Yhteiskunnallisena vaikuttajana Etelä-Savossa ja Kymenlaaksossa

Ammattikorkeakoulun tehtävänä on toteuttaa opetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä edistävää ja alueen elinkeinorakennetta uudistavaa soveltavaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa (tki) sekä taiteellista toimintaa ja tarjota mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen. (Ammattikorkeakoululaki 14.11.2014/932.)

Xamkin strategiassa korostetaan, että se luo omaa ja Suomen menestystä kansainvälisessä kilpailussa opiskelijalähtöisyydellä, kansainvälisyydellä ja vahvalla soveltavan tutkimuksen osaamisella. Xamk profiloi itseään myös Kaakkois-Suomea vahvasti kehittävänä korkeakouluna ja toiminta-alueensa ja yhteiskunnan tarvitsemien osaajien kouluttajana. Xamk korostaa tässä tehtävässä alueen elinkeinorakennetta ja työelämää uudistavaa koulutus sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa.

Korkeakoulutuksen arviointineuvoston arviointiryhmän (Ilmavirta ym. 2013) mukaan yliopistot ja korkeakoulut näkevät aluetehtävän ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden toteutuvan pääsääntöisesti perustehtävien, opetus ja tki-toiminnan, kautta. Näin määriteltynä vaikuttavuutta voidaan kuvata välittömillä ja välillisillä tuotoksilla kuten tutkinnoilla tai tki-volyymilla joko lyhyellä tai pitkällä tarkastelujaksolla (ks. esim. Tarnanen, Wrange & Raivio 2017).

Ratkaisu ei ole kuitenkaan ongelmaton, koska mittarit kuvaavat tuloksia eivätkä analysoi kattavasti vaikutuksia, kun tarkastellaan maakuntien elinvoimaa ja korkeakoulutuksen panosta siihen (ks. esim. Potinkara 2018). Tässä artikkelissa kuvataan mittarituloksia ja suhteutetaan niitä Xamkin molempien sijaintimaakuntien maakuntastrategioihin. Tuloksia tulkitsemalla avataan keskustelua Xamkin toiminnan tulosten alue- ja yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta.

Lähes puolet Xamkista valmistuneista jää asumaan Etelä-Savoon ja Kymenlaaksoon

Xamkista valmistuu vuosittain noin 1 500 opiskelijaa (ks. taulukko 1), joista vuoden 2017 seurannan (ks. taulukko 2) perusteella sijoittuu yli 20 prosenttia maakuntiin, jossa he ovat opiskelleet. Sen lisäksi Uusimaa työllistää ja vetää Xamkista valmistuneita, onhan Uusimaa yksi keskeisistä kasvualueista Suomessa väestön kasvulla mitattuna (ks. MDI Aluekehittämisen konsulttitoimisto)

Työllistymismaakuntien perusteella voidaan kuitenkin päätellä, että Xamk palvelee maakuntiaan, kun lähes puolet valmistuneista on sijoittunut opiskelumaakuntiinsa ja lopuistakin suurin osa naapurimaakuntiin.

Xamk kouluttaa alueidensa yrityksiin ja muihin organisaatioihin asiantuntijoita sekä yrittäjiksi kulttuurin, liiketalouden, matkailun, tekniikan sekä sosiaali- ja terveysaloille.

Toisaalta voidaan todeta, että liikkuvuus on luontevaa osalle valmistuneista, koska he ovat hakeutuneet opiskelemaan Xamkiin jotain erityistä koulutusalaa. Xamkin hakijatilastojen mukaan vuonna 2018 ensisijaisista hakijoista 50 prosenttia asui muualla kuin Etelä-Savossa tai Kymenlaaksossa.

Korkeakoulutuksen luonteeseen kuuluu, että koulutustarjonta kiinnostaa laajemmalla alueella kuin vain lähialueilla. Vuonna 2018 Xamkissa opiskeli lähes 550 kansainvälistä opiskelijaa yhteensä yli 40 maasta eri puolilta maailmaa.

Vuonna 2017 valmistuneista 85 prosenttia oli työssä vuosi tutkinnon suorittamisen jälkeen ja yrittäjänä toimi 4 prosenttia. (Vipunen-tietokanta.) Täysin tarkkaa tietoa ei ole saatavilla, kuinka moni yrittäjänä toimivista toimii opiskelumaakunnassaan.

Yrityksiltä kysyttäessä yhtenä kehittämisen esteenä nähdään usein työvoiman saatavuus. Uusimman työllisyyskatsauksen (TEM, syyskuu 2019) mukaan Etelä-Savon työttömyysaste on 9,2 % ja avoimia työpaikkoja noin 1 100. Kaakkois-Suomen (Kymenlaakso ja Etelä-Karjala) työttömyysaste oli 10,5 % ja avoimia työpaikkoja lähes 1 900.

Työnhakijat ja työtä tarjoavat eivät aina kohtaa, siksi onkin tärkeätä ylläpitää jatkuvan koulutuksen mahdollisuuksia, joita Pia-Mariana Toukkari kuvaa artikkelissaan Suomen suurin avoin AMK löytyy Xamkista.

Tki-toiminnan ulkoinen rahoitus kasvoi 19 %

Xamkin toinen perustehtävä on tki-toiminta, joka nojautuu maakuntaohjelmiin ja niissä tehtyihin strategisiin valintoihin. Molemmissa maakunnissa kasvua, kehitystä ja erikoistumista haetaan muun muassa kansainvälisyydestä ja digitaalisuudesta.

Vuonna 2018 tki-toiminnan ulkoinen rahoitus kasvoi 19 % edelliseen vuoteen verrattuna. Aktiivisen hankesalkun arvo oli yli 60 miljoonaa euroa. Volyymi kasvoi kaikissa neljässä kampuskaupungissa.

Tutkimus- ja kehittämistehtävissä työskenteli kokopäiväisesti 252 henkilöä. Kansainvälisiä hankkeiden määrä on kasvanut ja esimerkiksi Kaakkois-Suomi–Venäjä CBC -ohjelmasta rahoitettuja oli vuoden lopussa käynnissä 14. Yrityksille myytyä tilaustutkimusta tehtiin 2,5 miljoonalla eurolla (Tilinpäätös 2018).

Tilastokeskuksen tuoreen katsauksen mukaan tutkimushenkilöstön ja tutkimustyövuosien määrä kasvoi vuonna 2018 yli 10 prosenttia ammattikorkeakouluissa, joissa tehdään pääosin kehittämistyötä (58 %) ja soveltavaa tutkimusta (40 %). Tohtorien määrä ammattikorkeakouluissa tutkimushenkilöstöstä oli 16 %. (Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2018, Tilastokeskus.)

Xamkissa oli nähtävissä sama kehitystrendi sekä tki-henkilöstömäärän että hankevolyymin kasvussa. Kasvu kohdentuu sekä välillisesti että suoraan maakuntiin, koska suurin osa tki-hankkeiden kehittämistyön ja soveltavan tutkimuksen kohderyhmistä on hanketoimijan sijaintimaakunnissa. Vipuvoimaa kehittämiseen saadaan kuitenkin hankekumppanien kanssa tehtävästä yhteistyöstä ja yhteisestä kehittämistavoitteesta.

Etelä-Savon ja Kymenlaakson älykkään erikoistumisen strategiset valinnat

Etelä-Savon älykkään erikoistumisen ytimessä ovat vesi, metsä ja ruoka, joita edistetään akateemisella innovaatiotoiminnalla aluetalouden vahvistamiseksi. Lisäksi Etelä-Savo linjaa strategiassaan, että kansainvälisyys on merkittävä osa Etelä-Savon tulevaisuuden kilpailukykyä ja että digitaalinen toimintaympäristö tuo kansainväliset verkostot kaikkien ulottuville.

Kymenlaakson kehittämisen läpileikkaavat teemat ovat kestävä kehitys ja kansainvälisyys ja älykkään erikoistumisen strategian painopisteiden katsotaan täydentävän maakunnan kehittämisen painopisteitä. Kymenlaakson maakuntaohjelmassa kehittämisen kärjiksi on valittu

• turvallisuus ja älylogistiikka
• resurssitehokkaasta ja vähähiilisestä bio- ja kiertotaloudesta energiaa, uusia tuotteita ja yritystoimintaa ja
• kyberturvallisuus ja pelillisyys sekä digitaaliset sovellukset logistiikassa, biotaloudessa, matkailussa sekä hyvinvoinnin ja terveydenhuollon aloilla.

Nämä painotukset näkyvät myös Xamkin strategisissa valinnoissa, joissa Xamkin strategian kärjiksi on nostettu tulevaisuuslähtöinen oppiminen, kansainvälisyys ja tki. TKI-toiminta jäsennetään neljän painoalan kautta, joiden alla on 18 osaamisen kärkeä. Painoalat ovat: digitaalinen talous, kestävä hyvinvointi, logistiikka ja merenkulku sekä metsä, ympäristö ja energia. Strategian poikkileikkaavat teemat ovat: digitaalisuus, yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen sekä Venäjä-osaaminen.

Kun tarkastellaan Etelä-Savon ja Kymenlaakson maakuntien strategisia valintoja yhdessä Xamkin strategisten valintojen kanssa, on havaittavissa keskeisiä yhteisiä tahtotiloja.

Yhteiset strategiset valinnat antavat hyvän pohjan rakentaa yhteistyötä elinvoiman vahvistamiseksi.

Suomen Yrittäjät ry:n Pk-yritysbarometrin Etelä-Savon ja Kymenlaakson aluebarometreissä syyskuussa 2019 vastaajayritykset kuvaavat kumpikin hyvin samalla tavalla odotuksiaan kasvusta ja kehityksestä, kansainvälistymisestä ja digitaalisuudesta.

Alueraporttien mukaan digitaalisuus nähdään pk-yrityksissä omien internet-sivujen hyödyntämisenä sekä sosiaalisen median ja pilvipalveluiden käyttämisenä. Sen sijaan tekoälysovellukset, ohjelmistorobotiikka, big data tai teollinen internet ja muut digitaaliset työvälineet olivat vain harvalla yrityksellä käytössä, joskin aavistuksen verran useammalla kuin keskimäärin muualla Suomessa.

Vientikauppaa tai liiketoimintaa ulkomailla tekee sekä Etelä-Savossa että Kymenlaaksossa viidennes vastaajayrityksistä, kun koko maassa vientiä tekeviä yrityksiä on neljännes. Viennin osuus liikevaihdosta on alle 9 %. Viidennes Kymenlaakson ja neljännes Etelä-Savon yrityksistä on kiinnostunut rekrytoimaan ulkomaalaista työvoimaa tulevaisuudessa. Kansainvälistymispalveluja käytetään hyvin vähän, eikä tarvettakaan arvioida olevan.

Koko maassa sekä Etelä-Savon alueella ja Kymenlaakson alueella pk-yritykset näkevät eniten kehittämistarvetta markkinoinnissa ja myynnissä. Seuraavaksi eniten kehitettävää on henkilöstön kehittämisessä ja koulutuksessa, yhteistyössä, verkottumisessa ja alihankinnassa sekä johtamisessa ja rahoitukseen ja talouteen liittyvissä asioissa (Alueraportti Etelä-Savo 2019, 19 ja Alueraportti Kymenlaakso 2019, 19). Kehittämistarpeet vaikuttavat olevan melko pysyviä ja niissä on jatkuvaa tarvetta.

Xamkin toinen strateginen valinta on ollut tukea maakuntia ja niiden yrityksiä muun muassa digitaalisaation kehityksessä maakuntastrategioiden älykkään erikoistumisen mukaisesti.

Valinta näkyy sekä koulutus- ja tki-toiminnassa. Koulutustarjonnassa on koulutuksen sisällöissä tarjolla digitaalista arkistointia ja liiketoimintaa, data-analytiikkaa, kyberturvallisuutta, pelisuunnittelua ja -ohjelmointia, ohjelmistorobotiikkaa ja tekoälysovelluksia, MyDatan hyödyntämistä myös hyvinvointisovelluksissa. Digitaalisuus on myös kehittämiskohteena useissa tki-hankkeissa.

Lopuksi

Alue- ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointi maakuntatasolla on työlästä tiedon määrän ja sen hajanaisuuden vuoksi. Ennakointitietoa koottaessa ja yleistettäessä menetetään informatiivisuus ja yksityiskohdat, jotka voisivat ohjata Xamkin toiminnan suunnittelua. Yleisen ennakointitoiminnan ohessa tarvitaan siksi jatkuvaa, tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden kesken.

Samalla voidaan tehdä Xamkin koulutus- ja tki-tarjontaa ja toimintaa yrityksille entistä tunnetummaksi sekä koulutus- ja hankekuvauksia konkreettisiksi osaamisen kehityslupauksiksi. Viesti on muokattava tarpeen mukaiseksi ja kohderyhmälle sopivaksi.

Yhteiskuntavastuullisuus tarkoittaa myös sitä, että toimintaa arvioidaan mittarien saavuttamisen lisäksi kontekstissaan ja siten, että myös laadullinen vaikuttavuus saadaan näkyväksi.

Mittaritiedot ja niiden kytkeytyminen toimintaympäristönsä yhteydessä arvioitavaksi vaatii jatkuvaa seurantaa ja yhteistyötä viranomaistahojen ja sidosryhmien kanssa, vain siten toiminnan vaikutuksia pystytään arvioimaan alue- ja yhteiskuntavaikuttavuuden koko laajuudessa.