Lapsen edunvalvonta
Lapsen oikeuksien toteutumisen yhtenä keskeisenä perustana on hänen osallisuutensa omien asioittensa käsittelyssä. Tämä oikeus ja osallisuus ei toteudu, mikäli hallinnollisissa tai oikeudellisissa prosesseissa ei ole lapsen puhevallan käyttäjää tai jos lapsen edustajan omat intressit ovat ristiriidassa lapsen edun kanssa. Tällöin lapselle voidaan määrätä puolueeton edunvalvoja.
Vuonna 2015 oli Suomessa tilanne, jossa herääminen lapsen puolueettoman edunvalvojan tarpeesta joissakin lastensuojelu- kuin rikosprosesseissa oli tiedossa, mutta koulutusta aiheesta ei ollut tarjolla. Kaakkois-Suomessa lapsen edunvalvojakoordinaation ja ammattikorkeakoulun kesken päätettiin kokeilla koulutuksen kehittämistä THL:n myötävaikutuksella. Kehittämiseen kutsuttiin mukaan Poliisiammattikorkeakoulu.
Koulutusta on kehitetty ensin YAMK-koulutuksen täydentävien opintojen tarjottimella vuosina 2016–2018 ja vuodesta 2019 lähtien täydennyskoulutuksena. Vuoden 2018 lopussa kouluttajat julkaisivat kirjan koulutuksen keskeisistä sisällöistä.
Koulutusta on nyt toteutettu kaikkiaan 12 kertaa ja osallistujia on ollut ympäri Suomea, sillä vastaavaa koulutusta ei muualla ole tarjolla. Koulutuksen toteutusaikana lastensuojelutaustaisten lapsen edunvalvojien käyttö on kuitenkin laajentunut ja yleistynyt.
Lapsen edun valvontaa
Lapsen edunvalvonnan valtakunnallinen kehittäminen on ollut hidasta ja epäselvää. Lapsen puolueettoman edunvalvojan määrääminen huoltajan sijaiseksi sisältyy holhoustoimilakiin (442/1999, 2 luku), lastensuojelulakiin (417/2007, 22–24§), esitutkintalakiin (805/2011, 8§) sekä lakiin lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (361/1983, 190/2019, 5 c§).
Lapsen osallisuus on tiedostettu lainsäätäjän toimesta, mutta lakien toteutumisen tila ei ole vielä selviö. Kehittämistyötä lapsen edunvalvonnassa tarvitaan vielä lapsen oikeuksien toteutumiseksi muutoinkin kuin vain koulutuksen kehittämisen osalta.
Lapsen edunvalvojan vastuullisen tehtävän valvonta perustuu kokonaan jälkikäteisvalvontaan, jota toteutetaan valitusten perusteella. Lapsen edun ja oikeuden toteutumisen kannalta myös tässä valvonnassa on kehitettävää.
Suomessa lapsen oikeuksien sopimus tuli voimaan 1991, mutta paljon on vielä kansallisesti tekemättä lapsen oikeuksien toteutumiseksi.