Verkkosivut, verkossa toimivat sovellukset ja sosiaalinen media tuottivat 3,7 % koko maailman kasvihuonepäästöistä vuonna 2020 (Sibelga 2020). Se on enemmän kuin lentämisen hiilijalanjälki samana vuonna (3,5 %) (Our World in Data 2020.) eikä luvuissa näy vielä koronavuosien aiheuttama lentoliikenteen vähentyminen tai verkkoliikenteen kasvu Teams-kokousten ja striimauspalveluiden kasvatettua suosiotaan korona-aikana.
Ympäristövaikutusten vuoksi ekologinen suunnittelu kasvattaa merkitystään myös verkkosivu- ja sovellussuunnittelussa. Monille tutut energiansäästön keinot pätevät myös verkkosivuihin – verkkosivujen tuottamat kasvihuonepäästöt kun johtuvat pääasiassa verkkosivujen ylläpitoon ja toimintaan käytetystä energiasta. Internetin energiankulutus jakautuu yksinkertaistettuna kolmeen osa-alueeseen: palvelimien, verkkoyhteyksien ja päätelaitteiden energiankulutukseen (Suoranta 2016.), joista palvelimien energiakulutukseen voidaan verkkosivujen suunnittelun ja sisällöntuottamisen kannalta eniten vaikuttaa.
Yksinkertaistamalla sekä ekologisuutta että käytettävyyttä
Verkkosivusuunnittelun näkökulmasta tehokkaimmin energiaa säästetään palvelimien työtä vähentämällä. Jokainen sivulataus, linkin klikkaus ja verkkosivulla pyörivä video kuluttaa energiaa palvelimen päässä ja tuottaa näin välillisesti kasvihuonepäästöjä. Yksinkertaistamalla sivurakenteita ja sivun toimintoja saavutetaan ympäristöystävällisempien verkkosivujen lisäksi usein myös käytettävyyttä. Suurten kuvaelementtien tai erilaisten sivulla ajettavien skriptien vuoksi hitaasti latautuva sivu ei usein ole kovinkaan miellyttävä käyttää ja yksinkertaisesti jäsennelty sisältö on nopeampaa omaksua.
Sisällön optimoinnilla nopeutetaan sisällön latautumista ja säästetään samalla palvelimen päässä kulutettavaa energiaa. Yksinkertaisimmillaan sisällöntuottajille optimointi on huolehtimista siitä, että sivulle asetettavat kuvat ovat tiedostokooltaan pienikokoisia. Myös erilaiset välimuistiratkaisut ja kuvien lazy loading, eli kuvien ja videoiden lataaminen sitä mukaa kun sivua selataan sen sijaan että kuvat ladattaisiin välittömästi sivun auetessa ovat tehokkaita ratkaisukeinoja vähentää palvelimien rasitusta.
Kuvissa kannattaa suosia JPG-tiedostomuotoa, joka sallii kuvien tehokkaan pakkaamisen. PNG-tiedostomuoto voi olla hyödyllinen kuvissa, joissa tarvitaan läpinäkyvyyttä mutta muutoin sen käyttöä verkkosivuilla kannattaa välttää.
Hyvin otsikoidut ja jäsennellyt tekstisisällöt ovat myös aina kevyempiä kuin esimerkiksi PDF-liitetiedostot, joten verkkosivujen sisällöntuotannossa kannattaa suosia suoria tekstisisältöjä liitetiedostojen sijaan. Tällaiset tekstisisällöt ovat usein myös saavutettavampia kuin liitetiedostojen sisällöt.
Sivurakenteita suunnitellessa käytettävyyden sisällön loogisuuden suunnittelu on avain verkkosivujen ekologisuuteen. Helposti löydettävä sisältö, loogisesti toimivat linkit ja sisältöjen yksinkertaistaminen vähentävät turhaa sivujen latailua ja sitä kautta verkkosivujen käyttämää energiaa.