Kartta on ”visuaalinen esitys tietystä maantieteellisestä alueesta”. Kartan laadinnan lähtökohtana on sen ajateltu käyttötarkoitus, joka vaikuttaa esimerkiksi sen sisältöihin, käytettävään mittakaavaan ja tarkkuuteen. Tiekartta puolestaan määritellään ”tiestöä esittäväksi kartaksi”. Konkreettisen merkityksensä lisäksi tiekarttaa käytetään nykyään myös kuvaamaan pitkän aikavälin suurimittaista suunnitelmaa, joka voidaan jakaa osiin.
2000-luvulla tiekartta-termiä (engl. roadmap) on alettu käyttää useissa tulevaisuuden suunnitteluun liittyvissä projekteissa ja hankkeissa. Esimerkkeinä vaikkapa Euroopan kestävän kehityksen, ilmastosopimuksien ja rauhan suunnitelmien tiekartat. Yhteistä kaikille tällaisille laajan merkityksen tiekartoille on muutos, kehittäminen ja uuden luominen. (Räsänen 2020.)
Digitalisoituminen taas tarkoittaa 1980-luvulla alkanutta digitaalisen tietotekniikan yleistymistä arkielämässä ja myös liiketoiminnassa. Digitalisaatio on poistanut monia aikaan, tilaan ja osallistumiseen liittyviä rajoituksia ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Näin se mahdollistaa yrityksille keinon uudistaa liiketoimintaansa esimerkiksi uusien vaikuttavampien palvelujen kehittämisellä. Tällaisesta nykyaikaisesta suunnitteluprosessista voidaan käyttää nimeä ”digitaalisuuden tiekartta”.
Askelmerkit digitaalisuuden tiekartalle
Suunnitelmia tehdessä kannattaa olla projektin lopputavoite kirkkaana mielessä. Esimerkiksi urheilija asettaisi päätavoitteekseen menestyä olympiakilpailuissa neljän vuoden kuluttua. Tämän jälkeen aikajanalle asetetaan välitavoitteita, jotka vievät kohti maalia. Urheilijalla nämä olisivat joitain pienempiä kilpailuita ja harjoittelun jaksottamista niin, että hyvät suoritukset sijoittuisivat tärkeisiin tapahtumiin.
Digistrategiassa tärkeää on seuloa valituista tavoitteista sellaiset, joiden saavuttamista voi tukea digitaalisten palveluiden avulla. Hyvä digistrategia hylkää kannattamattomat ideat, jalostaa parhaat ja erittelee maaliin etenemisen isossa kuvassa. Sitten tiekartta voi koostua pienemmistä palasista, jotka voivat edetä järjestyksessä tai osittain päällekkäinkin. Digitaalisissa projekteissa, toisin kuin urheilussa, ihan tarkkoja aikamääreitä on kuitenkin joskus vaikeaa ja ehkä tarpeetontakin määrittää. (Hokkanen 2020.)
Digitaalisuuden tiekartassakin kannattaa siis aloittaa suunnittelu lopputavoitteesta – tai vielä parempi olisi heti alussa miettiä digitaalisuuden aikaansaamia vaikutuksia ja vaikuttavuutta. Mitä hyötyä tästä on yritystoiminnalle?
Suunnittelussa kannattaisi esittää itselleen kysymyksiä järjestyksessä Miksi? – Miten? – Mitä? Jokaisella yrityksellä pitäisi olla missio, joka vastaa kysymykseen miksi se on olemassa, sekä visio, joka määrittelee toiminnan tavoitteet. Nämä ohjaavat toimintaa. Samalla tavalla myös uudella digiprojektilla pitää olla selkeä tarkoitus ennen kuin päätetään, että millä keinoin siihen päästään. Tähän aihealueeseen liittyvän artikkelin voit lukea täältä: https://next.xamk.fi/uutta-luomassa/miksi-kehittaa-digitaalisuutta-hyvinvointialan-yrityksille/
Digitaalisuuden tiekarttojen kehittämistä pienyrityksille
Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulun Active Life Lab -tutkimusyksikön (https://activelifelab.fi/) ARVO-hankkeessa kehitetään digitaalisia palveluja eteläsavolaisille hyvinvointialan yrityksille. Hankkeen edetessä yhtenä tavoitteena on suunnitella yrityskohtaiset digitaalisuuden tiekartat, jotka ohjaavat liiketoiminnan kehitystä hankkeen aikana ja sen jälkeenkin.
Tiekartan kehittämisen menetelmänä on hypoteesilähtöinen työskentely, jossa yritystä tuetaan visioimaan tavoitetila, jossa he tulevat olemaan hankkeen päättymisen jälkeen. Hypoteesilähtöisen kehittämismenetelmän on todettu olevan toimiva keino muutoksen motivointiin etenkin silloin, kun kehittämisen päämäärä on konkreettinen ja ymmärrettävä, vaikka kehityksen askeleet voivat tuntua myös vierailta (esim. uusien digitaalisten alustojen käyttöönotto yrityksissä).
Hankkeessa digitaalisuuden tiekartan hypoteesi konkretisoidaan toteutussuunnitelmaksi hankkeen asiantuntijoiden avustuksella. Toteutus voi tapahtua esimerkiksi 2–3 viikon ”kehityssprintteinä”, jokaisen sprintin päättyessä johonkin konkreettiseen tulokseen. Näin kehittäminen on motivoivaa yrittäjälle, ja tarkastuspisteitä kehittämisen suunnan optimoimiseksi on riittävästi. Varsinaiset toteutukset, aikataulut ja tiekartat voivat olla kuitenkin eri yrityksillä hyvinkin erilaisia.
ARVO-hanketta toteutetaan 1.6.2021-31.8.2023 ja digitaalisuuden tiekarttoja kehitetään sen aikana. Hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto Etelä-Savon ELY-keskuksen kautta.