Suomessa rautateiden tavaraliikenne on avattu kilpailulle vuonna 2007, mutta toimijoiden määrä on edelleen hyvin pieni. Koko rataverkolla linjaliikenteessä operoi VR:n lisäksi vain Fennia Rail. Tulevaisuudessa raiteille on odotettavissa lisää toimijoita, ja siihen valmistautuessa on vielä aikaa kehittää rautateiden monitoimijaprosesseja. Yksi tehokkaimmista tavoista oppia, on käydä läpi onnistuneita suorituksia ja siksi kävimme tutustumassa Göteborgin satamaan.
Ruotsissa rautatieliikenne on avattu kilpailulle jo vuonna 1995. Kilpailun lisääntyminen yhdistettynä Göteborgin sataman kasvaneeseen konttijunaliikenteeseen on lisännyt rautatieliikenteen osuutta koko maan rahtikuljetuksista. Göteborgin satamaa voidaan pitää edelläkävijänä toimintalinjausten kehittämisessä, sillä se on kehittänyt ruotsinlaajuisen konttikuljetuksiin erikoistuneen rahtiliikenteen ja kuivasatamien verkoston. (Ramboll, 2018)
Ruotsin suurin satama, Göteborgin satama
Tutustuimme Ruotsin suurimman sataman toimintoihin juuri rautatieliikenteen sujuvuuden näkökulmasta. Matkan tavoite oli saada käsitys, miten vaihtotyöt satamassa hoidetaan turvallisesti sekä miten kommunikointi hoidetaan eri operaattoreiden välillä. Uusista näkemyksistä on hyötyä erityisesti “Raideliikenteen sujuvuuden parantaminen satama-alueella” -hankkeelle ja yleisesti Kaakkois-Suomen ammattikorkeakouun, Xamkin rautatielogistiikan TKI-tiimin työhön sekä uusiin hankehakuihin.
Tapaamistamme isännöi Göteborgin sataman Senior Manager Stig-Göran Thoren, joka kertoi meille yleisesti sataman toiminnasta sekä tarkemmin rautatiekuljetusten toteutuksesta. Noin 10 vuotta sitten satamalla oli vastaava kommunikaation ongelma kuin HaminaKotkan satamalla, mutta se ratkaistiin nerokkaasti. Ongelmana oli, että liian moni operaattori työskenteli sataman alueella ilman standardoituja jaettuja järjestelmiä, mikä aiheutti tiedon “mustia aukkoja” luoden riskejä turvallisuudelle ja heikensi tehokkuutta. Sataman vaihtotyöt kilpailutettiin, jolloin päädyttiin yhden vaihtotyöoperaattorin malliin. Vaihtotyö tarkoittaa junan vaunujen siirtelyä ratapihalta satamaan ja takaisin sekä vaunujen järjestelyä ratapihalla oikeaan järjestykseen. Kilpailutuksen voittaja Baneservice on vastannut sataman vaihtotöistä kilpailutuksen voittamisesta saakka.
Tapasimme myös Baneservicen toimitusjohtajan Jörgen Eyramin, joka kertoi meille käytännön vaihtotöistä ja liikenteen suunnittelusta sekä yhteistyöstä heidän, sataman, liikenneviraston sekä muiden junaoperaattoreiden välillä. Junia satamaan ajaa 7-8 operaattoria, mutta vain Baneservice hoitaa sataman vaihtotyöt kolmella veturilla. Yhden yrityksen hoitaessa satamalle tärkeää toimintoa, on se mahdollistanut turvalliset ja tehokkaat toiminnot ympäri vuoden. Lisäksi koko sataman toimintaa on onnistuttu kehittämään yhteistyössä Baneservicen kanssa, kun heidän resurssinsa eivät ole kuluneet kilpailuasetelman ylläpitämiseen.
Yksi keskeinen ehto sataman vaihtotöiden kilpailuttamisessa oli, että yritys, joka tulee hoitamaan vaihtotyöt ei voi samaan aikaan harjoittaa muuta liiketoimintaa satamassa. Tällä estettiin oman liiketoiminnan suosiminen ja taattiin tasapuolinen palvelu kaikille sataman yrityksille. Kilpailutus tehtiin useaksi vuodeksi ja vuonna 2020 kilpailutetaan uusi sopimus. Tämä on erinomainen aika seurata, kuinka ensimmäisestä kilpailutuksesta on opittu ja mitä muut satamat, HaminaKotka muiden muassa, voivat oppia Ruotsin suurimmalta.
Ongelmana kommunikaatio
Raideliikenteen sujuvuuden parantaminen satama-alueella –hankkeessa on keskitytty turvallisen kommunikoinnin kehittämiseen monitoimijaympäristössä. Hankkeessa on haastateltu lukuisia toimijoita niin kirjoituspöydän takana kuin kentälläkin. Yhteistä kaikille haastateltaville on ollut ajatus sitä, että jotain pitäisi tehdä. Useimmat kehitysehdotukset ovat liittyneet tavalla tai toisella infran kehittämiseen, toisin sanoen raiteiden, vaihteiden ja muiden kiinteiden rakenteiden lisäämiseen.
Tutustuminen Göteborgin satamaan oli mainio muistutus siitä, kuinka silmiä avaavaa on kuunnella vertaisia, jotka ovat kohdanneet ja ratkaisseet samoja ongelmia.
Varsinaisia hankkeen keskeisiä elementtejä eli tiedon ajantasaista kulkua toimijoiden välillä, ei niinkään ole tullut esille käyttäjiltä. Saadaksemme lisää vaihtoehtoja järjestimme alkusyksyllä opiskelijoille ideakilpailun, missä haettiin ehdotuksia kommunikaation kehittämiseen. Saimmekin 14 hyvää vastausta, jotka ovat jatkokehittelyn pohjana. Tutustuminen Göteborgin satamaan oli mainio muistutus siitä, kuinka silmiä avaavaa on kuunnella vertaisia, jotka ovat kohdanneet ja ratkaisseet samoja ongelmia.
Hanke on päätymässä ehdotukseen, jossa satamassa nykyisin käytössä olevia VIRVE-puheryhmiä laajennettaisiin koskemaan kaikkia satama-alueen toimijoita. Tämän lisäksi ehdotetaan Göteborgin uuden kilpailutuksen seuraamista ja harkitsemaan sen sopivuutta myös HaminaKotkan toimintaan.