Kesäloman lähestyessä meistä jokaisella on jos jonkinlaisia matkasuunnitelmia. Suosituimmat rantalomakohteet Rodos, Kreeta, Gran Canaria, Teneriffa, Alanya, Kypros ja kaupunkikohteista Rooma, Pariisi, Berliini, Lontoo tai Barcelona pyörivät kahvi-ja ruokapöytien keskusteluissamme.
Joku kertoo matkailevansa myös kotimaassa. Mökkeillään, melotaan tai mennään vaeltamaan, piipahdetaan lasten tai lastenlasten kanssa Muumimaailmassa, Linnanmäellä tai Särkänniemessä. Innokkaimmat kulttuurin harrastajat kertovat suuntaavansa Pispalan sottiisiin, Sodankylän elokuvajuhlille, Pori Jazziin, Savonlinnan oopperajuhlille tai Kajaanin runoviikoille. Valinnanvaraa on paljon ja kaikilla on oikeus mennä juuri sinne minne haluaa. Pääasia on, että loma on rentouttava ja voi huoleti unohtaa työasiat ja arjen murheet.
Elämyksiä etsimässä
Mutta miten sinä valitset matkakohteesi? Mikä siihen vaikuttaa? Onko matkalle lähdön motiivisi fyysinen, psyykkinen vai sosiaalinen? Oletko miettinyt sitä? Onpa motiivi mikä tahansa niin yleensä me lähdemme matkoiltamme hakemaan erilaisia elämyksiä. Meille jokaiselle elämys on erilainen. Osalle se on esimerkiksi koskematon luonto ja hiljaisuus ja osalle esimerkiksi Formula-kisoihin osallistuminen.
Ihanamäen (2014, 49) mukaan elämys syntyy tunteiden kautta ja siihen liittyy voimakkaasti esteettisyys. Esteettisyys muodostuu aistien välityksellä ja on voimakkaasti kytköksissä tunnetiloihin. Elämykseen vaikuttavat sekä henkilön omat sisäiset ominaisuudet, että ulkopuoliset tekijät.
Elämysten etsiminen on meille tuttua, mutta oletko sinä koskaan pohtinut matkakohteen valinnassasi paikan esteettisyyttä? Voisiko esteettisyys vaikuttaa jotenkin matkan sisältöön ja sen onnistumiseen? Mitä esteettisyyden merkityksestä matkakohteen valinnassa oikeastaan tiedetään?
Kuva: Puruveden harmoniaa (S.Sahinjoki).
Esteettisyyden merkitys matkailijalle
Meitä restonomikoulutuksen opettajia ja opiskelijoita matkailun esteettisyys on pohdituttanut tänä keväänä erityisen paljon eri opintojaksoilla ja opinnäytetöissä.
Esteettisyys on termi, jota meistä jokainen käyttää arjessa, mutta mitä se oikeasti tarkoittaa? YSA:n 2016 (Yleinen suomalainen asiasanasto) mukaan esteettisyys merkitsee joko taiteellisten arvojen tutkimusta tai kauneusarvoja kokonaisuutena. Kotimaisten kielten keskuksen (2017) mukaan monesti sana sekoitetaan estetiikkaan, joka kuuluu terminä filosofiaan ja siihen liittyy läheisesti sana kauneus.
Esteettisyys on noussut esiin erityisesti osana asiakkaan päätöksentekoa (Adhikari & Bhattacharya 2015, 13-14; Filyushkina ym. 2016, 104; Ukpabi ym 2017,608). Adhikari ja Bhattacharya (2015, 13) kirjoittavat, että esteettisyydellä on positiivinen vaikutus asiakkaan päätöksiin. Esteettisyydellä on tutkimusten mukaan myös osansa elämyksessä tunteiden herättäjänä (Xu ym. 2016, 246).
Tunnereaktiot voimistavat elämystä ja tekevät siitä kokijalleen tärkeämmän. Tunnelma ja siihen sisältyvä esteettisyys, vaikuttaa esimerkiksi ruokaelämykseen ja matkailijan tarpeeseen saada ravintolasta muutakin kuin syötävää (Adhikari & Bhattacharya 2015, 5). Ympäristö, jossa matkailija elämyksen kokee, vaikuttaa siihen millainen elämys on (Adhikari & Bhattacharya 2015, 12; Xu ym. 2016, 246).
Ympäristön toimivuus ja yleinen esteettisyys muovaavat elämystä ja tunnereaktioita.
Phelan ym. (2011, 138) mukaan aistiminen on esteettisyyden perusta. Esteettisyys on moniaistista tuntemista ja se saa aikaan tunteita, muun muassa empatiaa, jotka yhdessä vaikuttavat positiivisesti matkailijan asenteeseen matkailukohdetta kohtaan (Hsiao ym. 2013, 171-173). Tunteelliset kuvat vaikuttavat katsojan haluun olla mukana paikan päällä, ja nämä tunnereaktiot voivat matkailualan kannalta parhaimmillaan saada aikaan ostopäätöksen (Phelan ym. 2011, 138,143).
Ensimmäinen asia, jonka ihminen huomaa uuteen kohteeseen tullessaan, on siisteys tai sen puute. Matkailija ei haluaa nähdä ihmisen jättämiä jälkiä luontokohteissa. Niitä kuvaillaan rumiksi, kun taas kaupunkikohteissa ihmisen kosketuksen jälki nähdään kauniina (Ihanamäki 2014, 33-34; Kirillova ym. 2014, 287). Ihmiset kiinnittävät huomiota ympäristössä muotoilun kokonaiskuvaan ja yksityiskohtiin.
Kaunein kohde matkailijan mielestä on monipuolinen maisemaltaan ja palveluiltaan ja on tärkeintä, että se on harmoninen (Manthiou ym. 2014, 27). Jokainen meistä on kuitenkin yksilö ja arvioimme esteettisyyden eri tavoin ja siihen meillä on oikeus.
Lähtekäämme lomalle aistit avoinna, tunteet valoillaan ja nautitaan esteettisistä elämyksistä missä ne itse kullekin eteen tulevat.
LÄHTEET
Adhikari, A. & Bhattacharya, S. 2015. Appraisal of literature on customer experience in tourism sector: review and framework. Current Issues in Tourism 19, 1-26. Verkkojulkaisu. Saatavissa: https://www.researchgate.net/publication/283245404_Appraisal_of_literature_on_customer_experience_in_tourism_sector_review_and_framework [viitattu 12.6.2018].
Filyushkina, A., Strange, N., Löf, M., Ezebilo, E.E. & Boman, M. 2016. Non-market forest ecosystem services and decision support in Nordic countries. Scandinavian Journal of Forest Research 31, 99-110. Verkkojulkaisu. Saatavissa: https://www.researchgate.net/publication/280731234_Non-market_forest_ecosystem_services_and_decision_support_in_Nordic_countries [viitattu 12.6.2018].
Hsiao, K-L., Lu, H-P. & Lan, W-C. 2013.The influence of the components of storytelling blogs on readers’ travel intentions. Internet Research 2, 160-182. PDF-dokumentti. Saatavissa: www.emeraldinsight.com [viitattu 12.6.2018].
Ihanamäki, T. 2014. ”Maisema puhuu kulkijalle, joka pysähtyy”. Subjektiivisten maisemakokemusten muodostuminen ja merkitys erilaisissa maisemakohteissa ja tilanteissa. Turun yliopisto. Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos. Pro gradu -tutkielma. PDF-dokumentti. Saatavissa: www.doria.fi [viitattu 12.6.2018].
Phelan, K.V., Christodoulidou, N., Countryman, C.C. & Kistner, L.J. 2011. To book or not to book: the role of hotel web site heuristics. Journal of Services Marketing 2, 134-148. PDF-dokumentti. Saatavissa: www.emeraldinsight.com [viitattu 12.6.2018].
Ukpabi, D.C., Onyenucheya, U.D. & Karjaluoto, H. 2017. Do Online Travel Communities Matter? A Literature Review. BLED 2017 Proceedings 9. PDF-dokumentti. Saatavissa: http://aisel.aisnet.org/cgi/viewcontent.cgi?article=1040&context=bled2017 [viitattu 12.6.2018].
Xu, F., Buhalis, D. & Weber, J. 2016. Serious games and the gamification of tourism. Tourism Management 60, 244-256. Verkkojulkaisu. Saatavissa: https://www.researchgate.net/publication/312333763_Serious_games_and_the_gamification_of_tourism [viitattu 12.6.2018].