Savonlinnassa sairaanhoitajaopiskelijoiden gerontologisen hoitotyön harjoittelu suoritetaan alueellisessa yhteistyössä eri järjestöjen ja ryhmien kanssa. Gerontologisen hoitotyön harjoittelu pitää sisällään ikäihmisen toimintakyvyn, hyvinvoinnin ja terveyden saavuttamista, arvioimista, edistämistä ja tukemista. Savonlinnassa Xamkin kampuksella gerontologisen hoitotyön harjoittelu suoritettiin Hyvinvointiviikkoina. Tänä keväänä Hyvinvointiviikoille osallistuivat Martat, Parkinson -ryhmä sekä muita eläkeläisiä.
Tämä tapahtuma järjestetään sekä syksyllä että keväällä toisen vuosikurssin opiskelijoiden voimin ja se on suunnattu savonlinnalaisille eläkkeellä oleville ihmisille. Hyvinvointiviikkojen tarkoituksena on edistää ja ylläpitää ikäihmisten fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kuntoa sekä kokonaisvaltaista toimintakykyä ja hyvinvointia.
Hyvinvointiviikkojen ryhmä kokoontui kolmen viikon aikana kuusi kertaa ja päivät olivat noin viiden tunnin mittaisia. Opiskelijoilla gerontologisen hoitotyön harjoittelu kesti viisi viikkoa, joista kaksi muuta viikkoa olivat varattuja ennakkotehtävien tekemiselle ja Hyvinvointiviikkojen suunnittelulle.
Mistä Hyvinvointiviikot koostuvat?
Hyvinvointiviikkojen alussa opiskelijat ja ikäihmiset tutustuivat toisiinsa erilaisten ryhmäytymisharjoitusten avulla. Opiskelijat valitsivat ryhmästä itselleen kaksi asiakasta, joille suoritettiin päivittäistä selviytymistä arkiaskareissa mittaava Toimiva-testi sekä terveysmittauksia, kuten verenpaine-, verensokeri-, hemoglobiini- ja kolesteroli -mittaukset. Asiakkaille järjestettiin myös puolentoista tunnin mittaiset jalkahoidot, jotka ovat olleet isossa suosiossa Hyvinvointiviikoille osallistuneiden keskuudessa jo pidemmän aikaa.
Mittausten ja testien jälkeen opiskelijat kävivät niiden tulokset asiakkaiden kanssa läpi. Tällöin tarkasteltiin, mitkä arvot olivat hyvät ja missä olisi parannettavaa sekä millä tavoin niitä voisi lähteä muuttamaan parempaan suuntaan. Toimiva-testin avulla pystyttiin ottamaan huomioon erilaiset tarpeet ja miten esimerkiksi huono toimintakyky tulisi huomioida ohjelman suunnittelussa.
Opiskelijat suunnittelivat erilaisia aktiviteetteja Hyvinvointiviikoille, kuten ryhmäpelejä, liikuntaa, muistileikkejä ja tietoiskuja. Jokaiselle päivälle oli keksitty oma teema, esimerkiksi aivot, sydän ja verenkierto, toimintakyky sekä uni ja lepo. Teemojen avulla saatiin hyvin rajattua päivän ohjelmaa sekä pysymään päivien rakenne selkeänä, kun keskityttiin yhteen aiheeseen kerrallaan.
Opiskelijat suunnittelivat tarkasti kunkin päivän ohjelman, jonka harjoittelua ohjaava opettaja vielä tarkisti ja hyväksyi. Päivien suunnittelun lähtökohtana oli ikäihmisten toimintakyky, joka iän karttuessa on saattanut heikentyä. Huomioitavia asioita olivat esimerkiksi asiakkaiden fyysinen kunto, tasapaino ja ikä, jotka vaihtelivat asiakkaiden kesken jonkin verran. Nuorimmat olivat noin viidenkymmenen vuoden ikäisiä ja vanhimmat kahdeksankymmenen vuoden ikäisiä. Hyvinvointiviikoille osallistuneet olivat pääasiassa hyvä kuntoisia ja omatoimisia. Mahdolliset tapaturmariskit otettiin huomioon ja ja niiden tapahtumista pyrittiin ennaltaehkäisemään.
Hyvinvointiviikot antavat opiskelijalle erinomaiset lähtökohdat työelämään
Hyvinvointiviikkojen suunnittelusta ja ohjelmasta vastasivat opiskelijat. Ryhmään kuului noin seitsemän opiskelijaa. On hienoa, että opiskelijoille annettiin paljon vastuuta ja pääsimme työskentelemään ryhmässä uusien ja erilaisten ihmisten kanssa. Hyvinvointiviikot antavat opiskelijoille erinomaiset lähtökohdat työelämään. Myös oppimisympäristö oli erilainen verrattuna perus- ja sisätautien hoitotyön harjoitteluihin.
Hyvinvointiviikkojen aikana saimme keksiä miellyttävää tekemistä ja aktiviteetteja ikäihmisille, eikä gerontologisen hoitotyön harjoittelua järjestetty esimerkiksi sairaalassa tai terveyskeskuksissa, missä usein muut harjoittelut yleensä toteutetaan, vaan koulun tiloissa.
Hyvinvointiviikoilla oltiin tiiviisti yhteistyössä toisten opiskelijoiden, opettajien ja ikäihmisten kanssa. Hyvinvointiviikkojen aikana opimme esimerkiksi järjestelmällisyyttä sekä sosiaalisia taitoja ja ikäihmisten toimintakyvyn huomioimista erilaisissa ohjaustilanteissa.
Suurimmalle osalle ikäihmisistä nämä eivät olleet suinkaan ensimmäiset Hyvinvointiviikot, vaan osa heistä osallistui jo kuudetta kertaa. Heidän kokemuksensa vuoksi saimme paljon hyvää ja rakentavaa palautetta.