Tämä artikkeli kertoo, mitä vaiheita on kahdeksan tunnin asiantuntijatyössä, jonka lopputuloksena syntyy palveluntarjoajan loppuasiakkaalle luotu kysely. Ensin tehdään sovelluskehityskielellä määrittely eli kansakielisesti kirjoitetaan auki pilkun tarkasti, miten mittarin halutaan toimivan, mitä siinä kysytään, sisältyykö siihen pistelaskua ja onko kysymysten vastaukset ymmärrettäviä ja laskettavia. Tämän jälkeen mittari testataan testiympäristössä ja viedään lopulta tuotantoympäristöön saataville.
Mittarin sisältö ja rakenne määritellään ensimmäisenä
Prosessi käynnistyy yhteistyöorganisaation tarpeesta saada mittaustietoa jostakin toimintaansa liittyvästä asiasta. Mittarin avulla voidaan esimerkiksi hahmottaa asiakastyytyväisyyden kehittymistä suhteessa tehtyihin muutoksiin tuotteissa tai palveluissa. Toisaalta voidaan haluta seurata esimerkiksi kuntosaliryhmäläisten hyvinvoinnin kehittymistä ja unen laatua.
Yhteistyössä organisaation edustajien kanssa määritellään mittarin sisältö ja rakenne. Sisältöasiantuntija auttaa mittarin suunnittelussa, jotta mittari mittaa asioita, joita organisaatiossa oikeasti tehdään.
Käytännössä määrittely kuvaa kyselylomakkeen rakenteen, sisällön ja mahdolliset laskukaavat tulosarvojen laskemiseksi. Oleellista on myös määritellä loppuasiakkaalle eli organisaation omalle asiakkaalle annettava palaute mittarista. Palaute voi sisältää tsemppausta, pistelaskua, markkinointia tai vaikkapa ohjauksen uudelle nettisivulle.
Ohjelmoija noudattaa määrittelydokumenttia pilkuntarkasti
Konkreettisesti sisältöasiantuntija lopulta kirjoittaa mittarin määrittelydokumentin eli ohjeen ohjelmoijalle (kuvassa 1 vasemmalla). Dokumentti kertoo mahdollisimman tarkasti, mitä ohjelmoijan täytyy tehdä ja sen perusteella hän laatii ohjelmakoodin (kuvassa 1 oikealla).
Ohjelmakoodi on täydellisen täsmällistä ja yksiselitteistä, jolloin määrittelyssä saattaa tässä vaiheessa paljastua epäselvyyttä tai moniselitteisyyttä. Tällöin määrittelydokumentti palautuu sisältöasiantuntijalle korjattavaksi.
Joissakin tapauksissa mittarin määrittelydokumentin vaatimat ominaisuudet eivät ole teknisesti mahdollisia toteuttaa olemassa olevan sovelluksen puitteissa, ja muutokset edellyttäisivät sovelluksen kehittämistä laajemmin. Sovelluskehittäminen yleisesti ottaen vaatii runsaasti aikaa, joten vaihtoehtoiset ratkaisut etsitään ensin.
Testaaminen testausympäristössä on kaiken a ja o
Määrittelyä vastaavan ohjelmakoodin valmistuttua ohjelmoija kokeilee mittaria paikallisessa kehitysympäristössään eli omalla koneellaan viemättä ohjelmakoodia minnekään. Ohjelmoijan todettua mittarin toimivaksi se siirtyy yleiseen testiympäristöön, jossa sisältöasiantuntija omalta osaltaan testaa mittarin toimivuuden ja toteaa sen tarkoituksenmukaisuuden. Tässä vaiheessa mittari käytetään vielä organisaatipon edustajien nähtävillä, jotka voivat nähdä vielä mahdolliset muutostarpeet.
Mittarin testaamiseen kuuluu myös siitä saatavan datan tarkasteleminen analytiikkatyökaluilla. Kyseiset työkalut toimivat samalla tavalla kaikkien mittareiden kohdalla. Tässä vaiheessa voidaan huomata, että uuden mittarin tulosten laskentatapaa on muutettava, jotta tulokset toimisivat paremmin yhteen olemassa olevien analytiikkatyökalujen kanssa.
Mittarin testaaminen ja tarkoituksenmukaisuuden toteaminen on syytä tehdä huolellisesti, koska teknisistä syistä johtuen mittaria on usein hankalaa muokata jälkikäteen. Muutostarpeiden ilmetessä onkin yleensä järkevää luoda uusi mittari, jolla vanha korvataan.
Julkaisu tuotantoympäristöön
Kun mittari katsotaan onnistuneesti testatuksi, se viedään tuotantoympäristöön, jossa varsinaiset loppukäyttäjät pääsevät käyttämään sitä. Tuotantojulkaiseminen tarkoittaa testiympäristöön tehtyjen koodimuutosten kopioimista paikasta toiseen versiohallintatyökaluilla.
Tuotantoympäristössä organisaation loppuasiakkaat pääsevät käyttämään mittaria, mikä saattaa vielä nostaa esiin seikkoja, jotka edellyttävät muutoksia mittarin määrittelyyn. Koska mittari on jo tuotantokäytössä, muutokset voivat aiheuttaa hankaluuksia.
Jos mittari on ehtinyt jo kerätä vastausdataa ja siihen tehdään muutos, saattaa uusi vastausdata poiketa rakenteellisesti vanhasta. Esimerkiksi kysymyksen lisääminen tai poistaminen kyselylomakkeeseen voi tehdä uudesta vastausdatasta vertailukelvotonta vanhan kanssa, mikä vaikeuttaa esimerkiksi kehityksen seuraamista.
Mittari käyttövalmis kahdeksassa tunnissa
Prosessiin arvioidaan menevän sisältöasiantuntijalta ja ohjelmoijalta noin kahden vuoden asiantuntijayhteistyön jälkeen kahdeksisen tuntia, mikäli mittarissa ei ole suurempia pistelaskuun liittyviä erityisyyksiä.
Asiantuntijoiden yhteistyön lisäksi sujuva sisältöasiantuntijan kommunikointi organisaation edustajien kanssa on erittäin merkityksellistä, jotta lopputuloksena organisaatio voi mitata hyvin palveluidensa vaikutuksia ja vaikuttavuutta.
