Opiskeluista sivuun luisuva tietää, että kouluun pitäisi mennä. Laskut pitäisi maksaa ja omia asioita hoitaa. Totuttujen toimintatapojen muuttaminen on vaikeaa, sillä pienikin muutos vaatii ison työn. Ohjaustilannetta voi rakentaa löytämällä yhdessä niitä asioita, mitkä haittaavat ja mitkä tukevat muutoksen tekemistä. Motivoiva haastattelu on yksi tapa. Siinä ohjattavaa rohkaistaan löytämään omaa motivaatiotaan ja kannustetaan ohjattavan omien toimintatapojen päivittämiseen. Kun ohjattava tunnistaa itse tarpeen muutokselle ja miettii keinoja sen toteuttamiseen, todennäköisyys muutokselle kasvaa.
Yhdessä ratkottava asia edistää ohjaustilannetta
Ohjaajina meillä on mielessä ratkaisuja ja erilaisia vaihtoehtoja, ja neuvoja saattaa tulla liian nopeasti. Neuvomisen sijaan tärkeämpää olisi löytää sellainen asia, mistä toinen jo tietää jotain tai on halukas pohtimaan sitä. Omista lähtökohdista tuleva halu etsiä ratkaisuja on parempi kuin toisen antamat suorat neuvot. Itsestä nousevaan asiaan on helpompi tarttua yhdessä ohjaajan kanssa.
Yhdessä ratkottava asia myös edistää ohjaustilannetta. Opiskelijan ohjauksessa on aina kaiken elämänsotkun selvittelyn jälkeen hyvä palata perusasiaan, eli siihen, miten kaikki vaikuttaa opintojen etenemiseen. Ja millä tavoin opintojen etenemistä voi tilanteessa vahvistaa.
Jokainen meistä haluaa tulla kuulluksi
Uusien ajattelu- ja toimintatapojen muodostaminen ja neuvon perille vieminen vaatii aikaa ja läsnäoloa. Vuorovaikutustilanteessa pitää olla turvallinen ja kiireetön ilmapiiri: jokainen meistä haluaa tulla kuulluksi. Ohjaajan tulee omalla toiminnallaan viestiä, että arvostaa toisen näkemystä ja haluaa ymmärtää sitä paremmin. Kiireen tuntu on aistittavissa, joten on tärkeää kiinnittää huomiota myös siihen, miten ohjaajana pystyy olemaan rauhallinen ja läsnä oleva.
Sukupolvien välisen eron huomaa kohtaamisten käytöstavoista. Siinä missä aikuinen katsoo silmiin ja näyttää kuuntelevan, nuori saattaa kohtaamistilanteessa katsoa esimerkiksi lattialle eikä silmiin. Se ei aina tarkoita sitä, etteikö hän kuuntelisi. Joskus on helpompaa, että ohjaustilanteen asetelmassa ei ole pöytää välissä tai on mahdollisuus istua vierekkäin ja katsoa tietokoneen näyttöruutua yhdessä. Tällöin voi olla helpottavaakin, ettei tarvitse katsoa toista silmiin. Opiskelija on tullut ohjaukseen hakemaan selkeyttä ja tukea omaan tilanteeseensa. Vaikka kohtaaminen tuntuisi haastavalle, opiskelija kuuntelee ja muistaa sen, mistä ja miten ohjauksessa on puhuttu.
Motivoivan haastattelun kolme perusmenetelmää:
- Avoimet kysymykset, joiden tarkoituksena on saada ihminen ajattelemaan aktiivisesti. Avoimissa kysymyksissä tavoitteena on, että ohjattava puhuu enemmän kuin ohjaaja. Miten sinä näet tilanteen? Miten ratkaisisit tämän?
- Reflektoiva kuuntelu on tehokas keino osoittaa, että toista todella kuunnellaan. Tehdään yhteenvetoa keskustelun sisällöstä ja varmistetaan siten, että ohjaaja on ymmärtänyt asian. Reflektoivalla kuuntelulla voi myös vahvistaa ohjattavan myönteisiä käsityksiä omasta toiminnastaan.
- Keskustelun päättyessä ohjattavalla on konkreettinen suunnitelma siitä, miten muutosta omaan tilanteeseen lähdetään hakemaan. Itse tehty suunnitelma sopii omiin tavoitteisiin ja tarpeisiin. Motivaatiota ei voi kiirehtiä, vaan jokainen motivoituu siinä tahdissa, kun se on itselle mahdollista.