Tavoitteenamme Xamkissa on, että kerromme itse aktiivisesti suunnitelmistamme, toiminnastamme ja tuloksistamme. Jos epäonnistumme, kannamme vastuumme kriiseistä ja niiden seuraamuksista – tiedotamme kriisitilanteissa nopeasti ja rehellisesti.
Olemme myös rehellisiä markkinoinnissamme ja noudatamme vastuullisen markkinointiviestinnän ohjeita. Otamme viestinnässämme huomioon saavutettavuuden ja erilaiset kohderyhmät sekä niiden tarpeet. Viestintämme suunnittelua ja toteutusta ohjaavat seuraavat periaatteet: ymmärrettävyys, oikea-aikaisuus ja ketteryys.
Strategista viestintää
Viestintä perustuu Xamkin tehtävään, arvoihin ja visioon sekä strategiseen viestintäsuunnitelmaan, jonka laativat vuonna 2018 Xamkin johtoryhmä, viestinnän asiantuntijat ja viestintätoimisto Ellun Kanat. Viestintäsuunnitelmassa määriteltiin viestinnälle punainen lanka ja keskusteluteemat, joiden kautta Xamk osallistuu aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun. Viestinnän kohderyhmiksi priorisoitiin henkilökunta, opiskelijat, potentiaaliset opiskelijat, media ja suuri yleisö.
Tavoitteenamme on, että viestintä on tulevaisuudessa osa jokaisen xamkilaisen työtä ja arkea. Keskeisenä kehittämiskohteena on xamkilaisten innostaminen viestimään omasta asiantuntijuudestaan sekä osallistumaan entistä aktiivisemmin yhteiskunnalliseen vuoropuheluun. Tähän pyrimme muun muassa järjestämällä erilaisia viestinnän koulutuksia kuten johdon ja asiantuntijoiden näkemysjohtajavalmennukset, joista voit lukea vastuullisuusraporttin analyysistä Rohkeasti, vuorovaikutteisesti ja inspiroivasti.
Vuonna 2018 järjestettiin paljon muitakin koulutuksia: turvallisuusryhmät osallistuivat kriisiviestinnän simulaatioihin, viestinnän asiantuntijat opiskelivat inspiroivaa kirjoittamista ja graafikot infografiikoiden tekemiseen. Koulutuspäiviä kertyi 73 ja niihin osallistui yhteensä 50 eri henkilöä.
Xamkin tunnettuus kasvoi
Koska Xamk on uusi toimija korkeakoulukentällä, on tunnettuuden ja hyvän maineen rakentamisen eteen tehtävä jatkuvasti ja määrätietoisesti työtä. Tavoitteenamme on olla viiden tunnetuimman ammattikorkeakoulun joukossa vuoteen 2022 mennessä. Myös koulutusten vetovoimaan odotetaan 15 %:n parannusta.
Taloustutkimuksen toteuttamassa korkeakoulujen imagotutkimuksessa tutkitaan vuosittain ammattikorkeakoulujen tunnettuutta ja kiinnostavuutta 17–29-vuotiaiden suomalaisten keskuudessa. Xamkin ensimmäisenä toimintavuonna 2017 tunnettuus oli 17 % ja vuonna 2018 tunnettuus nousi 21 %:iin, joka oli ammattikorkeakoulujen keskimääräinen taso. Xamk oli yhdeksänneksi tunnetuin ammattikorkeakoulu ja 5 % vastaajista oli kiinnostunut Xamkista opiskelupaikkana. 70 % tunsi Xamkin median tai muiden juttujen perusteella.
Imagotutkimuksessa selvitettiin myös opiskelupaikan valintaan vaikuttavia tekijöitä ja ammattikorkeakoulujen imagoa kahdeksan eri imagotekijän avulla.
Tutkitut imagotekijät on esitetty alla siinä järjestyksessä, kuin ne vaikuttivat opiskelupaikan valintaan vuonna 2018. Xamkin sijoitus on rivin lopussa ja suluissa sijoitus vuonna 2017.
- Koulutusalat ovat kiinnostavia 13. (13.)
- Opetus on tasokasta 14. (13.)
- Sijaintipaikkakunta on houkutteleva 22. (18)
- Tutkintoa arvostetaan työmarkkinoilla 22. (23.)
- Maine opiskelupaikkana on hyvä 17. (18.)
- Tarjoaa kansainvälisiä mahdollisuuksia 4. (13.)
- Erottuu edukseen muista ammattikorkeakouluista 15. (9.)
- Näkyy myönteisesti mediassa ja somessa. 1. (1.)
Xamk sijoittuu medianäkyvyydessä ammattikorkeakoulujen kärkeen. Myönteisimmin Xamkia arvioitiin koulutusalojen kiinnostavuudessa. Tyydyttäväksi arvioitiin kansainvälisyys opinnoissa. Imago oli välttävällä tasolla opetuksen tasossa, maineessa opiskelupaikkana ja tutkinnon arvostuksessa työmarkkinoilla. Imagon kriittisimmät kohdat ovat erottuminen muista korkeakouluista ja erityisesti sijaintipaikkakuntien houkuttelevuus.
Xamkin maineen vahvin tekijä on innovaatiot
Xamkin toteutti mainetutkimuksen Etelä-Savon ja Kymenlaakson kuntapäättäjien ja 2. asteen rehtoreiden ja opinto-ohjaajien keskuudessa helmi–maaliskuussa 2018. T-Median Oy:n Luottamus ja Maine -tutkimuksen kysely lähetettiin 312 kuntavaikuttajalle ja siihen vastasi 53. Xamkin mainetta arvioitiin kahdeksan eri mainetekijän avulla:
- hallinto
- talous
- johto
- innovaatiot
- vuorovaikutus
- tuotteet ja palvelut
- työpaikka
- vastuullisuus.
Xamkin maine on tutkittujen joukossa kohtuullisen hyvä, mutta Kymenlaakson ja Etelä-Savon välillä on merkittäviä eroja. Kehitettävää on erityisesti Kymenlaakson kuntavaikuttajien osalta, koska maine on siellä epätasapainoinen.
Maineen osa-alueista vahvin oli innovaatiot eli Xamk koetaan kehittyvänä ja uusiutuvana ja se toimii kekseliäästi. Xamkin sidosryhmätuki on hyvä ja se on kovempi Kymenlaaksossa kuin Etelä-Savossa. Xamkin työantajamaine, vuorovaikutus ja toiminnan läpinäkyvyys arvioitiin kohtuullisen hyviksi. Näiden merkitys onkin kuntavaikuttajien keskuudessa suuri.
Tutkimuksen mukaan maineella on huomattavan suuri tilastollinen yhteys siihen, miten kuntapäättäjät toimivat suhteessa Xamkiin ja kuinka vahvaa heidän tukensa on esimerkiksi kriisitilanteissa. Kehittämiskohteiksi tutkimuksessa nousi vuorovaikutus sekä avoimuus ja läpinäkyvyys.
Tavoitteena sujuva tiedonkulku ja johtoryhmän toiminnan läpinäkyvyys
Xamkin työyhteisöviestinnän toimivuutta kartoitetaan työyhteisön kehittämiskyselyssä vuosittain muun muassa oman työyksikön tiedonkulun, esimiestyön ja johtoryhmän toiminnan läpinäkyvyyden osalta.
Vuoden 2018 keväällä toteutetussa kyselyssä työntekijät arvioivat tiedonkulun parantuneen omassa työyksikössään ja keskiarvo oli 3,82 (asteikko 1–5). Edellisen vuoden tulos oli 3,72. Kyselyn huonoin keskiarvo oli kyselyn Xamk-osaa koskevien kysymysten väittämässä ”Johtoryhmän toiminta on läpinäkyvää”. Väittämän keskiarvo oli 3,11 (2,82). Keskiarvo oli kuitenkin noussut +0,29 edellisestä vuodesta.
Johtoryhmän toiminnan läpinäkyvyyttä on parannettu muun muassa julkaisemalla henkilöstön intranetissä kokousten esityslistat ja tiedotteet jokaisen kokouksen päätöksistä. Esimiehiä on pyydetty käsittelemään johtoryhmän esityslistassa olevia asioita omissa työyksiköissään. Käytännössä yhdeksi tiedonkulun haasteeksi on osoittautunut yksiköiden erilaiset kokouskäytännöt ja kokousten ajoittuminen eri sykliin johtoryhmän kokousten kanssa.
Henkilöstölle lähetettävien uutiskirjeiden määrää lisättiin vuonna 2018 ja niitä toimitettiin yhdeksän kappaletta. Uutiskirjeissä oli mukana rehtorin puolivuotiskatsaukset videoituina. Uutiskirjeiden lukijamäärä on melko alhainen – analytiikan mukaan vain 30 % henkilöstöstä lukee kirjeen. Rehtorivetoisia henkilöstöinfoja pidettiin eri kampuksilla yhteensä 21 kappaletta vuonna 2018. Näihin tilaisuuksiin osallistui henkilöitä 30–50 henkilöä/kampus eli jokainen infokierros tavoitti 100–200 henkilöä.
Johtamisviestinnän ja työyhteisöviestinnän käytäntöjen kehittämistä jatketaan vuonna 2019.
Opiskelijoilta ideoita perehdytykseen
Opiskelijoilta kysytään perehdyttämisen ja viestintäjärjestelmien toimivuudesta aloittavien opiskelijoiden tulokyselyssä. Tiedonkulun toimivuutta kartoitetaan koulutuksen kehittämiskyselyssä, joka tehdään opiskelijoille opintojen puolivälissä. Ks. Xamkin laadun ja arvioinnin verkkosivu.
Tulokyselyn avoimissa palautteissa opiskelijat ehdottivat opintojen alkuvaiheen perehdytysten tiivistämistä ja jaottelemista pidemmälle aikavälille. Lisäksi toivottiin, että tietoa saisi enemmän jo ennen opintojen aloittamista ja että perehtymisen tueksi olisi käytössä myös joko sähköinen tai paperinen materiaali, johon voisi palata tilaisuuksien jälkeen. Opiskelijoiden Student-intranetin käyttökelpoisuus sai arvioksi 3,5 ja keskiarvo nousi + 0,10 edelliseen vuoteen verrattuna.
Koulutuksen kehittämiskyselyssä tiedonkulku oli parantunut edelliseen vuoteen verrattuna, mutta tiedonkulussa katsotaan olevan vieläkin kehitettävää. Avoimissa palautteissa tuli esille, että opintojaksokohtaiseen tiedottamiseen toivottiin lisää selkeyttä. Opiskelijat arvioivat väittämän ”Tiedonkulku on toimivaa” 3,0, kun edellisenä vuonna väittämän keskiarvo oli 2,9