Nämä ja monta muuta uutta ajatusta tarttuivat Xamkin kielten opettajien matkaan Firenzessä 9.-10.11.2017 järjestetystä Edition 10 International Conference ICT for Language Learning -konferenssista.
ICT-kiinnostuneita läheltä ja kaukaa
Xamkin yhteiset opinnot oli mukana kansainvälisessä konferenssissa, joka keskittyi kielen oppimisen ja ICT:n eli informaatio- ja viestintätekniikan hyödyntämisen kokemuksiin ja innovaatioihin tieteen ja pedagogian näkökulmista.
Tämänvuotinen konferenssi oli koonnut kansainvälisen 164-päisen osallistujajoukon 44 maasta, niin Euroopasta kuin muistakin maanosista. Osallistujat olivat pääasiassa korkeakouluista mutta myös muista koulutusorganisaatioista. (Pixel 2017.)
Konferenssissa Xamkia edustivat koulutusjohtaja Seija Aalto sekä kieliopintovastaavat Sirpa Juusola, Miia Karttunen ja Sami Norrbacka.
Veimme mukanamme flaijereita Xamkin avoimesta verkko-opetustarjonnasta, erityisesti kieliopinnoista, ja osallistuimme yleisluennoille ja teemoiteltuihin workshopeihin ja posterinäyttelyihin.
Konferenssin verkkosivulla (Pixel 2017) julkaistut verkkoluennot ovat avoinna myös konferenssiin osallistumattomille. Konferenssin teemat olivat kautta linjan kiinnostavia ja ajankohtaisia, muun muassa kieliopinnot opiskelijaliikkuvuuden tukena, kielten oppimisen ja opetuksen laadukkuus, neurotieteiden ja psykologian näkökulma kielten oppimiseen sekä oppijoiden motivointi ICT-keinoin.
Konferenssin aloitusluennossa Nathalie Baidak (Euroopan komissio) tarjosi ajantasaista Eurydice-raportoitua tietoa Euroopan kielten opetuksen tilanteesta (Key Data on Teaching Languages at School in Europe 2017).
Konferenssin kiinnostavinta antia olivat kuitenkin rinnakkaistyöpajat, joissa puhujina oli tieteen ja opetuksen ammattilaisia. He kertoivat, missä muodoissa ja miten monitasoisesti informaatio- ja viestintätekniikkaa voidaan hyödyntää kielten oppimisen ja opetuksen tukena. Artikkelimme nostaa esiin konferenssin helmiä käytännön opetustyössä sovellettavaksi.
Neuroeducation-vaikutteita kielen opetuksen tueksi
Neurotieteiden tuloksia kielen oppimisessa kannattaa integroida opetukseen entistä tehokkaammin. Jason D. Gold (Kwansei Gakuin University, Japani) nosti esiin tunteiden ja mielenkiinnon sekä tärkeyden ja kyvykkyyden tunnistamisen merkityksen oppimisessa.
Tärkeää on paloitella opettaminen ja oppiminen pieniin osiin. Vieraan kielen oppimisessa on tärkeää linkittää jatkuvasti opittavaa kieltä omaan äidinkieleen ja löytää yhteneväisyyksiä ja eroavaisuuksia.
Neurolingvistiikan mukaan oppimista voivat haitata mm. huono itsetunto, huonot oppimiskokemukset, oma status ryhmässä, opetuksen eriarvoisuus ja häpeä siitä, ettei osaa kieltä.
Goldin mukaan opettaja voi yksinkertaisin keinoin tehdä opetuksestaan tunnetasolla lähestyttävämmän esimerkiksi opettelemalla uuden ryhmän opiskelijoiden nimet ensimmäisellä oppitunnilla otetuista valokuvista. Innostusta voi helposti lisätä aloittamalla jokainen opetuskerta jollain ”koukulla” tai arpomalla aina uusi istumajärjestys. (Aiheesta lisää Mindkit Set s.a.)
Neurotieteen hyödyntämisestä kiinnostuneelle opettajalle suositeltavaa luettavaa on Rachel Palingin teos ”Brain friendly language learning, Neurolanguage coaching” (2017), joka on nyt hankittu myös Xamkin kirjaston valikoimaan (ks. myös ELC 2017, jossa tarjolla ilmaisia webinaareja aiheesta).
Motivaatio on oppimisen perusta, ja kuten Mario Pace (University of Malta) luennossaan osuvasti totesi, opettajan motivaatio – positiivinen asenne, innostus, karisma, hyvä valmistautuminen – vaikuttavat suoraan opiskelijoiden motivaatioon. (Motivaatiosta korkeakoulujen kielten opetuksessa suomeksi Segler-Heikkilä & Hakala 2017.)
Wafaa Abdel Aziz Metwalli (Misr International University, Egypti) kannusti käyttämään motivaation ylläpitämisessä säännöllisiä taukoja lyhyt- ja pitkäkestoisen muistin optimaaliseksi hyödyntämiseksi (ns. brain based style). Uuden sisällön omaksumisessa 15 minuuttia on maksimiaika, jonka jälkeen tulee vaihtaa toiminnan luonnetta. Hän myös esitti, että opiskeltavat asiat tulisi paloitella 4:n tai 8 minuutin pieniin jaksoihin niiden haastavuuden mukaan. Opiskelussa muistia kuormittavat stressi, multitasking, väsymys ja huono ravitsemus.
Richard Chapman (Universita degli studi di Ferrara, Italia) painotti esityksessään sitä, että teknologia tarjoaa tehokkaita työkaluja mutta ei opeta ketään itsestään. Opettajien ja koulutusorganisaatioiden roolin tulee olla vahva jatkossakin, ja digioppimisen kognitiivista puolta ei ole riittävästi vielä tutkittu. Ryhmässä tapahtuva oppiminen on tutkitusti tehokasta, mutta verkko-opiskelun haasteena on, miten voidaan välttää eristäytyminen muista oppijoista.
Chapman esitteli koulunsa ostamaa englanninkielistä akateemisen kirjoittamisen verkko-opintopakettia, jonka on tarjolla vapaavalintaisena kurssina. Opiskelija opiskelee itsenäisesti koko kurssin. Chapman piti verkko-opintojen rinnalla kaksi luentokertaa, mikä osoittautui liian vähäiseksi määräksi. Moni opiskelija jätti kurssin kesken vedoten sekä tehtävien kuormittavuuteen että tylsiin tehtäviin. Pe
Blended learning – kun perinteiset opetusmenetelmät eivät riitä
Perinteiset opetusmenetelmät eivät välttämättä kohtaa 2000-luvun diginatiivien maailmaa. Aurelie Welcomme (Artevelde University College, Belgia) esitteli ranskan opintojaksoa, jossa yhdistyvät perinteinen kasvokkainen opetus ja verkko-oppiminen. Kyseessä on siis blended learning -tyyppinen opiskelu.
Asli Hassan (The Petroleum Institute, Khalifa University of Science and Technology, Yhdistyneet Arabiemiraatit) pohti esityksessään opiskelijakeskeisen viestintäopintojakson tärkeyttä korkeakouluopiskelun aloitusvuotena.
Hassanin kuvailema opetusjärjestely muistuttaa Xamkin kieliopintojen ajoitusta, jossa kaikissa tutkinnoissa pakollinen Viestintätaidot-opintojakso sijoittuu ensimmäiseen opiskeluvuoteen ja tarjoaa opiskelijoille mm. opiskelukirjoittamisen ja tiedonhaun taitojen harjaannuttamista. Hassanin mukaan viestintäpainotus opintojen alussa tukee opiskelijoiden ITC-taitojen kehittymistä tavallisissa Office-ohjelmissa.
Erilaiset opiskelijoille tutut sosiaalisen median kanavat voivat olla motivoivia ja tehokkaita oppimisympäristöjä, ja ennen kaikkea diginatiiveille tuttuja. Esimerkiksi Sarah Hopkyns (Zayed University, Yhdistyneet Arabiemiraatit) esitteli onnistunutta Instagram-projektiaan, jossa kuva- ja videotehtävien ja niihin liittyvien tekstipäivitysten avulla harjoiteltiin englannin kielen kirjallista taitoa.
Pedagogia edellä puuhun
Konferenssi tarjosi parhaimmillaan konkreettisia työkaluja ammattikorkeakoulun kielten ja viestinnän opetukseen. Esityksiä kuunnellessa vahvistui myös käsitys, että Xamkin kielten ja viestinnän opetus on jo ylittänyt monta informaatio- ja viestintäteknologisen vallankumouksen haastetta. Osa asioista, jotka konferenssissa esiteltiin innovaatioina, ovat Xamkissa arkipäivää.
Teknologisten edelläkävijöidenkin on syytä pitää mielessä tärkeysjärjestys, jota monet konferenssin esiintyjät korostivat: ”Pedagogy is the driver, technology is the accelerator.”
KIRJALLISUUTTA
- ELC. 2017. Efficient Language Coaching through neuroscience. ELC Global Ltd. WWW-dokumentti. Saatavissa: http://www.efficientlanguagecoaching.com [viitattu 9.11.2017].
- Key Data on Teaching Languages at School in Europe 2017. Eurydice Report. Luxemburg: Publications Office of the European Commission.
- Mindkit Set s.a. Saatavissa: https://www.mindsetkit.org/ [viitattu 13.11.2017].
- Paling, R. 2017. Brain Frendly Language Learning. Neurolanguage coaching. Gloucesteshire: The Choir Press.
- Pixel. 2017. ICT International Conferences. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://conference.pixel-online.net/ICT4LL/ [viitattu 9.11.2017].
- Segler-Heikkilä, L. & Hakala, J. T. (toim.) 2017. Mikä saa meidät innostumaan? Motivaatio korkeakouluopetuksessa. Centria Puheenvuoroja 12. Kokkola: Centria-ammattikorkeakoulu.