Syksyn 2023 aikana viestipalvelu X:ssä nostettiin useita Suomen Akatemian rahoittamia hankkeita sekä tutkijoita tikun nokkaan. Akatemian väitetään jakaneen veronmaksajien rahoja leväperäisin perustein ”kaiken maailman hömppätutkimukseen”.
Vastaavasti Helsingin yliopiston johto ja tutkijat ovat joutuneet kovan paineen kohteeksi Gazan leimahtaneen kriisin myötä: tutkijoita on häiritty, heidän aiempia taustojaan on kaiveltu ja käytetty heitä vastaan sekä heitä on painostettu ottamaan kantaa osapuolten puolesta.
Yhä useammin asiantuntijoita syytetään somessa joko poliittisesti latautuneista lausunnoista, heidän hankeensa tyrmätään yhteiskunnalliselta arvoltaan merkityksettömiksi tai heidät itsensä leimataan huuhaatieteilijöiksi. Pahansuovan keskustelukulttuurin keskellä moni helposti arvioikin olevan parempi olla mieluummin hiljaa, kuin ottaa osaa keskusteluun ja riskeerata maalitauluksi joutuminen.
On ensiarvoisen tärkeää, että korkeakoulujen tutkijat ja asiantuntijat osallistuvat julkiseen keskusteluun. Ei ole kenenkään etu, että eri alojen asiantuntijat pidättäytyvät jakamasta omaa tietämystään sekä näkemyksiään. Kun asiantuntijat vaikenevat, annetaan entistä enemmän tilaa dis- ja misinformaation levittäjille. Asiantuntijaäänten vaikeneminen on haitaksi paitsi keskustelukulttuurille myös tieteen ja tutkimuksen arvostukselle.
Kun asiantuntijat vaikenevat, annetaan entistä enemmän tilaa dis- ja misinformaation levittäjille.
Tieteen perusluonteeseen kuuluu, että tutkittu tieto on voitava kyseenalaistaa. Vain silloin voidaan vanha tieto korvata uudella ja paremmalla tutkimuksella. Tiede aktiivisesti korjaa itseään: luovumme vanhasta käsityksestä oppiessamme uutta.
Kaikki tutkimus on siksi voitava kyseenalaistaa ja asiantuntijan on kyettävä seisomaan rohkeasti julkisuudessa oman lausuntonsa sekä näkemyksensä takana. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että asiantuntijan tulisi sietää minkä tahansa kaltaista kohtelua sosiaalisessa mediassa.
Kuinka toimia somekohussa
Somekohun silmään joutuneen on tehtävä nopea tilannearvio: kohdatako edessä oleva myrsky vai pahoitella ja vetäytyä. Virheiden pelossa ei kuitenkaan tule vaieta: tekemättä jättäminen on usein suurempi synti kuin yrittäminen ja epäonnistuminen.
Mikäli aito virhe esim. medialle annetussa haastattelussa tai somejulkaisussa tapahtuu, on sitä syytä pahoitella välittömästi ja aidosti. Puolitiehen jätetyt anteeksipyynnöt (”Olen pahoillani, että kirjoitukseni on tulkittu väärin…”) monesti lietsovat vain lisäkritiikkiä asiantuntijaa kohtaan. Suora ja rehellinen pahoittelu saa myös kohun nopeimmin laantumaan, eikä nöyryys ole maineellekaan haitaksi.
Jos kohu on noussut tyhjästä, näkemyksellisestä erimielisyydestä tai tahallisesta/tahattomasta väärinymmärtämisestä, on se voitava kohdata selkä suorana, mutta nöyränä. Saatua huomiota ei tule säikähtää: se kertoo lopulta vain asian tärkeydestä. Tällöin voi seurata ohjenuorana oheista viiden kohdan listaa:
- Vastaa: jokainen asiallinen kommentti ansaitsee myös asiallisen vastauksen.
- Debatoi: myös eri mieltä oleville on suotava mahdollisuus keskustella asiasta rakentavasti.
- Pyydä tukea: somekohun syntyessä voi keskusteluun tulla nopeasti kymmeniä, jopa satoja kommentteja. Älä jää yksin, vaan pyydä apua. Mikäli huomaat jonkun toisen väittelevän apunasi ja puolestasi, keskitä huoleta huomiosi sinne missä sitä tarvitaan.
- 0% toleranssi asiattomuudelle. Alatyyliset jutut, rasismi tai henkilöön menevät kommentit eivät yksiselitteisesti ole ok. Jos joku sellaista tekee, totea selkeästi ja jämäkästi, ettei moinen kuulu hyvään keskustelukulttuuriin ja ettet suostu jatkamaan viestien vaihtoa epäasiallisuuksien harjoittajan kanssa. Ilmianna tarvittaessa kommentit some-palvelun ylläpidolle.
- Blokkaa: trollit, botit ja muut häiriköt ovat nykyisin somessa arkipäivää, vaan ne voi hyvällä omatunnolla blokata ja sulkea omien kanavien ulkopuolelle. Et ole tilivelvollinen kiusantekoa harjoittaville toimijoille.
Älä jää yksin
On tärkeää muistaa, että oma taustaorganisaatio tarjoaa tukea kriisiviestintään ja somekohuihin. Xamkin viestintätiimiin yhteyttä ottamalla voi saada apua vastausten muotoiluun, sisällön sparrailuun sekä tarvittaessa tulitukea itse keskusteluun. Soitellen ei kannata sotaan lähteä, vaan kannattaa kysyä rohkeasti neuvoa.
Xamk toivoo asiantuntijoiltaan ja tutkijoiltaan aktiivista osallistumista julkiseen keskusteluun. Vaikka sosiaalisen median myötä riski erilaisen kritiikin ja julkisen ryöpytyksen kohteeksi joutumisesta on takavuosikymmeniä suurempi, pyrimme varmistamaan, ettei asiantuntijoidemme mahdollisuus tuoda äänensä kuuluviin yhteiskunnallisessa keskustelussa jäisi ainakaan tuen puutteesta kiinni.
Korkeakouluilla on rooli tutkitun tiedon tuomisessa julkiseen keskusteluun. Asiantuntijaviestintä on tärkeä osa tämän tehtävän toteuttamista. Ja kukapa olisi kulloinkin pinnalla olevaan aiheeseen parempi kommentoija kuin Xamkilla opettava tai tutkimusta tekevä alansa rautainen asiantuntija.