Sanasta hakkeri monelle saattaa ensimmäisenä tulla mieleen valtakunnan uutisissakin toisinaan vilahtava kuvakieli. Henkilö istuu koneella Anonymous-yhteyksistä tuttu naamio kasvoilla, huppu päässä, taustalla Matrixin vihreä koodivirta luomassa lisää mystisyyttä.
Disobey-tapahtumaakin verhoaa omanlaisensa mystiikka – osin tarkoituksellakin. Jos mielikuva hakkerista saattaa olla värittynyt mustan sävyihin ja motiiveiltaan pahantahtoisuuteen, on Disobey-tapahtumana kaikkea muuta kuin pahantahtoinen, mustan ollessa toki pääväri. 😉
Lyhyesti sanottuna Disobey tarkoittaa KYBERYHTEISÖLLISYYTTÄ. Koko tapahtumaa leimaa lämminhenkisyys, yhteisöllisyys ja tunteenpalo yhteistä asiaa, kyberturvallisuutta kohtaan. Hakkerius näyttäytyy näkökulmana kyberturvallisuuteen.
Kuten tapahtuman perustaja Benjamin Särkkä asiaa kuvaili, keskeisinä asioina tapahtumassa ovat tiedonjakaminen ja hakkeroinnin ilosanoman välittäminen. Se kokoaakin yhteen ihmisiä yhteisen tahtotilan äärelle, taustoihin ja titteleihin katsomatta.
Hakkeri -termi itsessään ei tarkoita rikollista, vaikka mediassa usein termi tietotekniikkaan liittyvien rikosten tekijöihin liitetäänkin. Hakkeri on ennen kaikkea kiinnostunut tekniikasta ja sen erilaisista käyttö- tai rakennustavoista. Rikollinen on oikeampi termi henkilölle, joka tekee rikoksia, oli hän sitten hakkeri tai ei.
Kyberturvallisuuden koulutus tutummaksi yleisölle
Monissa yhteyksissä oli aiemmin tullut vastaan se tosiasia, että kyberturvallisuuden koulutuksia ei välttämättä tunneta kovin hyvin valtakunnassa. Tästä se ajatus sitten lähti. Useampi opiskelija ja henkilökunnan jäsen oli heti mukana, kun ajatuksen kanssa ensin leikittiin.
Heti alussa tarkennettiin tavoitteiksi virtuaalisen oppimisympäristön eli VirtualLabin sekä kyberturvallisuuden ylemmän koulutusohjelman esittely tapahtumassa.
Nämä osoittautuivat loistaviksi keihäänkärjiksi, vaikka heti tapahtumapaikalle saavuttuamme, meille osoitetut tilat olivatkin hieman syrjässä, joka loppujen lopuksi osoittautui hyväksi ratkaisuksi rauhallisuutensa takia.
Joukko erittäin motivoituneita opiskelijoita hoiti esittelyn rautaisella ammattitaidolla ja päivystivät pyyteettömästi ständilla, tarkasti suunnitellun aikataulun mukaisesti, henkilökunnan keskittyessä verkostoitumiseen.
Kahden päivän aikana tasaisena virtana pakeillamme kävi kymmeniä potentiaalisia yhteistyökumppaneita sekä satoja koulutuksesta kiinnostuneita, mahdollisia tulevaisuuden opiskelijoita. Useita erilaisia hedelmällisen yhteistyömahdollisuuksia käynnisteltiin, lukemattomia hienoja keskusteluja koulutuksesta sekä kyberturvallisuudesta käytiin kaikkien osallistujien toimesta, välillä asiasta ja toki myös asian vierestä. 😉
Mitäkö jäi käteen?
Voin varmasti sanoa puhuvani kaikkien meidän tiimin osallistujien puolesta, jos sanon, että paljon uusia kontakteja, monia kokemuksia, mielenkiintoisia keskusteluja. Lämmintä yhteisöllisyyttä ja samanhenkistä tunnelmaa. Unohtaa ei tietenkään sovi myöskään opiskelijoiden itsensä saamaa näkyvyyttä.
Vaikka tällainen panostus koulutukselta ja koululta ei ole ihan pieni, niin vaikutukset näkyvät varmasti tulevaisuudessa. Tapahtuman Hands-on workshopit ovat merkittävä lisä opettavalle henkilökunnalle, jolla uusia taitoja ja ideoita saadaan hyödynnettyä opetuksessa.
Itse osallistuin tapahtumaan ensimmäistä kertaa, enkä lähtiessäni oikein tiennyt mitä odottaa. Tapahtuman ympärillä leijui ainakin omassa mielessä tietynlaista mystiikkaa.
Vaikka en itseäni osaa lokeroida hakkeriksi, ei tapahtuman aikana tullut mieleenkään, että joku olisi dissannut esim. sitä, että olen opettaja. Päinvastoin tähän tapahtumaan kaikki toivotetaan lämpimästi tervetulleiksi yhteisön jäseninä. En ole missään muussa alan tapahtumassa kokenut samanlaista tunnelmaa. Tämä on ehdottomasti koettava itse. Disobey, ensi vuoteen.