heillä on ja mitä he edustavat (Tschernov 2019). Sirkusharrastuksen parista jokaiselle tuntuu löytyvän sopiva rooli ja paikka ryhmässä. Kaikki saavat vuorollaan tilaisuuden loistaa. Sirkuksessa harjoitellaan jongleerausta, ihmispyramideja ja ilma-akrobatiaa. Circus Maximus –hankkeessa luonto tarjosi puitteet toiminnalle.
Nuorten syrjäytymiseen vaikuttavat monet asiat. Circus Maximus– hankkeessa nuorisotyön painopiste oli ennaltaehkäisevässä toiminnassa, eikä niinkään korjaavassa työssä. Sosiaalisen sirkuksen ryhmissä kuvastuvat kokeilu ja osallisuus. Osallisuudella on puolestaan yhteys toimijuuteen. Osallisuuden lisääntymisen seurauksena nuori tulee vahvemmin kuulluksi omana itsenään ja aktivoituu toimimaan omien voimavarojensa mukaisesti. Kuulluksi ja nähdyksi tulemisen kokemuksissa korostuvat vuorovaikutukselliset tekijät ja toimintaympäristön merkitys (Kokkonen 2018).
Tavoitteena nuorten osallisuuden kokemusten lisääminen
Sosiaalisen sirkuksen työpajojen harjoitteilla haluttiin saada aikaan nuorille erilaisia suojaavia tekijöitä. Nuorten kasvuun ja syrjäytymisen ehkäisemiseen vaikuttavat läheiset ihmissuhteet, mielekäs tekeminen, sekä kokemus omasta pärjäämisestä. Nämä seikat olivat keskeisessä roolissa nuorisotyömäisen sosiaalisen sirkuksen toimintamallissa ja hankkeen työpajoissa, joiden tavoitteena oli nuorten osallisuuden kokemusten lisääminen.
Hankkeen työpajoja pidettiin Kymenlaaksossa Kotka-Haminan ja Virojoen alueilla ja näihin työpajoihin kuljetus järjestettiin hankkeen puolesta. Hankkeessa järjestettiin yhteensä yhdeksäntoista 1,5h-3h mittaista työpajaa ja yksi leiri. Työpajoista sosiaalista sirkusta sekä eläin- ja luontoavusteisia menetelmiä yhdistäviä työpajoja pidettiin yhteensä kuusi. Työpajoihin osallistui myös Xamkin sosiaali– ja terveysalan- sekä yhteisöpedagogiikanopiskelijoita osana opintojaan.
Hankkeen aikana voitiin nähdä toiminnan vaikutus hyvinvoinnille. Ryhmän jäsenet lähtivät aina hyväntuulisina kotiin ja palaute nuorilta oli innostavaa ja hyvää. Sosiaalisen sirkuksen ryhmissä kuvastui kokeilu ja osallisuus. Nuoret pitivät ohjatusta toiminnasta, joka antoi heille uusia elämyksiä ja kannusti kokeilemaan omia taitojaan. Haminan Teinisirkus tarjosi tähän loputtomalta aarrearkulta näyttävän väline- ja menetelmävalikoiman. Lisäksi luonto yllätti sirkusharrastajat monimuotoisuudella ja ympäristön tarjoamilla lukemattomilla mahdollisuuksilla sirkustempuille.
Nuorten kertomana sosiaalisen sirkuksen toiminta lisäsi heidän yhteiskunnallista ja kulttuurillista yhdenvertaisuuden vaikutusta. Sirkuksesta saatiin hankkeen aikana ystäviä, opittiin kieltä ja tavattiin muita nuoria. Säännöllinen harrastaminen aktivoi ja sillä oli merkittävä vaikutus arjen sujuvuudelle ja osallisuuden kokemukselle. Kuulluksi ja nähdyksi tulemisen kokemuksilla voi olla hyvinkin pitkälle kantavia vaikutuksia nuorten hyvinvoinnille. Osallisuus voidaan nähdä syrjäytymisen vastavoimana. (Hokkanen, 2020.)
Sosiaalisen sirkuksen ja luontoavusteisten menetelmien pilotointi toteutettiin osana Circus Maximus -hanketta. Koordinoinnista vastasi Xamkin projektipäällikkö Nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juveniasta, joka oli hankkeen päätoteuttaja. Circus Maximus -hankkeen osatoteuttaja oli Haminan Teinisirkus ja yhteistyökumppaneina toimivat Haminan kaupunki sekä Harjun oppimiskeskus. Hanke sai rahoitusta Euroopan sosiaalirahasta Hämeen Ely-keskukselta. Hanke on päättynyt toukokuussa 2020.