Xamk mukana eurooppalaisessa ENPHE 2024 working group -seminaarissa

Suomen ENPHE-verkoston jäseniä Universidade Da Coruñassa, Espanjassa. Vasemmalta Juhani Multanen XAMK, Tarja Svahn, SeAMK, opiskelijajäsen Ali Tavakoli, SAMK, Marja Äijö, Savonia AMK, Piia Soikkeli XAMK, Eija Mämmelä OAMK, Jutta Potila SeAMK sekä Pirjo Knuuttila LAB AMK. Kuva: Jutta Potila SeAMK.

Xamk oli keväällä huhtikuussa 2024 mukana eurooppalaisessa fysioterapian koulutuksen kehittämisen ENPHE 2024 -seminaarissa, jonka teemana oli Fysioterapiakoulutus: yhteistyöllä kohti huippuosaamista (Physiotherapy Education: Aiming at excellence through collaboration).

Konferenssimatkalla muun muassa vahvistettiin tärkeitä yhteistyökumppanuuksia ja harjoiteltiin tekoälyn käyttöä tiedon etsimisessä ja muokkaamisessa.

Tavoitteena huippuosaamista yhteistyöllä

A Coruña. (ENPHE:n kotisivut www.enphe.org)

Euroopan laajuinen fysioterapiakoulutuksen kehittämisverkosto European Network of Education in Physiotherapy (ENPHE) kokoontui 11.4.-13.4.2024 Luoteis-Espanjan Galician itsehallintoalueen A Coruñaan.  Seminaaripaikkana toimi Universidade Da Coruña.

Seminaari oli luonteeltaan työpajatyöskentelyseminaari (working group) ja sen teemana oli Physiotherapy Education: Aiming at excellence through collaboration. Xamkin opettajista mukana olivat kuntoutuksen yliopettaja Juhani Multanen sekä fysioterapian lehtori Piia Soikkeli.

ENPHE on Euroopan fysioterapiaa opettavien korkeakoulujen verkosto, joka toimii fysioterapian korkeakoulutuksen sidosryhmien äänenä ja yhteisenä kehittämisfoorumina. Sen missiona on yhdenmukaistaa koulutusohjelmia ja viedä eteenpäin fysioterapian uutta kehitystä Euroopassa. ENPHE-kokoontumisia on ollut vuodesta 1993 alkaen ja tällä hetkellä ENPHE:ssä on jäsenenä 31 Euroopan maata ja 167 jäsenmaan korkeakoulua. Suomessa toimii oma “ENPHE Suomi”- verkosto, jossa teemme yhteistyötä keskustellen ja luoden Suomen yhteistä näkemystä fysioterapian koulutuksen kehittämiseen liittyvistä asioista.

Seminaaripäivien työryhmien anti oli todella monipuolista

Seminaarin avasi keynote puhuja professori Sonia Souto Camba. Hän alusti ja inspiroi meitä työryhmätyöskentelyyn pohdinnoillaan fysioterapiakoulutuksen epävarmuudesta, ammatillisesta identiteetistä sekä yhteistyöympäristöistä (Reflections on Physiotherapy education: uncertainty, professional identity and collaborative environments).

Seminaaripäivien pääpaino oli työpajoissa, joissa osallistujat pääsivät laajentamaan osaamistaan yhdessä kansainvälisten opettajakollegoiden sekä opiskelijoiden kanssa. Työpajojen teemat olivat seuraavat:

  • Koulutuksen tärkeitä aiheita: tekoäly (Emergent Topics in Education: AI)
  • Ympäristöfysioterapia (Environmental Physiotherapy)
  • Ammattilliset aiheet/ongelmat (Professional Issues)
  • Tutkimus (Research)
  • Ammattilaisten toisiltaan oppiminen (Interprofessional Learning)
  • Kansainvälistyminen (Internationalization)
  • Kivun opettaminen fysioterapiassa (Pain Education in Physiotherapy)

Xamkilaiset osallistuivat neljään eri työpajaan: tekoäly, ympäristöfysioterapia, tutkimus sekä ammatilliset aiheet. Alla muutamia nostoja eri työpajatyöskentelyistä.

Kokemuksia tekoälytyöpajasta

Meitä oli luokan täydeltä osallistujia, melkein kolmekymmentä, suurin osa opiskelijoita ja muutamia opettajia. Meitä suomalaisia opettajia oli neljä. Hieman meitä jännitti, että mitenhän työpaja sujuu, mutta alkuvaikeuksien kautta saimme kaikki kannettavat koneemme toimimaan ja oikeat ohjelmat löytyivät. Askel askeleelta meitä neuvottiin käyttämään muutamia ohjelmia ja sovelluksia.

Tutustuimme mm. Microsoftin tekoälyavustaja Copilotiin, joka meidän ihmetykseksemme löytyikin työkoneiltamme jo valmiina. Lisäksi harjoittelimme Gamma-sovelluksen käyttöä, jolla voi muokata mm. sähköpostiviestejä, presentaatiota ja niin edelleen. Oli erittäin opettavaista päästä kuulemaan ja kokeilemaan näitä muutamia tekoälyn tarjoamia mahdollisuuksia tiedon hakuun ja käsittelyyn. Ja saimme myös arvokasta näkökulmaa opiskelijoilta, kuinka tekoäly voi auttaa oppimisprosessissa tiedon jäsentelyssä ja hakemisessa sekä tehtävien tekemisessä.

”Olemme Suomessa hieman ehkä takamatkalla näissä tekoälyn tuottamien sovellusten käyttämisessä ja hyödyntämisessä opetuksessa sekä tiedon yhteisessä käyttämisessä sekä jakamisessa opiskelijoiden ja opettajien välillä. Tähän osaamisen jakamiseen on satsattava niin henkilöstön kuin opiskelijoiden osaamisen kehittämisen näkökulmasta. Yhteinen työpaja opiskelijoille ja opettajille on tähän yksi keino”, ENPHE:n yhteisestä työpajasta innostunut Piia Soikkeli toteaa.

Tutkimus työpajan toiminnasta ja sen mahdollisuuksista

Juhani osallistui ensikertalaisena seminaarin osallistujana toisena päivänä tutkimustyöpajan toimintaan. Työpaja ryhmän kokoonpano on vakiintunut parin edellisen vuoden aikana reiluun pariinkymmeneen osallistujaan. Työpajassa tavoitteena on tunnistaa ENPHE:n jäsenten tutkimustarpeita, kerätä ja tarjoaa tietoa ENPHE:n jäsenten keskuudessa kehitettävistä tutkimusaiheista, sekä tarjota pienimuotoisesti tutkimusresursseja ja konsultaatioapua ENPHE:n jäsenille.

Työpajan jäsenet voivat toimia esimerkiksi asiantuntijapaneelina muun muassa tutkimusten suunnitteluun ja tutkimuseettisiin asioihin liittyen. Työpajan jäsenet ovat julkaisseet parin edellisen vuoden aikana muun muassa fysioterapiakoulutukseen sekä opinnäytetöiden sisältöihin liittyviä tieteellisiä vertaisarvioituja artikkeleita sekä erillisjulkaisuja alan oppilaitosten sisäisissä julkaisusarjoissa. Työpajan jäsenet kartoittavat parhaillaan eri maiden fysioterapiakoulutusten opetussisältöjen näyttöön perustuvuutta, jonka työn tuloksia on tarkoitus esitellä ensi syksynä Varsovassa pidettävässä seuraavassa ENPHE seminaarissa.

Jatkuvuus ENPHE-yhteistyön edellytys

ENPHE-seminaari järjestetään kahdesti vuodessa vaihdellen eri Euroopan maissa, joissa fysioterapiakoulutusta järjestetään. Kevään tapaamisessa pääpaino on eri työpaja ryhmien työskentelyssä. Syksyn tapaamisessa työryhmät esittelevät työnsä tuloksia ja ideoita tulevaisuutta varten. Näin ollen ENPHE-tapaamiset muodostavat jatkumon, joissa sekä opettajat että opiskelijat pääsevät kehittämään työryhmiensä teemaa tukevia kompetenssialueita omien mielenkiintojensa sekä vahvuusalueidensa pohjalta.

Eri maiden väliset erilaiset koulutusrakenteet ja opetussuunnitelmat edellyttävät kuitenkin, että ennen kuin kompetenssialueita päästään toden teolla kehittämään, ensin on tunnettava eri maiden koulutusrakenteita ja käytäntöjä. Työpaja ryhmien työskentely alkaakin usein selvityksellä esimerkiksi kyselylomakkeen avulla, jolla saadaan tärkeää pohjatietoa yhteisen suunnan ja tavoitteiden laatimiseksi. Jokaisen työpajan jäsenen sitoutumisella työryhmän työskentelyyn sekä innostavalla ja asiantuntevalla ryhmäprosessin ohjaajalla, eli fasilitaattorilla on suuri merkitys työskentelyn tehokkuuden ja tavoitteeseen pääsemisen kannalta. Lieneekö suomalaisen täsmällisyyden ja sitoutumisen ansiota se, että suomalaiset fysioterapian opettajat ovat olleet haluttuja työryhmien vetäjiä, mikä tilanne oli tämänkin kevään seminaarissa.

Paitsi että ENPHE-seminaari tarjosi jälleen kerran erinomaiset puitteet antoisalle työskentelylle kansainvälisissä työryhmissä, niin kokoontuminen keväisessä Espanjassa mahdollisti myös tärkeää ajatustenvaihtoa kotimaisten ammattikorkeakoulujen opettajien kesken. Me suomalaiset opettajat majoituimme samassa hotellissa, jolloin yhteisiä kokemuksia päästiin jakamaan muun muassa aamiaisten sekä majapaikan ja yliopiston välisten siirtymien yhteydessä. Muun muassa viimeaikaiset kansalliset opetussuunnitelmauudistukset sekä kokemukset hyvistä opetuskäytänteistä antoivat hyviä vinkkejä oman työn kehittämiseksi.

”Lisäksi käydyt keskustelut auttavat hahmottamaan Xamkin fysioterapiakoulutuksen asemaa suhteessa muihin ammattikorkeakouluihin. Keskusteluja käytiin hyvässä ja avoimessa hengessä, minkä yhteisesti totesimme olevan voimavara ja minkä suuresti toivoimme jatkuvan myös tulevaisuudessa”, miettii Juhani Multanen.

Pin It on Pinterest