Xamkin restauroinnin koulutus sai vuonna 2020 Kymin Osakeyhtiön 100-vuotisapurahan Pietariin suuntautuvaa kulttuurimatkaa varten. Matkan suunnittelu syyskuulle 2020 oli jo hyvässä vauhdissa, kun koronan leviäminen maailmalla muutti suunnitelmia.
Ensin matkaa siirrettiin vuoden 2021 keväälle, mutta koska tilanne itänaapurissa ei osoittanut paranemisen merkkejä, päätettiin matkakohde apurahan myöntäjän luvalla vaihtaa kokonaan Varsinais-Suomen kartanoihin ja Turun museaalisiin kohteisiin kohdistuvaksi.
Matka toteutettiin 1.-4.11.2021. Matkalla mukana oli opiskelijoita restauroinnin koulutuksen ryhmistä REKV18SP ja REKV19SP sekä restauroinnin koulutusvastaava Jari-Pekka Muotio, taidehistorian lehtori Jaana Hermunen, ruotsin ja venäjän kielen lehtori Marja-Liisa Sirén-Huhtinen ja allekirjoittanut.
Tämän artikkelisarjan ensimmäisessä osassa tarkastellaan matkan kartanokohteita. Artikkelisarjan toinen osa keskittyy Turun museoihin.
Mustion linna
Marraskuun ensimmäisen päivän varhaisena aamuna retkikuntamme lähti Kasarminmäen kampukselta kohti Lounais-Suomea. Ensimmäisen matkapäivän ohjelmassa oli Raaseporin Mustion kylässä sijaitseva Mustion linna sekä Billnäsin Rakennusapteekki Fiskarsissa, mutta jälkimmäinen kohde peruuntui koronarajoitusten vuoksi.
Mustion linnassa oli kuitenkin riittävästi kohdetta yhdelle päivälle, sillä vuosina 1783–1792 Hjalmar Linderin toimesta rakennettu kartano on Suomen suurin asuinkäyttöön tarkoitettu historiallinen puurakennus (Mustion linna – Svartå Slott s.a.).
Ryhmämme jakaantui kahden eri oppaan opastettavaksi. Oppaat olivat erittäin asiantuntevia ja osasivat tuoda esiin paljon sellaista erityistietämystä, joka oli arvokasta restaurointialan opiskelijoille.
Kaiken kaikkiaan retkikohteiden opastukset oli räätälöity alan asiantuntijoille tarkoitetuiksi, ja ylittivät näin ollen tietotasoltaan tavallisen turistiopastuksen. Ruotsalaisuuden päivän kunniaksi opastuksemme Mustiossa olivat pääasiassa ruotsiksi, joskin suomeakin käytettiin.
|
|
|
|
Ryhmämme oppaana toimi Jouko Kivirinta, jonka tietovaranto linnan historiasta ja siihen liittyvistä lukemattomista henkilökuvista ja anekdooteista tuntui olevan ehtymätön.
Museon sisustus on harvinaisen eheä kokonaisuus, sillä se on täysin kustavilaisen tyylin mukainen. Kustavilainen tyyli vallitsi Suomessa 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa. Linnan eri salit ja myös esimerkiksi yleensä yleisöltä suljettu ullakkokerros esiteltiin tarkasti ja kiehtovasti niin arkkitehtuurin kuin myös esineistön osalta.
Erityisen hyvin on jäänyt mieleen Kivirinnan kertomus linnan viimeisen Linder-sukuisen omistajan, Hjalmar Linderin kohtalosta. Linder nosti kansalaissodan jälkeen esiin punavankileirien epäinhimilliset olot ja asiasta nousseen kohun seurauksena tietyt piirit pitivät häntä maanpetturina. Linder lähti Suomesta ja joutui myymään omaisuutensa. Hän eli Suomesta lähdön jälkeen muun muassa Ruotsissa, Pariisissa ja Algeriassa.
Hän jatkoi kartanonherralle ominaista elämää, mikä johti nopeaan köyhtymiseen. Lopulta hänen kaikki jäljellä oleva omaisuutensa takavarikoitiin Marseillen satamassa hänen palatessaan Algeriasta Ranskaan. Tämän tapauksen jälkeen hän päätti elämänsä marseillelaisen hotellin kylpyammeessa. (Ks. myös Oranen 2018.)
Kartanon englantilaistyyppisessä puutarhassa on myös paljon kiinnostavaa ja kulttuurihistoriallisesti arvokasta nähtävää. Fridolf Linder uudisti 1800-luvun puolivälissä puiston, ja se on pyritty säilyttämään tuon aikakauden asussa.
Mustion linnan alueella toimii nykyään myös tilausravintola ja hotelli. Vanha ruukkimiljöö on mitä parhain suurten juhlien, kuten häiden järjestämiseen. Linnan läheisyydessä sijaitsee myös linnan kirkko.
Mustion linnassa vietetyn iltapäivän jälkeen bussimme suuntasi Fiskarsin kautta yöpymispaikkaamme, Perniössä sijaitsevalle Leipyölin tilalle, jonka tunnettu historia ulottuu aina vuoteen 1426. Nykyään ylämaankarjaa kasvattava ja majoitusta tarjoava tila on ollut pitkän historiansa aikana muun muassa kruununtilana ja kauppatilana. Leipyölin tunnelmallisessa miljöössä oli hyvä ladata akkuja seuraavaa päivää varten. (Palasia Leipyölin historiasta 2021.)
Rastart – Pukkilan kartano
Tiistai-aamuna Leipyölistä lähdettyämme saavuimme Kaarinan Piikkiöön, jossa sijaitsee 1760-luvulta peräisin oleva Pukkilan kartano (Pukkilan kartano s.a.). Kartanolla meitä oli vastassa restaurointiyritys Restartin toimitusjohtaja Lauri Leppänen.
Hän esitteli ensin Kiinteistöosakeyhtiö Pukkilan Kartanon ostaman kartanon vanhan päärakennuksen, jonka säilyttämiseen mahdollisimman alkuperäisenä pyritään. Kartanon päärakennuksessa tehdyn kierroksen jälkeen Leppänen esitteli meille yrityksensä pajatilat, jotka on rakennettu entiseen suureen navettarakennukseen. Siellä näimme restauroijia työssään erilaisten työkohteiden parissa.
Kierros päättyi kahvitteluun ja keskusteluun materiaali- ja työvälinevaraston yläkerrassa sijaitsevissa toimistotiloissa. Restartin toiminnan näkeminen antoi opiskelijoille hyvän kuvan useita työntekijöitä työllistävän restaurointialan yrityksen toiminnasta. Muutamia Xamkin restauroinnin opiskelijoita onkin ollut Restartilla harjoitellussa ja myös valmistututtuaan työsuhteessa.
|
|
|
|
Restartilta lähdettyämme ajoimme lounaalle Tuorlan kartanoon, jonka yhteydessä toimii nykyään Ammattiopisto Livian maaseutuopisto. Piikkiönlahden pohjoisrannan korkeimmalla kohdalla, Kuninkaantien varrella sijaitsevan Tuorlan kartanon vaiheet ulottuvat keskiajalle. Rakennuskannan vanhimmat osat ovat 1600-luvulta, mutta pääasiassa 1800-luvulta. Tuorlassa ehdittiin tällä kertaa vain pistäytyä, sillä Turun tuomikirkon esittely odotti. Tuorlan alueelle voisi tehdä erillisen retken, niin mielenkiintoinen on sen historia, joka kytkeytyy muun muassa Kuusiston piispanlinnan historiaan. (Tuorlan alue s.a.)
Jatkoksi
Tarkastelen tämän artikkelisarjan toisessa osassa opintoretken Turun kohteita: Turun tuomiokirkkoa, Åboa Vetus Ars Nova -museota, Turun museokeskusta, Qwenselin taloa ja Apteekkimuseo, Turun linnaa ja Iso-Puolalan taloa, jossa toimii Turun rakennusperinteen ystävät ry.
Kaikkien kuvien kuvaaja Leena Muotio.