Datanhallintaa ja monialaisia oppimisympäristöjä
Seinäjoen lähipäivät avasi 3.10.2018 yksikönjohtaja Taina Junttila, jonka jälkeen kuulimme tutkimuspäällikkö Seliina Päällysahon esitelmän aineiston- ja datanhallintasuunnitelmien laatimisesta. Esitys oli hyödyllinen, sillä aihe on ajankohtainen, laaja ja vaativa. Aiheesta voi lukea enemmän esimerkiksi Avoin tiede -verkkosivuilta (Avoin tiede 2018). Päällysahon esitelmän jälkeen Xamkin tutkimusjohtaja Noora Talsi, laatupäällikkö Marjaana Kivelä ja lehtori Mari Salminen-Tuomaala kertoivat erilaisista rahoituslähteistä. Lähipäivien jälkeen saimme heiltä myös avuksemme listan hankerahoituslähteiden pohdintaa varten. Sparraajien antama listaus on arvokas apu, sillä rahoituslähteiden kenttä on laaja ja eri hakujen kohdalla tulee huolellisesti perehtyä, miten hakemus on laadittava rahoituksen saamiseksi. Tarkasti kulloisenkin haun vaatimuksia noudattava hakemus on vahvoilla rahoituksen saamiseksi.
Iltapäivän aluksi SeAMKin opetuksen kehittämispäällikkö Tuija Vasikkaniemi kertoi SeAMKPron toiminnasta. Monialainen TKI- ja oppimisympäristö SeAMKPro on aidosti monialainen ja työelämäyhteyksiin perustuva oppimisympäristö. Sen toimintaa esitellään SeAMKin sivuilla seuraavasti:
”Kiinnostaako käytännön projektityö? Haluatko ratkaista yritysten ja muiden organisaatioiden todellisia toimeksiantoja monialaisissa projektiryhmissä ja kerryttää opintopisteitä? Haluatko liittyä projektiosaajaksi? Haluatko saada todistukset SeAMKPro-projekteista tai jopa SeAMKPro projektiosaaja -diplomin, joilla erottaudut eduksesi muista työnhakijoista tai työntekijöistä?” (SeAMK 2018.)
Tämän tyyppisiä oppimisympäristöjä on miltei kaikissa Suomen ammattikorkeakouluissa, mutta erotukseksi muista SeAMKPro antaa opiskelijalle erillisen todistuksen osallistumisesta monialaiseen projektiin tai jopa projektiosaaja -diplomin. Tämänkaltaista käytäntöä voisi hyvin jalostaa myös Xamkin monialaisten oppimisympäristöjen kohdalla. Vasikkaniemen innostuva esitys herätti paljon keskustelua ja sai selvästi ryhmämme jäsenet pohtimaan vastaavan oppimisympäristön kehittämistä kunkin omassa korkeakoulussa. Hyvät käytänteet myös tarkentuvat toimivassa yhteistyössä ja kokemuksia jaettaessa. SeAMKPro vaikuttaa erittäin toimivalta oppimisympäristöltä.
Iltapäivän kruunasi Etelä-Pohjanmaan Terveysteknologian Kehittämiskeskus Eptek ry:n toiminnanjohtaja Sami Perälän esitelmä etäpalveluohjauksen mahdollisuuksista ja digipalveluiden hyödyntämisestä kotisairaanhoidossa ja vanhuspalveluissa. Perälä on ollut mukana suunnittelemassa telelääketieteen keskusta, Nordic Telemedicine Centeria, joka ”tarjoaa maakunnan yrityksille, yhteisöille sekä myös yksityishenkilöille mahdollisuuden tutustua uusimpiin terveysteknologian laitteisiin ja palveluihin”. (Meriläinen & Hirsimäki 2017.) Kyseinen keskus on perustettu osana hanketta, jonka rahoittajana toimii Interreg Botnia-Atlantica -ohjelma. Hanke on päättynyt kuluvan vuoden elokuussa ja sen tavoitteena on ollut vahvistaa telelääketieteen moniammatillista ja rajoja ylittävän osaamista. Keskus sijaitsee Suomessa Seinäjoella ja Ruotsissa Uumajassa. Perälä kertoi kiinnostavien esimerkkien avulla siitä, kuinka teknologisia innovaatioita käytetään kotona asumisen tukemiseen ja millaisissa tilanteissa niistä on hyötyä kotihoidossa. Esitys herätti paljon keskustelua ja innosti kuulijoita, etenkin sairaanhoidon osaajia, pohtimaan uusia sovelluksia ja toimintatapoja kotihoidon piirissä.
Päivän päätteeksi kävimme pienryhmäkeskustelua TKI-osaajavalmennuksen kokemuksista, valmennuksen onnistumisesta sekä siitä, mitä vielä toivoisimme lisää. Saimme myös hyvää sparrausta hankeideamme kehittämiseen ja Log Framen täsmentämiseen Marjaana Kivelältä.
Simulaatiota, digitaalisuutta ja dialogisuutta
Torstai 4.10.2018 aloitettiin simuloiden. Vietimme kaksi ja puoli tuntia SeAMKin tuliterissä simulaatiotiloissa hanketyön todellisuutta jäljitellen. Ryhmämme jakautui kahdeksi fiktiiviseksi hanketiimiksi, joista ensimmäinen simuloi uuden hankkeen ideointia ja siihen liittyviä erilaisia persoonarooleja. Toinen tiimi simuloi hankkeen kriisiä, jossa hankkeen vetäjä on äkillisesti sairastunut, ja resurssit alkavat olla vähissä. Kumpikin tiimi arvioi toisen keskustelua ja roolien mukaista toimintaa. Vaikka olinkin itselleni luontevassa innostuvan innovoijan roolissa, oli tiimisimulaatio hyvin opettavainen kokemus. Sen avulla ymmärsi muun muassa sen, kuinka tärkeää on, että kaikessa suunnittelussa on mukana myös kriittinen ja realistinen ääni, joka pohtii toteuttamisen todellisuutta ja jarruttaa liiallista ”hypetystä”.
Iltapäivän luennot oli sijoitettu viihtyisään luovan työskentelyn tilaan. Tilan valinta oli onnistunut, sillä se tuki dialogisuusharjoituksia, joita työhyvinvoinnin yliopettaja Kaija Loppela teetätti ryhmällä Dialogisuus työyhteisön kehittämisessä -luentonsa jälkeen. Valmennusryhmämme keskusteli dialogisuuden eri muodoista ja mahdollisuuksista laajasti Loppelan kanssa. Erityisesti Loppelan ajatukset dialogisesta johtamisesta työyhteisön voimavarana herättivät paljon keskustelua ja saivat kannatusta. Loppela on keskustelevan johtamisen ja työotteen johtavia tutkijoita Suomessa.
Päivän viimeisen luennon piti robotiikan lehtori Jarkko Pakkanen aiheesta Digivaattori, digital factory ja teollinen internet. Pakkanen toimii Digivaattori-hankkeessa projektipäällikkönä. Hankeen tarkoituksena on: Nostaa valmistavan teollisuuden pk-yritysten tuottavuutta ja työhyvinvointia lisäämällä pk-yritysten henkilöstön ymmärrystä digitalisaation ja teollisen internetin mahdollisuuksista tuotannon ja liiketoiminnan kehittämisessä. (Digivaattori 2018.)
Jos digitaalisuuden mahdollisuudet ovat innostavia ajateltaessa kotisairaan- ja vanhustenhoitoa, ovat ne vähintään yhtä innostavia ajateltaessa pienyritysten toimintaa ja kilpailukykyä. Some-viestinnän hyötyjen käyttöönotto myynnissä ja markkinoinnissa, turhan autoilun välttäminen, etätyökalujen haltuunotto, tietokoneohjelmistojen robotiikan sovellusten sekä toiminnanohjausjärjestelmien ja tuotetiedonhallinnan järjestelmien haltuunotto kuuluvat Digivaattori -hankkeen koulutussisältöihin. Monelle valmennettavalle osa tästä on tuttua ja jo käytössä, mutta osa on vielä suurimmalle osalle suomalaisen työelämän edustajista tulossa tutuksi. On kiinnostavaa kuulla siitä, kuinka digitaalisuus tulee helpottamaan omaa tulevaisuuttaan. Pakkasen esitys oli realistinen, ei lainkaan aihetta romantisoiva tai yleisesti siihen liitettyjä uhkakuvia sivuava.
Seinäjoen TKI-osaajavalmennuspäivät päättyivät työpajatyöskentelytehtävän läpikäymiseen sekä seuraavan tehtävän sparraukseen. Hankesuunnitelman hiominen on meneillään, ja niinhän se on, että hankkeita valmistelemalla osaaminen karttuu konkreettisimmin. Viimeinen osaajavalmennuksen tapaaminen on 12.12.2018 Vantaalla, jossa sisäistettyä oppia kiteytetään ja hankeideoita esitellään. Tämän vuoden helmikuussa Kittilässä alkanut valmennusmatka päättyy Tikkurilassa tuolloin. Hankeosaajamatka on vasta alussa.
Lähteet:
Avoin tiede. 2018. Datan hallinnan opas. Saatavissa: https://avointiede.fi/datanhallinnan-opas [viitattu 1.11.2018].
Digivaattori. 2018. Saatavissa: https://www.seamk.fi/yrityksille/tki-projektit/digivaattori/ [viitattu 5.11.2018].
Meriläinen H. & Hirsimäki H. 2017. EU-projektit edistävät palvelujen digitalisoitumista Etelä-Pohjanmaalla. Etelä-Pohjanmaan liitto. 18.8.2018. Saatavissa: https://www.epliitto.fi/ajankohtaista/eu-projektit-edistavat-palvelujen-digitalisoitumista-etela-pohjanmaalla2 [viitattu 5.11.2018].
SeAMK. 2018. SeAMKpro. Saatavissa: https://www.seamk.fi/hakijalle/opiskelu-seamkissa/projektiopinnot/seamkpro/ [viitattu 1.11.2018].