Osallisuus on mukana olemisen ja yhteen kuulumisen tunnetta sekä toimintaa. Se on parhaimmillaan omaehtoista toimimista ja vaikuttamista omaan elämään sekä vastuun ottamista omien toimiensa seurauksista. (Särkelä-Kukko 2014, 36.) Osallisuus on ennaltaehkäisevää vastalääkettä syrjäytymiselle. Hankkeet ovat merkittävä lisä osallisuuden tukemisessa. Osallisuuden kokemuksen syntyä ei voida kuitenkaan edesauttaa, mikäli hankkeisiin ei saada osallistujia tai osallistujat eivät sitoudu lainkaan hankkeen toimintaan.
Kymenlaaksossa ja pelkästään Xamkissa on kaudella 2014-2020 toteutettu lukuisia kehittämishankkeita, joissa on haluttu tukea heikommassa asemassa olevien osallisuutta. Monessa niistä on kuitenkin havaittu haasteita osallistujien mukaan saamisessa. Ilmiön tiedetään olevan melko yleinen ongelma hankkeissa sekä laajemmin muussa yhteisötoiminnassa.
Koko Suomen laajuudella hankkeissa on kokeiltu monenlaisia houkuttelevia löytämisen menetelmiä, joista osa on tuottanut erinomaisiakin tuloksia. Systemaattisia kartoituksia toimivista menetelmistä osallistujien tavoittamiseen ei silti ainakaan Kymenlaaksossa ole tehty.
Hankkeisiin on kuitenkin muun muassa kuulunut arvioita osallistumisen vähyydestä. Syistä joidenkin osallisuushankkeiden vaikeuksiin saada osallistujia on kentällä lähinnä mutu-tuntumalla tehtyjä arveluja, kuten se, että hankkeet eivät lähtökohtaisesti kiinnosta. Projektien maailma voi olla edelleen vieras niin hankkeiden kohderyhmäläisille kuin potentiaalisille yhteistyökumppaneillekin.
Tammikuussa 2022 alkaneessa Mukaan! -hankkeessa arvioidaan, millä toimenpiteillä osallisuutta on saatu tuettua, ja toisaalta millaisia osallistumisen esteitä hankkeissa on ollut. Huomiota kiinnitetään erityisesti digitaaliseen osallisuuteen, jonka tukeminen on jo pandemia-ajan myötä monin tavoin vakiintunut käytäntö, mutta jonka toteutumisessa edelleen on haasteita.
Aidon saavutettavuuden toteutuminen digiympäristöissä on kunnioitettava suoritus ja toteutuessaan se avaa mahdollisuuksia osallistujille, jotka helposti jäävät osallisuutta tukevien livetoimintojen ulkopuolelle, kuten haja-asutusalueiden nuorille tai kielivähemmistöön kuuluville.
Hankkeen aikana tarkastellaan osallistumisen esteitä, niiden taklaamista sekä toimivimpia menetelmiä osallistujien mukaan saamiseen, sitouttamiseen ja osallisuuden tukemiseen.
Tarkastelua toteutetaan kahdenkymmenenyhden jo päättyneen Kymenlaakson alueella toimineen osallisuushankkeen asiantuntijoiden ja yhteistyökumppanien kanssa muun muassa työpajojen sekä kyselyiden muodossa.
Mukaan!-hankkeessa kehitetään uudenlainen osallistujien löytämisen ja soveltuvin osin hanketoimintaan sitouttamisen malli. Hankkeen tuloksilla nähdään olevan välitöntä vaikutusta uusien hankkeiden valmisteluun, sekä pitkällä aikavälillä osallisuusasteen lisäämisessä.
Seuraavaa TKI-hankekautta ajatellen on siis ensiarvoisen tärkeää tietää tarkemmin, mitkä kaikki tekijät vaikuttavat osallistumisen vähyyteen. Sikäli, kun kohderyhmät tarvitsevat räätälöidympiä löytämisen ja osallistamisen menetelmiä, on olennaista tietää, miten tätä tehtäisiin tehokkaammin hankkeissa. Kymenlaaksossa voi olla myös rakenteellisia esteitä, jotka eivät liity itse osallistujiin, mutta voivat vaikuttaa hankkeisiin osallistumiseen. Nämä voivat liittyä esimerkiksi alueellisiin tai palvelurakenteiden eriäväisyyksiin.
Olisi tärkeää ymmärtää, miten voisimme hyödyntää uusia digitaalisia menetelmiä kohderyhmien tavoittamisessa. Samalla olisi tärkeää luoda yhtenäisiä käytäntöjä siihen, miten kohderyhmiä tavoitetaan tehokkaammin jalkautumalla kentälle, ja että tämä tehtäisiin sensitiivisesti heikommassa asemassa olevien kanssa.
Kymenlaakson hanketoimijoille on vuosien saatossa kertynyt runsaasti tietoa ja taitoa kohderyhmien tavoittamiseen. Hankkeissa on löydetty paljon hyväksi todettuja menetelmiä ja menettelyitä osallisuuden tukemiseen sekä osallistumisen esteiden torjumiseen. Parhaat palat tästä laajasta tietotaidosta ansaitsee päätyä nykyisten lisäksi myös tulevien hanketoimijoiden ja rahoittajatahojen saataville.
