Osaatko elvyttää?

Peruselvytystaidot osana ensiaputaitoja ovat osa perusturvallisuutta ja myös kansalaisvelvollisuus. Näiden taitojen ylläpitäminen vaatii harjoittelua. Kuka tahansa voi kohdata elottoman ihmisen. Hänen pelastamisekseen tarvitaan saumattomasti toimiva hoitoketju, jossa jo ensimmäiseksi paikalle osuvan eli ensiauttajan ja myös hätäkeskuspäivystäjän toiminta on ratkaisevaa.

Elvytysosaaminen on yhteinen asia 

Kansallinen elvytyksen Käypä Hoito (2016) -suositus kannustaa säännöllisen elvytyskoulutuksen aloittamiseen kaikille 12 vuotta täyttäneille. Joissakin Euroopan maissa koululaisten elvytyskoulutus on säädetty lailla osaksi opetussuunnitelmaa ja WHO yhdessä elvytysorganisaatioiden kanssa pyrkii edistämään peruselvytysopetusta koululaisille ympäri maapallon. 

Ensiauttajan tulisi tunnistaa elottomuus, hälyttää apua soittamalla 112 sekä hallita mahdollisimman laadukas painelupuhalluselvytys ja neuvovan defibrillaattorin (AED) käyttö.

Sydänpysähdyspotilaan ennusteen parantamiseksi ensiauttajan tulisi tunnistaa elottomuus, hälyttää apua soittamalla 112 sekä hallita mahdollisimman laadukas painelupuhalluselvytys ja neuvovan defibrillaattorin (AED) käyttö. Potilaan ennusteen kannalta merkittävintä on laadukas ja mahdollisimman nopeasti aloitettu paineluelvytys sekä varhainen defibrillaatio.  

Maallikkodefibrillaattorien määrä on lisääntynyt voimakkaasti viime vuosina. Myös jokaiselta Xamkin kampukselta löytyy defibrillaattori keskeiseltä paikalta aulasta. Näin kesälomien kynnyksellä oman lomanviettokohteen defibrillaattorien sijainnit kannattaa tarkistaa jo etukäteen defi.fi -rekisteristä.  

Elvytysosaamisen pysyvyys ammattilaisilla  

Elvytystaitojen hallinta osuu ensihoitajan osaamisen ytimeen. Sydänpysähdyspotilas on määritelty Sosiaali– ja terveysministeriön laadunhallinta- ja potilasturvallisuusjulkaisussa yhdeksi ensihoidon avainprosesseista (STM 2019). Todellisia elvytystilanteita osuu ensihoitajien kohdalle vaihtelevasti. Ensihoitajien ei olekaan mahdollista saavuttaa elvytystilanteissa vaadittavaa rutiinia vain todellisten elvytystilanteiden hoitamisella. Siksi ammattilaiset harjoittelevat ja kertaavat elvytystilanteita usein.   

Xamkin Ensihoidon kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutusohjelmassa juuri valmistuneessa opinnäytetyössä (Lehtola 2020) tutkittiin Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen ensihoitajien elvytysprotokollaan ja paineluelvytyksen laatuun liittyvää osaamista kahteen otteeseen vuosina 2019 ja 2020. Osaamista arvioitiin elvytyksen simulaatioskenaarioissa systemaattisen havainnoinnin ja simulaationuken tallentaman paineludatan avulla. Havainnoinnin apuvälineenä toimi tarkoitukseen luotu tarkistuslista. 

Tuloksista oli nähtävissä, että ensihoitajien osaaminen heikkeni hieman protokollaan kuuluvien muistinvaraisten vaiheiden osalta sekä niissä simulaatioskenaarion vaiheissa, joissa mitattiin työparin keskinäisen kommunikaation onnistumista. Painelun laatu parani ja painelutaukojen kesto lyheni vertailujakson aikana. Seurantaväli oli vuosi, jonka aikana elvytystilanteiden omatoimiseen harjoitteluun panostettiin luomalla sille paremmat ja lähes yhdenmukaiset olosuhteet.  

Säännöllinen elvytysharjoittelu on tärkeää 

Elvytystaitojen hallitseminen ja taitojen ylläpitäminen vaativat harjoitteluaSekä maallikoiden, että ammattilaisten elvytysosaaminen voidaan varmistaa säännöllisellä seurannalla ja luomalla olosuhteet lyhytkestoisille, työn ohessa tapahtuville elvytyksen kertauskoulutuksille. Kertauskoulutusten ohessa muodostuneilla havainnoilla saadaan myös suunnattua jatkokoulutusta tarpeiden mukaisesti.  

Euroopan elvytysneuvosto (ERC) suosittaa peruselvytystaitojen kertaamista vähintään 12-24 kk välein. Samassa suosituksessa kuitenkin todetaan, että jos mahdollista tulisi harjoittelun tapahtua tiheämmin. Tutkimusnäytön mukaan elvytystaidot heikkenevät jo 3-12 kuukauden kuluessa harjoittelusta. Huolehdithan oman elvytysosaamisesi ylläpidosta säännöllisesti kouluttautumalla! 

Ensihoidolla on yksin rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa siihen, miten sydänpysähdyspotilas tulee selviytymään. Toimiva hoitoketju on avainasemassa. Koko hoitoketjun toimintaa ohjaa voimassa oleva Elvytyksen Käypä hoito- suositus vuodelta 2016. Kansainvälisten elvytyssuositusten päivitystä odotetaan kuluvan vuoden lokakuussa.  

Maailman elvytyspäivää vietetään tänäkin vuonna 16.10. Päivän tarkoituksena on lisätä yleistä tietoisuutta sydänpysähdyksistä sekä kasvattaa kansalaisten elvytystaitoja. Suomessa tämä päivä ei ole vielä toistaiseksi saanut ansaitsemaansa huomiota. Toivottavasti tähän tulee jatkossa muutos! 

Lähteet

Elvytys. 2016. Käypä hoito -suositus. Päivitetty 03.02.2016. Saatavissawww.kaypahoito.fi/hoi17010  

Lehtola J. 2020. Elvytysprotokollan osaaminen ja paineluelvytyksen laatu vuoden seurannassa Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen ensihoidossa. Saatavissa: https://www.theseus.fi/handle/10024/342207

Greif R, Lockey A, Conanghan P, Lippert A, De Vries W & Monsieurs K. 2015. European Resuscitation Council Guidelines for Resuscitation 2015 Section 10. Education and implementation of resuscitation. Resuscitation 95, 288–301. 

STM. 2019. Laatu ja potilasturvallisuus ensihoidossa ja päivystyksessä – suunnittelusta toteutukseen ja arviointiin. Saatavissa: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161737/STM_2019_23_Laatu-_ja_potilasturvallisuus_ensihoidossa_ja_paivystyksessa.pdf 

Pin It on Pinterest